Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g89 8/9 s. 8-9
  • Mitä on tehtävissä?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Mitä on tehtävissä?
  • Herätkää! 1989
  • Samankaltaista aineistoa
  • Voiko aurinko tyydyttää ihmisen voimantarpeen?
    Herätkää! 1973
  • Energiaa auringosta
    Herätkää! 1977
  • Onko ”aurinkotalo” yksi ratkaisu?
    Herätkää! 1978
  • Kaoottinen sää
    Herätkää! 1998
Katso lisää
Herätkää! 1989
g89 8/9 s. 8-9

Mitä on tehtävissä?

Ideoita kasvihuoneilmiön torjumiseksi syntyy yhtä nopeasti kuin maapallo saastuu. Jotkin niistä ovat lupaavia. Toiset eivät ole.

1 AURINKOENERGIA: Aurinkoenergian käytöstä on viime vuosina puhuttu julkisuudessa aiempaa vähemmän – ennen muuta öljyn hinnanlaskun takia. Sillä välin on aurinkoparistojen tehoa kuitenkin saatu nostetuksi melkoisesti. Kuten New York Times jonkin aikaa sitten raportoi, ensi kerran ”aurinkoenergian muuttuminen sähkövoimaksi voi alkaa vetää tehokkuudessa vertoja perinteiselle sähköenergian tuottamiselle”. Mikäli aurinkoenergia saadaan todella kilpailukykyiseksi, sen käyttöönotolla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sitä mukaa kuin perinteisiä voimaloita saadaan korvatuksi aurinkovoimaloilla.

2 VETY POLTTOAINEENA: Tämä idea on ainakin teknisesti toteutettavissa, eli että käytettäisiin puhdasta vetyä öljytuotteitten asemesta lentokoneitten ja jopa kenties autojen polttoaineena. Kasvihuoneilmiötä ajatellen vedyn polttamisen etuna on se, että se palaa erittäin puhtaasti. Vedyn palaessa ei synny laisinkaan hiilidioksidia, vaan ainoastaan vesihöyryä. Vety on erinomainen energianlähde. Kilolla sitä lentokone pystyy lentämään kolme kertaa pitemmälle kuin kilolla tavallista suihkulentokoneiden polttoainetta. Yhtenä ongelmana on, että se on myös kolme kertaa kalliimpaa. Suurempi ongelma on jo se, että nesteytetty vety on säilytettävä erittäin kylmässä ja paineastiassa suuren paineen alaisena. Millaiset tahansa polttoainejärjestelmään syntyvät vuodot voivat johtaa tuhoisaan räjähdykseen, kuten kävi amerikkalaisen Challenger-avaruussukkulan tapauksessa.

3 SUOJAKATOKSIA AVARUUTEEN: On ehdotettu, että avaruuteen sijoitettaisiin valtavan suuria ohuesta muovista tehtyjä ”aurinkovarjoja”, jotka loisivat jättimäisiä varjojaan maapallolle. Siihen tarvittaisiin satelliitteja, joiden varjostimien pinta-ala vastaisi kahta prosenttia maapallon pinnasta, ja ne kompensoisivat hiilidioksidimäärän odotettavissa olevan kaksinkertaistumisen. Tällainen suunnitelma ei ole tähtitieteilijöille mieleen.

4 MAAILMANLAAJUISET METSITYKSET: Oletko tiennyt, että ilmakehän hiilidioksidin poistamiseksi on jo olemassa erittäin tehokkaita, huoltoa tarvitsemattomia laitteita, jotka eivät myöskään saastuta ympäristöä, nimittäin kasveja. Vihreät kasvit käyttävät hiilidioksidia ravinnokseen, ja ne pitävät hiilen itsellään ja palauttavat hapen ilmaan jätteenä. Kun luonto on tasapainossa, hiilidioksidimäärän pitäisi lisätä kasvien kasvua maailmanlaajuisesti, mikä helposti kuluttaisi pois ylimääräisen hiilidioksidin ja osaltaan pitäisi kasvihuoneilmiötä aisoissa. Valitettavasti luonto ei ole enää kasvikunnan puolesta tasapainossa. Puut nimenomaan ovat niitä kasveja, jotka hehtaaria kohden laskettuna parhaiten pystyvät sitomaan hiiltä, ja puita kaadetaan kaikkialla maailmassa kauhistuttavaa vauhtia.

Kun näkymät koko maapalloa ajatellen ovat tällaisia, monet tiedemiehet vaativat suurimittaisiin metsänistutuksiin ryhtymistä taistelussa kasvihuoneilmiötä vastaan. He kiinnittävät huomiota esimerkiksi siihen, että neljä miljoonaa metsähehtaaria pystyisi sitomaan seuraavan vuosikymmenen aikana kaikki voimaloitten hiilidioksidipäästöt. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtääviä ohjelmia, jotka tulisivat maksamaan miljardisummia, tarkasteltiin vuosi sitten tilaisuudessa, jossa Yhdysvaltain senaattiin oli kutsuttu kuultavaksi asiantuntijoita.

Tällainen ohjelma voisi onnistua Yhdysvalloissa, mutta entä tropiikissa? Puiden istuttamista puoltavat syyt eivät juurikaan vetoa nälkää näkeviin, epätoivoisiin ihmisiin siellä, missä puita hävitetään maan raivaamiseksi viljelyskasveille. Silti maailman trooppiset sademetsät ovat osa sitä elintärkeää järjestelmää, joka tuottaa koko maapallolle happea, ja niitä hakataan ja poltetaan. Tuleeko tämä järjestelmä toimintakyvyttömäksi?

5 FREONIEN HAJOTTAMINEN ILMAKEHÄSSÄ: Maasta voitaisiin ampua ilmakehään jättimäisiä laserlaitteita, joiden lähettämien sädesuihkujen energiataajuus on sellainen, että ne imeytyvät freonikaasuihin. Tämän energian toivotaan hajottavan freonimolekyylit ennen kuin ne ehtivät nousta stratosfääriin ja turmella siellä otsonikerrosta. Ongelmana ovat esimerkiksi tällaisten laserien kalleus samoin kuin se, mistä ne saisivat tarvitsemansa energian ja ”miten laserien energia saataisiin imeytymään nimenomaan freoneihin eikä muunlaisiin molekyyleihin, kuten vesihöyryyn ja hiilidioksidiin”, selittää fyysikko Thomas Stix Princetonin yliopistosta.

6 AURINKOVOIMASATELLIITIT: Jättimäiset aurinkoparistoista kootut paneelit keräisivät avaruudessa aurinkoenergiaa jatkuvasti ilman pilvien tai yöajan aiheuttamia katkoja. Energia lähetettäisiin alas maapallolle mikroaaltoina tai lasersäteinä. Ideana on korvata fossiilisten polttoaineitten käyttö aurinkoenergian käytöllä. Hankkeen suuruus ja sen tiellä olevat tekniset esteet tuntuvat lannistavilta.

[Kaavio/Kuva s. 8, 9]

(Ks. painettu julkaisu)

1 AURINKOENERGIA

2 VETY POLTTOAINEENA

3 SUOJAKATOKSIA AVARUUTEEN

4 MAAILMANLAAJUISET METSITYKSET

5 FREONIEN HAJOTTAMINEN ILMAKEHÄSSÄ

6 AURINKOVOIMASATELLIITIT

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa