Maailmanlaajuinen ratkaisu
EDELLÄ mainittu Toronton konferenssi päättyi voimakkaaseen vetoomukseen kansainvälisestä yhteistyöstä kasvihuoneongelman ratkaisemiseksi. Discover-aikakauslehteä lainataksemme: ”Seisten 12 metriä leveän taulun edessä, joka valokuvauksellisen tarkasti esittää pilvien kirjomaa taivasta, Kanadan pääministeri Brian Mulroney ja Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland lupasivat juhlallisesti, että heidän maansa tulevat rajoittamaan fossiilisten polttoaineitten käyttöä.”
Norjan pääministeri Brundtland toimii YK:n perustaman Maailman ympäristö- ja kehityskomission puheenjohtajana. Hän totesi: ”Maailman ilmaston muuttumisen vaikutus voi olla suurempi kuin mikään haaste, minkä ihminen on jo kohdannut – ydinsodan ehkäisemistä lukuun ottamatta.” Hän vaati kansainvälistä sopimusta ilmakehän suojelemiseksi enemmältä turmeltumiselta.
Mitä tällainen sopimus saattaisi pitää sisällään? Tri Michael McElroy Harvardin yliopistosta sanoi konferenssin alla erään sanomalehden mukaan näin: ”Viime kädessä meidän pitäisi vähentää tuntuvasti fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Se ei tule olemaan helppo tehtävä. Miten saamme taivutelluksi Kiinan kaltaiset maat, joilla on runsaasti kivihiiltä, hidastamaan kehitystään ja vähentämään käyttökelpoisimman ja halvimman polttoaineensa käyttöä? Tarvitsemme kansalliset rajat ylittävää asioidenhoitotapaa. – – Meidän täytyy kehittää kannustimia saadaksemme kolmannen maailman elämään viisaammin kuin itse olemme eläneet.”
Miten kolmas maailma todennäköisesti suhtautuu tällaiseen suostutteluun? Yltäkylläinen länsimainen elämäntapa, jota myös köyhien maiden väestö halajaa itselleen, kuluttaa valtavasti energiavaroja. Vallan ja menestyksen säihkyvät vertauskuvat kaikkialla maailmassa – henkilöautot – tarvitsevat bensiiniä paitsi siinä tapauksessa, että niitä ruvetaan pitämään pihoilla pelkkinä koristeina. Koreat, voimaperäisesti markkinoidut tuotteet tarvitsevat muovikääreen, jota tri Lester Lave Carnegie-Mellonin yliopistosta kutsuu ”jähmetetyksi energiaksi”. Uudet maantiet ja pilvenpiirtäjät ja upeat kansainväliset lentokentät ja ostoskeskukset vaativat valtavat määrät energiaa jo niitä rakennettaessa puhumattakaan siitä, miten paljon niiden valaistus ja ylläpito vaativat sitä niiden valmistuttua. Nyt rikkaat maat aikovat itse asiassa sanoa köyhille maille: ’Olemme jo saavuttaneet korkean elintason. Olemme kuitenkin yhtäkkiä huolestuneet kovasti ympäristöstä. Valitettavasti te ette voi saada sitä, mitä meillä jo on. Teidän täytyy olla ”viisaampia” kuin me olemme olleet. Te ette voi käyttää halpaa energiaa sillä tavoin kuin me olemme sitä käyttäneet. Te joudutte käyttämään kalliimpaa energiaa ja kasvamaan hitaammin, ja teidän täytyy panna kansanne odottamaan pitempään sellaisen elämäntavan omaksumista, jota olemme kehottaneet heitä jäljittelemään.’ Millaista vastakaikua tällainen esitys todennäköisesti saa kolmannessa maailmassa?
McElroy tajuaa, millaisesta ongelmasta tässä on kyse, kun hän jatkaa: ”Se vaatii väistämättä voimavarojen siirtoa meiltä [kehittyneiltä mailta] heille [kolmanteen maailmaan]. – – Olisi ilmeisesti sopivaa rahoittaa se erityisverolla, joka kohdistuu fossiilisiin polttoaineisiin, jotka ovat aiheuttaneet niin monet meidän ongelmistamme. On epäselvää, miten tällainen verotus pitäisi hoitaa. Siihen ilmeisesti tarvittaisiin kansainvälistä elintä, jolla olisi ennennäkemättömät toimintavaltuudet ja ennennäkemätön itsemääräämisoikeus. Tämä tulee pakostakin edellyttämään sitä, että valtiot antavat pois ainakin osan aiemmin luovuttamattomina pitämistään oikeuksista itsenäiseen harkintaan ja toimintaan.”
Miten realistinen tällainen toive sitten on? Onko todennäköistä, että rikkaat maat vapaaehtoisesti antavat ylivallan ja verotusoikeuden jollekin kansainväliselle elimelle, jotta köyhille maille saataisiin kanavoiduksi rahaa ja voitaisiin taistella kasvihuoneilmiötä vastaan? Maailman rikkaat ja mahtavat valtiot eivät ole saavuttaneet vaurauttaan ja valtaansa tämänkaltaisella kaukokatseisella epäitsekkyydellä. Päinvastoin ne pitävät mustasukkaisesti kiinni kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan. Tulevatko ne nyt muuttumaan sen takia, että jotkut tiedemiehet ovat kovasti huolissaan kasvihuoneilmiöstä?
Todellinen maailmanhallitus
Voimistuva kasvihuoneilmiö on yksi niistä maapalloa uhkaavista vaaroista, jotka eivät poistu päätöslauselmien, toiveitten ja korupuheitten avulla, vaan ainoastaan todellisen maailmanhallituksen avulla, joka kykenee toteuttamaan järkevää ympäristönsuojeluohjelmaa pohjoisilta napaseuduilta aina Etelämantereelle asti. Ihmisen tähänastinen historia ei tarjoa perusteita sellaisille toiveille, että hän pystyisi pian kehittämään tällaisen hallituksen. ”Olemme historiamme kuluessa tehneet kaikki kuviteltavissa olevat virheet, ja olemme tehneet jokaisen niistä yhä uudelleen tuottaen jokaisesta suuresta erehdyksestä loputtoman sarjan erilaisia muunnelmia, emmekä ole koskaan oppineet oikeastaan mitään”, pahoittelee tieteellisten artikkelien toimittaja Allan Wirtanen New Scientist -aikakauslehdessä.
Ne, jotka ovat vakavasti tutkineet ihmissuvun historiaa, löytävät siitä yhden suuren opetuksen: sen, että ihminen ei kykene huolehtimaan maapallosta riippumattomana Luojastaan. Kuulostaako tämä sinusta liian ”uskonnolliselta”? Ei riittävän ”tieteelliseltä”? Kenties hieman ”lapselliselta”?
Kumpi sitten on lapsellisempaa: toivoa sitä, että ihmiskunta tulee kääntämään murheellisen historiansa suunnan toisinpäin, purkamaan kansalliset, poliittiset, uskonnolliset ja erilaisten kulttuurien luomat raja-aitansa ja ryhtymään kaukonäköisiin toimiin ensi vuosituhannella uhkaavan katastrofin torjumiseksi – vai uskoa, että Jumala puuttuu asiainkulkuun ennen kuin on liian myöhäistä? Luoja on luvannut Sanassaan ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan”. (Ilmestys 11:18) Meillä on kosolti historiallisia ja tieteellisiä todisteita sen puolesta, että hänen tarkoituksenaan on tehdä juuri näin. Mikset varaisi muutamaa minuuttia tutustuaksesi Psalmista 37 ja Jesajan luvuista 11 ja 65 löytyviin maapalloa koskeviin Raamatun lupauksiin. Vertaile niitä tämän hetken synkkiin kasvihuone-ennusteisiin. Kumpi tietolähde tarjoaa luotettavan kuvauksen maapallon tulevaisuudesta? Etkö olekin mielestäsi velkaa itsellesi ja lapsillesi sen, että otat selvää asiasta?