Voittaako uhkapeleissä kukaan?
Herätkää!-lehden Italian-kirjeenvaihtajalta
’NÄINÄ vakavan taloudellisen laskusuuntauksen aikoina on eräs elinkeinoala, johon kriisi ei ole vaikuttanut’, totesi italialainen aikakauslehti Corriere della Sera Illustrato ja viittasi uhkapelien pelaamiseen. Uhkapelit ovat suurta liiketoimintaa Italiassa samoin kuin monissa muissakin maissa.
”Yhdysvalloissa laillistetut uhkapelit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti”, sanoo Fortune-aikakauslehti. ”Rahapelit ovat valtavan kannattavia. Viime vuonna [1983] ne tuottivat puhdasta voittoa – – lähes 2,1 miljardia dollaria [noin 10 miljardia markkaa].” Uhkapelit houkuttelevat myös monia kanadalaisia. La Presse -sanomalehden mukaan Quebecissä asuvat perheet käyttävät enemmän rahaa uhkapelien pelaamiseen kuin lääkkeisiin ja hampaiden hoitoon!
Vaikka raha-arpajaisia, rulettia sekä noppa- ja korttipelejä harrastetaankin uhkapeleinä, on suositumpaa lyödä vetoa nyrkkeily- ja jalkapallo-otteluiden sekä hevoskilpailujen tuloksista. Mutta kuten kirja The Complete Illustrated Guide to Gambling toteaa: ”Vannoutunut uhkapeluri lyö vetoa vaikka siitä, kumpi kahdesta vesipisarasta saavuttaa ensin ikkunaruudun alalaidan tai siitä, kuinka monta karvaa kasvaa takkuisen myyrän turkissa.” Niinpä Italiassa lyödään vetoa presidentinvaaleista, siitä kaatuuko hallitus vai ei ja jopa paavin valinnasta! Myös jalkapallo-ottelua edeltävä ilta on mieletöntä aikaa uhkapelureille, jotka käyttävät mielikuvituksellisen suuria summia jalkapalloveikkaukseen. Sanomalehdet nimittävät sitä ’lauantai-illan huumaksi’.
Mutta ketkä sitten voittavat uhkapeleissä? Ovatko miljooniin – jopa miljardeihin – markkoihin kohoavat panokset merkkinä uhkapelien kannattavuudesta?
Miksi uhkapelejä pelataan
Sharon ja Steve olivat onnellinen aviopari. Mutta kun Sharon huomasi heidän olevan korviaan myöten veloissa, hän pyysi Steveä luopumaan uhkapeleistä. Lukemattomat lupaukset pelaamisen lopettamisesta olivat turhia. Sharonin terveys heikkeni äkisti, ja hänellä alkoi olla rintakipuja. Se ei juuri huolestuttanut Steveä. Hänen ainoa ajatuksensa oli, että jos Sharon kuolisi, hän voisi käyttää vakuutusrahat pelivelkojensa maksamiseen.
Tämä Medical Aspects of Human Sexuality -lehdessä kerrottu tositapaus kuvaa hyvin sitä, kuinka lujassa otteessa uhkapelit voivat pitää ihmisiä. Joitakuita houkuttelee pelaamaan silkka ahneus. Mutta kirjanen Compulsive Gambling sanoo: ”Ihmiset pelaavat – – saadakseen erityistä tyydytystä: helpotusta pingottuneisuuteen ja stressiin, riskin ottamisesta koituvaa jännitystä, kutkuttavaa voiton odotusta, samanlaista ’huumaa’ kuin alkoholi saa aikaan sekä seuraa ja toveruutta. Kun kaikkien näiden vaikutusten lisäksi voitto osuu kohdalle, seurauksena on voiman, jopa kaikkivaltiuden tunne.”
Hyvin nuorena voittamisessa piilee kuitenkin usein salakavala ansa. Vaikka useimmat sivuuttavatkin sellaisen voiton ”vasta-alkajan tuurina”, jotkut tulkitsevat sen typerästi jonkinlaiseksi enteeksi. Eräässä Psychology Today -lehden artikkelissa sanottiin: ”Heihin ei vaikuta se kylmä ja kova totuus, että 90 prosenttia uhkapelureista häviää. Heistä tuntuu, että he ovat immuuneja näille häviävän pienille voitonmahdollisuuksille ja että he ovat itse asiassa erikoistapauksia.” Tämä miltei sairaalloinen kieltäytyminen katsomasta tosiasioita suoraan silmiin on ensimmäisiä askeleita pakkomielteiseksi uhkapeluriksi tulemisessa.
Italialainen sanomalehti Stampa Sera selitti, että sellaisille uhkapelien pelaaminen on ”kuin huumetta, jota ilman henkilö ei tule toimeen”. Tai kuten Giovanni Arpino kirjoitti Il Giornale nuovo -lehdessä: ”Tämä pahe takertuu kuin täi päähän.” Uhkapelit ovat pakotie elämäntavasta, joka muutoin voisi olla ikävystyttävä.
Jopa silloin kun uhkapeli on vain huoleton rentoutumismuoto, pelaaja voi joutua ylpeyden ja itsekkyyden ansaan, hän voi kieltäytyä lopettamasta, jos hän häviää, tai voiton jälkeen jatkaa vaan pelaamista – vain hävitäkseen jälleen.
Todennäköisyyden uhmaaminen
Vaikka uhkapelurista saattaa tuntua, että hänen ’kohtalonsa on voittaa”, todellisuudessa on kuitenkin lähes varmaa, että hän tulee häviämään! Miksi? Tarvitaan vain yksinkertaista matematiikkaa. Heitäpä kolikkoa kymmenen kertaa ja katso, kuinka monta kertaa tulee kruuna ja kuinka monta kertaa klaava. Saattaa tuntua siltä, että tuloksen pitäisi olla viisi kertaa kumpikin. Kokeilepa sitä. Harvoin käy niin. Havaitset, että niin sanottu tilastollinen stabiliteetti vakiintuu vasta, kun heittoja on hyvin paljon, toisin sanoen mitä useammin kolikkoa heität, sitä tasaisemmaksi kruunan ja klaavan esiintyminen käy. Mutta pienellä heittomäärällä voi esiintyä mikä tahansa yhdistelmä. Siksi kukaan ei voi sanoa etukäteen varmasti, kuinka jollain nimenomaisella heittokerralla käy.
Uhkapeluri kieltäytyy hyväksymästä tätä. Jos kolikko on pudonnut kuvapuoli ylöspäin kahdeksan kertaa peräkkäin, hän saattaa uskoa kiihkeän hartaasti, että seuraavalla heitolla numeropuolen täytyy olla ylöspäin. Ja hän laittaa likoon kokonaisen omaisuuden vakaumuksensa puolesta. Kolikko ei kuitenkaan muista edellisiä kertoja. Voitonmahdollisuudet ovat jokaisella heitolla edelleen yhtä suuret.
Kuinka hyödytöntä siksi onkaan yrittää ennustaa paikkansapitävästi, miten käy sellaisissa monimutkaisemmissa peleissä kuin ventissä tai ruletissa. Sen todennäköisyys, että voittaisi kaiken aikaa, on häviävän pieni! Tämä pitää paikkansa jopa urheilussa, ratsastuskilpailuissa tai jalkapallo-otteluissa, joissa vedonlyönti riippuu kilpailijoiden taitavuudesta. ”Aika ja aavistamattomat tapahtumat” yksinkertaisesti tuottavat yllätyksiä. (Saarnaaja 9:11, UM) Useinkaan ei liioin ole mahdollista uhmata todennäköisyyttä jonkin ”järjestelmän” avulla. Yli puolet niistä, jotka osallistuvat jalkapalloveikkaukseen Italiassa, yrittävät sitä ostamalla useita veikkauskuponkeja samalla kertaa. Mutta ainoa varma ”järjestelmä” tämänkaltaisessa pelissä olisi veikata kaikki mahdolliset tulokset jokaisessa pelissä. Silloin voittaisi varmasti. Mutta voitto ei korvaisi menetettyä rahamäärää.
Uhkapelien järjestäjät ovat ainoita, jotka peleissä voittavat. Pelikasinoiden omistajat yksinkertaisesti tasoittavat voitonmahdollisuuksia missä tahansa järjestetyssä pelissä niin, että kasino selviytyy miltei aina voittajana. Italiassa jalkapalloveikkauksessa maksetaan tiettävästi vain 35 prosenttia kokonaispanoksesta voittorahoina. Järjestäjät pitävät loput rahat.
Siksi ihmiset, jotka sanovat: ”Minulla on onnea” tai: ”Olen ollut tähän asti epäonnekas, mutta nyt onni kääntyy”, vain pettävät itseään. Uhkapelien pelaaminen on turhanpäiväinen harrastus. Ja vaikka muutamat harvat voittajat saavatkin paljon julkisuutta, tuskin koskaan kuullaan miljoonista häviäjistä.
Uhkapelit ja Raamattu
”Mielettömyyttä, pahetta, intohimoa, vimmaa, pakoa todellisuudesta, uhkayritystä, villejä unelmia, syntiä ja halua ottaa jatkuvasti uusia riskejä – uhkapelien pelaaminen on kaikkea tätä sekä rikastumishalua, unelmia ja vallanhimoisia tunteita”, totesi aikakauslehti La Repubblica. Ei siksi ihme, että monet hallitukset kieltävät uhkapelit, vaikkakin ne saattavat samaan aikaan ulkokultaisesti suvaita lailliset oikeudet omaavia pelikasinoita ja harjoittaa itse lottotoimintaa ja muuta vastaavaa.
Ajattelevatpa ihmiset asiasta mitä tahansa, Raamattu osoittaa, että uhkapelien pelaaminen ei sovi yhteen kristillisyyden kanssa. Joistakuista voi esimerkiksi tuntua, että uhkapelien pelaaminen täyttää vain taloudelliset tarpeet. Mutta Jeesus opetti meitä rukoilemaan: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” Miten joku voisi pelata ahneesti rahan saamiseksi ja sitten rukoilla näin? Tai kuinka hän voisi noudattaa kehotusta: Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu [aineelliset välttämättömyydet] lisätään teille”? – Matteus 6:11, 33.
Raamattu neuvoo lisäksi: ”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on.” (Heprealaisille 13:5) Uhkapeluri on usein kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Itse asiassa hän on ahne, ja Raamattu sanoo, etteivät ahneet ”peri Jumalan valtakuntaa”. – 1. Korinttolaisille 6:9, 10.
Jotkut tosin väittävät, että he eivät pelaa rahan vaan jännityksen vuoksi. Raamattu kuitenkin tuomitsee suorin sanoin ne, jotka poikkeavat jumalisista periaatteista ja joista tulee ”nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia”. (2. Timoteukselle 3:4, 5) Lisäksi Jeesus sanoi: ”Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matteus 22:39) Miten joku voi rakastaa lähimmäistään yrittäessään saada itselleen tämän rahoja? Miten uhkapelien pelaaminen voidaan saattaa sopusointuun sen perusperiaatteen kanssa, että ”onnellisempaa on antaa kuin saada”? – Apostolien teot 20:35.
Ei pidä sivuuttaa myöskään sitä tosiasiaa, että usein uhkapeluri huutaa avukseen ”hyvän onnen jumalaa”, minkä Raamattu selvästi tuomitsee. – Jesaja 65:11, UM.
Harkitsehan lopuksi sitä, miten turmeleva vaikutus uhkapelien pelaamisella on kristityn ”hyödyllisiin tapoihin”. (1. Korinttolaisille 15:33) Kristillinen elämäntapa merkitsee kovaa työtä ja säästäväisyyttä. (Efesolaisille 4:28) Jeesus itse osoitti, ettei hän ollut tuhlaavainen, kun hän kielsi heittämästä pois ruoantähteitä sen jälkeen, kun hän oli ihmeen avulla saanut leivän ja kalat riittämään monille ihmisille. (Johannes 6:12, 13) Jeesuksen askelien seuraamisen sijasta uhkapelurin toiminta tuo pikemminkin mieleen Jeesuksen vertauksen ’tuhlaajapojan’, joka ”tuhlasi – – omaisuutensa viettämällä irstailevaa elämää”. – Luukas 15:13.
Siksi tosi kristityt karttavat kaikenlaisten uhkapelien ansaa, ovatpa pelissä käytetyt rahasummat miten pieniä tai suuria hyvänsä. Jeesus sanoi: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen, ja vähimmässä epävanhurskas on paljossakin epävanhurskas.” – Luukas 16:10.
On mielenkiintoista todeta, että Jehovan todistajat ovat auttaneet monia pakkomielteisiä pelureita vapautumaan uhkapelien ansasta. (Katso edellistä sivua.) He eivät enää koe uhkapelien tuomaa kiihotusta, vaan nyt heidän elämällään on todellinen tarkoitus. Sen sijaan että he harrastaisivat sellaista, mikä tuhoaisi heidän terveytensä ja perheensä, he ovat ”rikkaita hyvissä teoissa”. He ovat mieluumminkin ”auliita jakelemaan” kuin valmiita suunnittelemaan jonkun toisen kovalla työllä hankkimien rahojen anastamista. Heillä on ”luja ote todelliseen elämään” – ei uhkapelien mielikuvitusmaailmaan. (1. Timoteukselle 6:18, 19) Heistä on siten tullut todellisia voittajia!
[Huomioteksti s. 13]
”Heihin ei vaikuta se kylmä ja kova totuus, että 90 prosenttia uhkapelureista häviää. Heistä tuntuu, että he ovat immuuneja näille häviävän pienille voitonmahdollisuuksille ja että he ovat itse asiassa erikoistapauksia.” – Psychology Today -aikakauslehti.
[Tekstiruutu s. 14]
Olin uhkapeluri
Kietouduin pokerin pelaamiseen 12-vuotiaana. Avioiduttuani pidin yhä kiinni tavastani pelata ilta yhdeksästä aamu viiteen tai kuuteen. Sitten yritin mennä töihin väsymyksestä turtana. Sei ei useinkaan onnistunut.
Pelaaminen alkoi turmella perhe-elämääni ja persoonallisuuttani. Pokerin pelaaminen vaatii paljon harhauttamista. Mutta huomasin hämääväni ja valehtelevani muutenkin elämässäni. Sitten olivat rahaongelmat. Voittorahat eivät pysyneet kauan kukkarossani, vaan minulla oli kova vimma käyttää ne heti pois. Pian avioliittoni kariutui.
Vuonna 1972 kaksi Jehovan todistajaa koputti ovelleni. Kun he puhuivat minulle, ajattelin: ”Kukaan ei tee mitään ilmaiseksi. Heillä täytyy olla jotain taka-ajatuksia.” (Pokerin pelaaja oppii suhtautumaan kaikkeen epäluuloisesti!) Ajan kuluessa huomasin kuitenkin, että mitään taka-ajatuksia ei ollut. Menin yhteen heidän kokouksistaan, ja vaikka en ymmärtänytkään kaikkea, heidän hyvä järjestyksensä, sopuisuutensa ja ystävällisyytensä tekivät minuun vaikutuksen.
Aloin tutkia Raamattua. Entä miten kävi pelaamisen? Minun täytyi päästä siitä täysin eroon. Mutta kun Raamatun totuus astuu elämään, menettää motiivin pelata uhkapelejä. Niinpä lopetin uhkapelien pelaamisen, vaikkei se ollutkaan helppoa. Minut kastettiin vuonna 1975.
Siitä on ollut valtavasti hyötyä. Terveyteni on kohentunut – samoin myös persoonallisuuteni. Elämääni eivät enää hallitse uhkapelit, vaan hengelliset asiat. Aikaisemmin vain pelitoverini pitivät minua arvossa. Nyt toimin vanhimpana seurakunnassa, ja ystävät rakastavat minua. Raamatun totuudet ovat auttaneet minua näkemään selvästi, että uhkapeluri on häviäjä. – Lähetetty.
[Kuva s. 15]
Onko kristityn johdonmukaista pelata uhkapelejä ja silti rukoilla: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi”?