Miksi niin monista tulee Jehovan todistajia?
MONISSA maissa tapahtuu parhaillaan juuri näin. Niinpä katolisen kirkon viranomaiset pitivät paavin hyväksymyksellä Italian Bolognassa kokouksen, jossa tutkittiin, miten Jehovan todistajien menestykseltä saataisiin taitetuksi kärki pois. Päivälehti La Repubblican mukaan kirkko on kohottanut ”hätähuudon” sen johdosta, että joka vuosi kymmenestätuhannesta katolilaisesta tulee Jehovan todistajia.
Jesuiitta Giusseppe De Rosa sanoi, että ”uskonnolliselta näkökannalta vaarallisimpia ovat Jehovan todistajat. Heidät on koulutettu hyvin; heillä on aina Raamattu kädessään.”
Jesuiittajärjestön lehti La Civiltá Cattolica tarkasteli 18. helmikuuta 1984 pääkirjoituksessaan Jehovan todistajia. Seuraavassa otteita siitä:
”Ensimmäinen syy liikkeen kasvuun löytyy sen propagandamenetelmistä [toisin sanoen saarnaamistyöstä]. Toisaalta tämän työn tekemisessä nähdään paljon vaivaa, ja sitä tekevät talosta taloon henkilöt, jotka ovat saaneet työtään varten huolellista valmennusta ja joilla on luja vakaumus – –.
”Toinen syy Jehovan todistajien menestykseen piilee jehovistisen sanoman vetovoimassa, siinä että se pystyy tyydyttämään nykyajan ihmisten tarpeet ja vaatimukset ja vastaamaan heidän odotuksiinsa. Ensinnäkin se tyydyttää varmuuden saamisen tarpeen, mikä on hyvin arvokasta aikana, jolloin kaikki on epävarmaa ja epävakaista. – – Ennen muuta se tarjoaa ehdottoman varman ilmoituksen tulevaisuudesta, ja sen tähden kaikki, jotka ottavat sen vastaan, vapautuvat kaikesta pelostaan ja huolestaan ja kykenevät kohtaamaan tulevaisuuden iloiten ja varmoina siitä, että he säilyvät elossa pahan maailman tuhoavasta Jumalan tuomiopäivästä ja saavat elää ikuisessa onnessa maan päällä. Toiseksi jehovistinen sanoma auttaa sen huolen voittamisessa, jota ihminen tuntee maailman nykyisten ongelmien johdosta, kun se ilmoittaa, että nykyisten sietämättömien olosuhteitten kumoaminen on jo lähellä ja että sen tähden pian koittaa uusi aika, syntyy uusi maailma, josta kaikki pahat ihmiset, jotka nykyään riemuitsevat, on poistettu. – –
”Kolmas syy Jehovan todistajien menestykseen on siinä, että liike antaa jäsenilleen täsmällisen, voimakkaan identiteetin ja että se on paikka, jossa heidät otetaan lämpöä, veljeyttä ja solidaarisuutta tuntien vastaan.”
Vatikaanin raportissa eriteltiin tarpeita, joita ihmisillä nykyään on, ja kuten edellä olevat lainaukset jesuiittajärjestön lehdestä La Civiltá Cattolica osoittavat, Jehovan todistajien sanoma täyttää nämä tarpeet. Tämän osoittaa sekin, mitä katolinen Vittorio Messori kirjoittaa jokin aika sitten ilmestyneessä kirjassaan:
”Sen tajuaminen, että yksi näistä apokalyptisista lahkoista, Jehovan todistajat, on maailman nopeimmin kasvava uskonto, pysäyttää kyllä ajattelemaan. Monissa maissa se on suurimpia uskontokuntia, – – ja kenties se intonsa, antaumuksensa ja aktiivisuutensa puolesta on aivan ensimmäisenä, samoin kyvyssään tehdä käännynnäisiä.
”Eivätkä he ole entistä pontevammin esillä ainoastaan perinteisesti kristityissä maissa, vaan myös kaikkialla muuallakin maailmassa, missä he Jehovan nimessä ja erittäin lyhyessä ajassa ovat päässeet tuloksiin, jotka usein jättävät katolisten, protestanttisten ja ortodoksisten lähetyssaarnaajien vuosisataisen työn varjoonsa.
”Tällainen valtava kasvuvoima tuntuu käsittämättömältä vain niistä, jotka eivät halua myöntää sitä, että – – Jehovan todistajien raamatuntulkinta on ilmeisesti tullut vastauksena todellisiin tarpeisiin, joita toisenlaiset jumaluusopit eivät enää tyydytä.
”Kukaan ei voi väistää tätä tärkeää kysymystä vihjaamalla siihen suuntaan, että todistajat menestyvät, koska he turvautuvat pelotteluun. Todellisuudessa tilanne on aivan päinvastainen: Toisin kuin ’viralliset’ kirkot, he kieltävät helvetin olemassaolon, julistavat pahoille ja epäuskoisille tuhoa, täydellistä häviämistä kuoleman jälkeen. Tällainen odote voi tuntua epämiellyttävältä, mutta ei varmastikaan niin pelottavalta kuin läpi ikuisuuden kestävillä kauheilla tuskilla uhkaaminen.” – Scommessa sulla morte.
Jehovan todistajien Jumala on siis rakkaudellinen, eikä hän pidä ihmisiä pelon vallassa.
Seuraava lainaus on katolisen aikakauslehden Mondo erre vuoden 1986 maaliskuun numerosta: ”Jehovan todistajista täytyy sanoa se, että he itse ensimmäisinä elävät sen uskon mukaan, jota he saarnaavat: he eivät suutu, eivät tupakoi, eivät haali itselleen omaisuutta, eivät ryhdy väittelemään politiikasta, – – he maksavat veronsa, viettävät hyveellistä ja rehellistä elämää, ovat tyytyväisiä ja avuliaita. Kaiken tämän takia heistä pidetään.”
Entiset katolilaiset kertovat
On kiintoisaa saada tietää, millaisten syiden vuoksi monet entiset katolilaiset ovat vaihtaneet uskontoaan. Seuraavassa pari Herätkää!-lehdelle kerrottua kokemusta.
Rosanna C., nuori aviovaimo, joka asuu Parman provinssissa Pohjois-Italiassa, kertoo:
”Minulla oli rauhallinen lapsuus. Vanhempani pitivät minusta hyvää huolta, ja minut kasvatettiin perinteiseen katoliseen tapaan. Keskenkasvuisena minussa heräsi halu, joka on yhteistä monille nuorille: halusin asettua Jumalan käytettäväksi. Tällainen halu vain vahvistui luettuani lehtikioskista ostamani vihkosen, joka sisälsi yhden evankeliumeista. En ollut lukenut sitä aiemmin. Lukemani sai minut rakastamaan Jeesusta. Ymmärsin, että hänellä oli toivon sanoma ihmiskunnalle, vaikken tajunnutkaan sen merkitystä. Ymmärsin myös sen, että hänen opetuslastensa tulee rakastaa syvästi Jumalaa ja lähimmäisiään.”
Haastattelija: ”Olitko tyytyväinen omaan uskonnonharjoitukseesi?”
Rosanna: ”En oikeastaan. Ollessani 17-vuotias opetin 10–12-vuotiaille lapsille katolisia opinkappaleita. Kuuluin erääseen katolisen aktion nuorisoryhmään, joten osallistuin sen kokouksiin ja hengelliseen mietiskelyyn. Uskonnollisessa mielessä minulla oli kyllä paljon tekemistä. Mutta oli pari seikkaa, joista en pitänyt. Pidin Raamattua suuressa arvossa, mutta sitä ei tarkasteltu koskaan, eikä siinä ryhmässä, johon kuuluin, tunnettu todellista epäitsekästä rakkautta ja ykseyttä. Eikä siinä kaikki. Minua vaivasi sekin, että ryhmäämme oli hyväksytty jäseniksi myös yksi homo ja yksi lesbo ja että ryhmä piti heitä suuressa arvossa. Eräänä iltana mieleni murtui kyyneliin asti.”
Haastattelija: ”Oliko sinun helppoa tulla Jehovan todistajaksi?”
Rosanna: ”Ei todellakaan. Kun vanhempieni luona alkoi käydä Jehovan todistajia, halusin aluksi olla omissa oloissani. Myöhemmin todistajien hyvä käytös kuitenkin teki minuun suotuisan vaikutuksen, joten päätin tutustua heihin ja liityin mukaan raamatulliseen keskusteluun, jota he taas kerran olivat tulleet jatkamaan. Se kerta mullisti kaiken. Suurimman vaikutuksen minuun teki se, että sain jokaiseen esittämääni vastaväitteeseen selvän vastauksen Raamatusta.”
Haastattelija: ”Pyysitkö keiltään papeilta neuvoja tämän keskustelun jälkeen?”
Rosanna: ”Pyysin, useammaltakin papilta ja eräältä nunnalta. He eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita ’kadonneen lampaansa’ auttamisesta. Tutkittuani huolellisesti Raamattua kävin vuonna 1977 Jehova Jumalalle vihkiytymiseni vertauskuvaksi kasteella.”
30-vuotias Claudio C. Iserniasta Keski-Italiasta kertoo:
”Ollessani kymmenvuotias menin omasta tahdostani kapusiinimunkkien pitämään kouluun. Halusin palvella Jumalaa lähetyssaarnaajana. Eri syiden vuoksi elämä poikakoulussa ei ollut aina kovin helppoa, mutta eniten minua häiritsi se, että esimieheni kieltäytyivät antamasta minulle Raamattua, jota niin mielelläni olisin lukenut. Huolestuin vielä enemmän, kun eräs pappi kertoi meille ihmisen olevan kehityksen tuotetta. 15-vuotiaana tajusin, etten tällä tavoin koskaan saavuttaisi tavoitettani, Jumalan palvelukseen astumista, ja niinpä kapusiinien koulu sai jäädä.”
Haastattelija: ”Miten tulit kosketuksiin Jehovan todistajien kanssa?”
Claudio: ”Heitä kävi meillä. Muistan tehneeni heille suoria kysymyksiä, ja he antoivat minulle suorat ja täsmälliset vastaukset. He jättivät minulle kaksi kirjaa. Toisen nimenä oli Onko ihminen kehityksen vai luomisen tulos? ja toisen Onko Raamattu todella Jumalan sana? Luettuani ne ymmärsin, että kehitysteoria lepää tyhjän päällä ja että Raamattu on Jumalan hengen tuotetta. Veljenikin oli sillä välin alkanut etsiä kanssani totuutta, ja yhdessä me jälkeenpäin pohdimme, voisivatko todistajat todellakin edustaa tosi kristillisyyttä. Meidän täytyisi tutkia heidän opetuksiaan tarkemmin.”
Haastattelija: ”Mitä te sitten teitte?”
Claudio: ”Keskustelimme kolmen katolisen papin ja useitten protestanttisten kirkkokuntien pappien kanssa. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen tulimme vakuuttuneiksi siitä, että ainoastaan Jehovan todistajat auttavat ihmisiä todella ymmärtämään Raamattua. Meidät kastettiin Jehovan todistajiksi, ja vihdoinkin olen saavuttanut lapsuudenaikaisen tavoitteeni: päässyt palvelemaan Jumalaa.”
Oletko halukas vertailemaan omia uskonnollisia käsityksiäsi siihen, mitä Jumalan sana Raamattu sanoo? Onko sinulla rohkeutta ryhtyä sellaiseen ennakkoluulottomasti?
[Huomioteksti s. 5]
”Heillä on aina Raamattu kädessään.” – Jesuiitta Giusseppe De Rosa
[Huomioteksti s. 6]
”Jehovan todistajat – – itse ensimmäisinä elävät sen uskon mukaan, jota he saarnaavat.” – Katolinen aikakauslehti Mondo erre
[Kuva s. 6]
”Sain – – selvän vastauksen Raamatusta”
[Kuva s. 7]
”Vihdoinkin olen saavuttanut lapsuudenaikaisen tavoitteeni: päässyt palvelemaan Jumalaa”