Kuinka vaaratonta ruokasi on?
JEAN oli tyrmistynyt löytäessään jääkaapin perältä lihanpalan, jonka hän oli ostanut edellisviikon lauantain illallista varten. Kun heidän perheensä olikin sitten odottamatta mennyt ulos syömään tuona iltana, hän oli unohtanut panna lihan pakastimeen. Nyt oli neljä päivää vierähtänyt.
Vastahakoisesti hän veti paketin esille, avasi käärepaperin ja äkillinen lehahdus vahvisti hänen pelkonsa. Hän ajatteli kuitenkin: ’Ehkäpä tuo hienoinen löyhkä häviää kunnollisella keittämisellä.’ Mutta kun hän mietti asiaa, hän muisti ohjeen: ’Jos et ole varma, heitä pois.’ Heittämällä lihan pois Jean säästi perheensä mahdollisilta komplikaatioilta, joita terveydelle vaarallisen ruoan syömisestä seuraa.
Mutta vaarallinen ruoka aiheuttaa vielä paljon vakavampiakin tilanteita. Saastuneen ruoan aiheuttamat sairaudet ovat pääsyynä kärsimyksiin ja kuolemantapauksiin kehitysmaissa. Jopa vauraissa maissa tällaiset taudit vaivaavat miljoonia. Esimerkiksi Englannissa kerrotaan olevan vuosittain yli 10000 ruokamyrkytystapausta, ja mahdollisesti niitä sattuu todellisuudessa sata kertaa enemmän. Mutta mikä tekee ruoan vaaralliseksi?
Miksi vaarallista?
Vahingolliset bakteerit saattavat turmella ruoan niin, että siitä tulee vaarallista. Näin voi käydä, jos kotitekoinen vihannessäilyketölkki on suljettu väärin, tuoresalaatissa olevaa lehtisalaattia ei ole pesty, keitetty liha on jätetty liian pitkäksi aikaa huoneenlämpöön tai ruoanlaittajat ovat huolimattomia käsitellessään ruokaa. Ruoka voi saastua myös tuholaismyrkkyjen jäänteistä tai siitä, että se vahingossa joutuu kosketuksiin vaarallisten tai myrkyllisten aineiden kanssa.
Suuret määrät terveydelle vaarallista ruokaa siirtyy päivittäin vienti- ja tuontitavarana. Ainoastaan kolmen kuukauden aikana Yhdysvallat pani yli 65 miljoonan dollarin arvosta ruokaa tuontikieltoon. Monilla mailla ei ole kuitenkaan varaa heittää pois epäpuhdasta ruokaa. Usein se myydään ja syödään.
World Health -aikakauslehti kertoo, että ”ruoasta aiheutuvat taudit ovat käytännöllisesti katsoen epidemianomaisia kaikkialla maailmassa, eivät vain köyhissä kotitalouksissa”. Lehdessä sanotaan myös: ”Laajalle levinneimpiä terveysongelmia nykymaailmassa ovat saastuneesta ruoasta aiheutuvat sairaudet ja huonokuntoisuus, jotka taas heikentävät taloudellista tuottavuutta.”
Yhdysvalloissa arvioidaan mahdollisesti jopa 20 miljoonan ihmisen vuosittain kärsivän saastuneen ruoan syömisen aiheuttamista terveysongelmista. Euroopassa ruoasta peräisin olevia sairauksia pidetään pääasiallisena kuolinsyynä tarttuvien hengityselintautien jälkeen. ”Teollistuneilla mailla on omat mieltymyksensä ja tapansa, jotka edistävät ruoasta saatavia tauteja”, sanoo muuan tutkija. ”Usein hyvin raa’aksi jätettyjen, suurten lihapihvien suosiminen on yksi selvimpiä ongelman aiheuttajia.”
Ravintolassa syöminen
Tavallisesti tuskin kukaan sen kummemmin miettii ravintolassa syömistä tai välipalan haukkaamista jossain pikaruokapaikassa. Satoja tuhansia aterioita tarjoillaan päivittäin, eikä ravintoloiden asiakkaille koidu mitään haittavaikutuksia. Jopa teollisuusmaissa ihmiset ovat kuitenkin saaneet vakavia, ruoasta peräisin olevia sairauksia syötyään ravintolassa.
Luoteis-Euroopassa eräässä ravintolassa esimerkiksi yli 150 ihmistä sai ruokamyrkytyksen jouluaterian jälkeen. Myöhemmin saatiin selville, että kypsiä kalkkunoita oli paloiteltu samoilla puisilla leikkuulaudoilla, joita käytettiin valmisteltaessa raakoja lintuja paistamista varten. Salmonellabakteereita löydettiin myöhemmin puisen leikkuulaudan raoista.
Erään seitsemän päivää kestäneen risteilyn aikana 20 prosenttia matkustajista sairastui ripuliin. Huomattiin, että laivan keittiö oli ahdas ja likainen, eikä siellä ollut kelvollista varastotilaa. Ruoat seisoivat pitkiä aikoja tarjoilupöydillä eikä niitä viety jääkaappiin, ja tähteitä tarjoiltiin seuraavana päivänä.
Vaikka terveydelle vaarallinen ruoka on ongelma teollisuusmaissa, kehitysmaissa seuraukset ovat tuhoisia.
Osa jokapäiväistä elämää
Aikakauslehti World Health selostaa, että monissa osissa maailmaa vajaaravitsemuksen yleisyys ei ole pelkästään ruoan puutteen syytä, ”vaan pikemminkin saastuneen, vaarallisen ruoan syömisen” syytä. Tämä johtaa toistuviin ripulikohtauksiin ja muihin tarttuviin tauteihin.
”Vuonna 1980 oli kehitysmaissa (Kiinaa lukuun ottamatta) 750–1000 miljoonaa äkillistä ripulitapausta alle viisivuotiaiden lasten keskuudessa. Lähes viisi miljoonaa lasta kuoli. Jokaisen vuoden jokaisen päivän jokaisena minuuttina ripuli aiheuttaa kymmenen kuolemantapausta”, World Health -lehti kertoi. Mutta lapset eivät ole ainoita, joiden henki on vaarassa. Vuonna 1984 julkaistussa raportissa, jonka nimenä oli ”Puhtaan ruoan merkitys terveydelle ja kehitykselle” todettiin, että ”matkailijoiden sairastama ripuli on nykyään laajalle levinnyt ilmiö, joka kiusaa noin 20–50 prosenttia kaikista matkailijoista”.
Asianmukaisen hygienian laiminlyöminen on epäilemättä syynä useimpiin ruoasta aiheutuviin tauteihin. Ruoka saattaa aluksi olla kelvollista syötäväksi, mutta sitten kuluttaja tai välittäjä – esimerkiksi kauppias tai kokki – saastuttaa sen.
Samoin jotkut kulttuurikäsitykset saattavat aiheuttaa ruoan saastumisen. Tietyillä alueilla Meksikossa ihmiset uskovat esimerkiksi, että ompeleminen, silittäminen, leipominen ynnä muut työt tekevät kädet ”kuumiksi”, ja niinpä niitä ei tulisi heti pestä. Ajatellaan, että liian aikainen jäähdyttäminen vedellä aiheuttaa reumatismia tai kouristuksia. Sen vuoksi nainen, jolla on ”kuumat” kädet, saattaa käydä WC:ssä ja sitten ryhtyä valmistamaan perheelleen ateriaa pesemättä käsiään. Näin vahingolliset bakteerit leviävät.
Toisaalta joissakin kulttuureissa on perinteitä, joiden noudattaminen auttaa hillitsemään ruoan aiheuttamia tauteja. Monissa intialaiskodeissa ruoanvalmistus tapahtuu lattialla, ja siksi ulkokengät otetaan pois jalasta sisälle tultaessa, erityisesti ennen kuin astutaan keittiöön. Lisäksi hedelmät kuoritaan ennen syömistä. Liha syödään muutaman tunnin kuluttua eläimen teurastamisen jälkeen. Ja ateriat saatetaan syödä vastapestyiltä lehdiltä, sen sijaan että käytettäisiin lautasia.
Ongelmasta selviytyminen
Miten lähelle ihminen on päässyt tavoitettaan järjestää riittävästi kunnollista ruokaa kaikille? Käsitellessään tätä ongelmaa Yhdistyneitten kansakuntien selonteossa ruoan kelvollisuudesta sanottiin: ”40 viime vuoden aikana kansainväliset järjestöt ovat laatineet lukuisia yksityiskohtaisia selostuksia ja panneet alulle monia ohjelmia tämän kysymyksen hoitamiseksi. Ruoasta peräisin olevat sairaudet lisääntyvät kuitenkin yhä edelleen.”
Ongelman selvittämiseksi täytyy ihmisiä yleensä ja varsinkin äitejä valistaa. Silloin ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin saastunutta ruokaa vastaan ja huolehtia siitä, että sekä he että heidän perheensä pitävät yllä hygieenisiä ruokailutapoja. Seuraavassa kirjoituksessa annetaan joitakin ehdotuksia.
[Kuva s. 17]
Ruokaa voidaan huoletta syödä, kun ruoanvalmistuspaikka pidetään puhtaana, kuten tässä intialaisessa kodissa