Epäiletkö Jumalan olemassaoloa? Tiedätkö miksi?
JOTKUT vastaavat Jumalan olemassaoloa koskevaan kysymykseen kohauttaen epäilevästi olkapäitään. Toiset vastaavat siihen suoraan kieltävästi. Näin monet nykyään suhtautuvat tähän kysymykseen. Oletko yksi heistä? Jos olet, niin se ei ole mikään ihme, sillä Jumalan olemassaoloa epäilevien määrä on kasvanut.
Miksi he hylkäsivät uskon Jumalaan
Muuan nuori saksalainen nainen selittää omaa tilannettaan seuraavasti: ”Vanhempani eivät uskoneet Jumalaan eivätkä olleet uskonnollisia, joten kasvoin ilman uskontoa ja Jumalaa. Uskonnon mainitseminen sai minut hymyilemään, enkä ymmärtänyt, miksi jotkut uskoivat Jumalaan. En kuitenkaan pystynyt esittämään yhtäkään pätevää syytä siihen, miksi en itse voinut uskoa.”
Eräs 32-vuotias belgialainen mies selittää omaa uskonpuutettaan seuraavasti: ”Jo koulupoikana vanhempani kannustivat minua hankkimaan rahaa ja tavoittelemaan aineellista. Materialistiset pyrkimykset korvasivat kaikki uskontoa ja uskoa koskevat ajatukset.”
Epäiletkö sinä Jumalan olemassaoloa? Tiedätkö miksi? Voisiko olla niin, että ajelehdit vain joukon mukana? Jos ajelehdit, niin tiedätkö todella, millaisin ”todistein” tuo joukko perustelee käsityksensä? Oletko rehellisesti ja vakavasti koetellut heidän selitystään saadaksesi selville, onko se luotettava?
Tyydyttävien vastausten tarpeellisuus
Sen päättämiseen lopullisesti, onko Jumala olemassa vai ei, liittyy enemmän kuin vain sen ratkaiseminen, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Tuo päätös voi vaikuttaa hyvin huomattavasti yksilön elämään. Se ratkaisee, löydämmekö tyydyttäviä vastauksia elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin.
Tarkastelkaamme kahta ”todistetta”, jotka ihmiset usein esittävät selittäessään, miksi he eivät usko Jumalan olemassaoloon.
Yli 20 vuotta sitten avaruusajan alussa New York Times -lehti kertoi, että eräässä Moskovan radion lähettämässä ohjelmassa sanottiin: ”Se tosiseikka, että tekokuut ja raketit eivät ole paljastaneet Kaikkein Korkeinta, enkeleitä jne., todistaa uskonnollisia vakaumuksia vastaan ja vahvistaa Jumalaan kohdistuvaa epäilyä.”
Pidätkö tätä sitovana todisteena? Jos pidät, niin oletko halukas hyväksymään tuollaisen ajattelutavan seuraukset?
Ihminen pystyy jättiläiskokoisten radioteleskooppien ja kaukoputkien ansiosta kuulemaan yhä pidemmältä ja näkemään yhä kauemmas maailmankaikkeuteen. Muuttakaamme nämä mittasuhteet helpommin ymmärrettäviksi ja olettakaamme, että maapallo olisi omenan kokoinen. Tuossa mittakaavassa näkyvä maailmankaikkeus olisi läpimitaltaan 4,7 miljardia kilometriä. Entä kuinka kauas tästä ”omenasta” ovat miehitetyt ja miehittämättömät tutkimus- ja avaruusalukset pystyneet lentämään? Ne ovat yhä samassa omenalaatikossa!
Lisäksi riippumatta siitä, kuinka kauas avaruuteen tutkimusalukset saattaisivat pystyä matkaamaan, ihmiset eivät voisi koskaan odottaa näkevänsä Jumalaa sen enempää kirjaimellisin silmin kuin ihmistekoisten kameroidenkaan avulla. He puhuvat Jumalasta ikään kuin hän olisi lihaa ja verta oleva ihminen, mutta Raamattu sanoo, että ”Jumala on Henki”. – Johannes 4:24.
Ihmissilmälle näkymättömien voimien aikaansaamia tapahtumia sattuu koko ajan ympärillämme. Samalla kun ajattelet mitä luet, aivojesi yli 10 miljardissa hermosolussa tapahtuu monimutkaisia prosesseja. Pitkälle kehitetyillä teknisillä laitteilla voidaan mitata aivotoiminnan sähköilmiöitä eli aaltoja ja jopa saada ne piirtymään ihmissilmän nähtäväksi joko näyttöpäätteen ruudulle tai paperirullalle. Mutta sitä, MITÄ ajattelet, ei voida nähdä. Jokainen puhumasi sana ja jokainen harkitusti tekemäsi liike on ihmissilmälle näkymättömän tapahtumaketjun tulos. Mitä tämän havainnon perusteella seuraisi johdonmukaisesti siitä, että pitäisit tiukasti kiinni periaatteesta: ”Uskon vain sen minkä näen”?
Mutta monet esittävät seuraavan perustelun:
Sveitsiläisessä akateemikkojen ja opiskelijoitten lehdessä oli ajatuksia herättävä kehitysteoriaa käsittelevä kirjoitus. Otsikon ”Voiko järjestys tulla olemassaoloon sattumalta?” alla sanottiin: ”Kirjaston tai postimerkkikokoelman järjestäminen vaatii suunnitelman, jossain määrin älyä ja vaivannäköä. Jos me silmät suljettuina vain heittäisimme kaiken huoneeseen toivoen sattuman ’järjestävän’ tavarat puolestamme, huomaisimme pian, ettei järjestys ilmaannu sillä tavoin. Itse asiassa jollemme pidä jatkuvasti huolta järjestyksestä, tavarat voivat helposti joutua taas epäjärjestykseen samoin kuin silloin, kun lapset ottavat tavaroita esiin ja panevat ne vääriin paikkoihin tai kun äkkinäinen tuulenpuuska ’järjestää’ postimerkkikokoelmamme. Arkielämän kokemus opettaa meille, ettei järjestys synny sattumalta. – – Järjestyksen olemassaolosta voimme toisaalta päätellä, että äly on ollut toiminnassa. Esimerkiksi hyvin järjestetty kirjasto todistaa hyvästä kirjastonhoitajasta. Sama periaate soveltuu kaikkeen järjestykseen.” – Schweizerische Akademiker- und Studentenzeitung.
Ajattelehan esimerkiksi aivoja. Mieti, miten hämmästyttäviin saavutuksiin ihmisaivot pystyvät kielen suhteen. Vain 20–30 kirjaimen avulla (joista useimmat ei-kuvalliset aakkoset muodostuvat) aivomme pystyvät muodostamaan loputtoman määrän sanoja ja ilmaisuja ja ymmärtämään ne eri ajatukset, joita niiden on tarkoitus välittää. Joissakin kielissä on satojatuhansia sanoja. Lisäksi jatkuvasti muodostetaan uusia sanoja ja sanayhdistelmiä – ja kaikki tämä vain muutamien aakkosten avulla. Säveltämistekniikkaan perehtyneet aivot voivat tehdä jotakin samankaltaista. Kuka pystyy laskemaan kaikki ne eri melodiat, jotka on sävelletty vain seitsemästä musiikin ”aakkosten” perussävelestä?
Muuan lähdeteos mainitsee muista ihmisaivojen ihmeellisistä toiminnoista ja sanoo, että niissä on ”kymmenen miljardia hermosolua, joista kukin voi olla yhteydessä jopa 25000 muuhun hermosoluun. Niiden välisten liittymäkohtien yhteenlaskettu lukumäärä saisi tähtitieteilijänkin hämmennyksiin – ja tähtitieteilijät ovat tottuneet käsittelemään tähtitieteellisiä lukuja.” Saksalainen julkaisu Architektur der Schöpfung (Luomisen arkkitehtuuri) lisää: ”Aivojen toimintakyvyn tutkijat ovat verranneet niitä tuhansien suurkaupunkien puhelinkeskusten täydellä teholla tapahtuvaan toimintaan. – – On arvioitu, että 70-vuotiaan ihmisen elinaikana muisti voi tallentaa jopa 15000000000000 yksittäistä kokemusta.”
Ovatko nämä tosiasiat sopusoinnussa sen väitteen kanssa, että ”kaikki on tullut olemassaoloon sattumalta ilman Jumalaa”? Vai sopivatko ne paremmin yhteen sen raamatullisen väitteen kanssa, että ”jokainen huone on – – jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala”? – Heprealaisille 3:4.
On viisasta tehdä päätös
Vuonna 1981 Saksan liittotasavallan parlamentin oppositiopuolueen johtaja Hans-Jochen Vogel sanoi: ”Mielestäni yhä useammat ihmiset pelkäävät, että nykyiset olosuhteet saattavat äkisti kääntyä huonompaan suuntaan – todellakin sitä, että ennen näkemättömän vakavat katastrofit eivät ole enää mahdottomia. Lisäksi melko monet pitävät asioitten kehittymistä tähän suuntaan yhtä väistämättömänä kuin lumivyöryä, joka on jo lähtenyt liikkeelle ja jonka vauhti kiihtyy sen syöksyessä kohti laakson pohjaa.” Onko tässä kaikki, mitä tulevaisuus sinulle tarjoaa?
Ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita Jumalan olemassaolosta ja jotka tutkivat huolellisesti hänen Sanaansa, ovat varmoja siitä, että Jumala vaikuttaa asioiden kulkuun myönteisellä tavalla. Raamatun tuntemuksensa perusteella he näkevät, että tulevaisuus on nykyisistä maailman olosuhteista huolimatta hyvin valoisa niille, jotka uskovat.
Nämä asiat ovat niin merkityksellisiä sinulle, että jos epäilet Jumalan olemassaoloa, kannustamme sinua kysymään itseltäsi: ’Mitä syitä minulla on epäuskoon?’ Yritä kirjoittaa nuo syyt paperille. Montako syytä sait? Miten perusteltuja ne ovat?
Mahtaisiko olla aika alkaa harkita päinvastaista kysymystä: mitä todisteita on siitä, että Jumala on olemassa?
[Huomioteksti s. 9]
”Uskon vain siihen mitä voin nähdä, enkä ole koskaan nähnyt Jumalaa”
[Huomioteksti s. 10]
”Kaikki on tullut olemassaoloon vahingossa ilman Jumalaa”
[Kuvat s. 11]
Järjestys vaatii älyä, kuten hyvin järjestetty kirjasto osoittaa
Ajattelehan miten monenlaista musiikkia voidaan säveltää vain muutamasta perussävelestä