Mitä terveydellä ymmärretään?
ONKO jollakulla hyvä terveys vain sillä perusteella, että hän ei tunne itseään sairaaksi? Miten usein oletkaan kuullut ihmisistä, jotka olivat näyttäneet terveiltä ja riuskoilta, ja jotka sitten yllättäen kuolivat jostakin odottamattomasta syystä? Raporttien mukaan lähes viidesosalla niistä, jotka kuolevat sydäntauteihin joka vuosi, ei ollut ilmennyt pienintäkään oiretta merkiksi siitä, ettei kaikki ollutkaan kunnossa. Jos siis joku tuntee olonsa tai kuntonsa hyväksi, se ei varmastikaan ole tae siitä, että hänen terveytensä on hyvä.
Esimerkistä käy eräässä yliopistojoukkuessa pelannut 22-vuotias koripalloilija. Kaikkien tavallisten mittapuiden perusteella katsottiin, että hän oli terve ihminen, mies parhaassa iässään. Eräänä yönä hän sitten kuoli – yllättäen. Tutkimuksissa kävi ilmi, että hän oli kuollut liian suureen huumeannokseen. Viettikö hän terveellistä elämää, vaikka olikin fyysisesti huippukunnossa? Tuskinpa.
Terveydellä ymmärretään siis todellisuudessa enemmän kuin vain sitä, että ihminen ei ole sairas. Vaikka perintötekijät ja ympäristö luonnollisesti vaikuttavat omalla tavallaan, niin normaalioloissa ovat elintapamme kenties tärkein terveyteemme vaikuttava tekijä. Se, mitä syömme ja juomme, miten toimeliaita olemme, miten paljon saamme lepoa, miten reagoimme paineeseen ja monet muut henkilökohtaiset tapamme joko kohentavat tai vahingoittavat terveyttämme. Terveytemme onkin suuressa määrin sellainen, millaiseksi itse teemme sen. Raamatun periaate ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” soveltuu yhtä hyvin myös fyysiseen terveyteemme. – Galatalaisille 6:7.
Terveys ja elintavat
On tunnettua, että esimerkiksi monet japanilaiset suuryhtiöt järjestävät työntekijöilleen joka päivä tehokasta työpaikkaliikuntaa. Mikä siitä on ollut seurauksena? ”Meillä on melkoisesti tilastoihin perustuvaa todistusaineistoa antamassa painoa sille käsitykselle, että japanilaiset työntekijät ovat terveimpiä koko maailmassa”, kirjoittaa aikakauslehti Asiaweek. Toisaalta raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Japanissa kuolleista on ”suunnilleen joka neljäs kuollut syöpään, joka viides sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen ja joka kahdestoista hengityselinten sairauksiin. Miehistä joka 52. tappaa itsensä (naisista joka 70.).”
Tuntuvatko tällaiset lausunnot epäjohdonmukaisilta tai jopa ristiriitaisilta? Ei todellisuudessa, kun tarkastelemme tosiasioita. Henkeä kohden laskettua tupakankäyttöä kuvaavassa maailmantilastossa on Japani toisella tilalla (Kreikan jälkeen), sillä japanilaisista aikuisista tupakoi 40 prosenttia ja he polttavat vuosittain noin 300 miljardia savuketta. Lisäksi japanilaiset miehet juovat vuosittain 8 miljardia pulloa olutta ja 1,5 miljardia litraa sakea, riisiviinaa. Puhtaaksi alkoholiksi muutettuna tämä määrä tekee jokaista miestä kohden lähes puoli litraa viikossa. Olisi todellinen ihme, jos tällaiset vahingolliset tavat eivät vaikuttaisi huomattavasti kansan terveyteen.
Vaikka voidaankin keskustella siitä, että japanilaiset elävät keskimäärin pitempään kuin mikään muu kansa ja että he kuluttavat tupakkaa ja alkoholia keskimäärin vähemmän kuin jotkin muut kansat, niin tällaisten vertailujen tekemisessä ei ole mitään mieltä. Tosiasiaksi jää, että ihmisiä kuolee ennenaikaisesti ja turhan takia. He voivat näyttää terveemmiltä kuin muut, mutta ovatko he todellisuudessa terveitä?
On siis selvää, että terveytemme kuvastaa elintapojemme ja päivittäisten tottumuksiemme yhteisvaikutusta. Hyvä terveys on yhteydessä tasapainoiseen elämäntapaan, joka johtaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja auttaa meitä muuttamaan ympäristöämme tai sopeutumaan siihen ja saamaan kohtuullisesti iloa ja tyydytystä päivittäisistä toimistamme. Mitä voimme tehdä päästäksemme tähän?
[Huomioteksti s. 6]
Vaikka perintötekijät ja ympäristö vaikuttavat omalla tavallaan, niin elintapamme ovat kenties tärkein terveyteemme vaikuttava tekijä
[Kuva s. 5]
Vaikutelma hyvästä terveydestä voi olla pettävä