Eläininsinöörejä

”Maan päällä on eläimiä, jotka ovat parantaneet sairauksiamme, rakentaneet pilvenpiirtäjiämme ja voittaneet sotiamme. Tämän ne ovat tehneet jo ennen kuin kukaan meistä oli edes syntynyt.” Näin sanoi aikakauslehti Science Digest äskettäin eräässä numerossaan. Mitä nämä mestari-insinöörit ja huipputiedemiehet ovat? ”Ne ovat puita, hyönteisiä, kaloja, vähäpätöisiä metsän rikkaruohoja, joista planeettamme eliökunta koostuu”, vastasi tämä aikakauslehti.

Seuraavassa muutamia ”eläininsinöörien” saavutuksia, joihin ihminen on pystynyt myöhemmin.

Avaruusluotaimissa ja monissa nykyaikaisissa aseissa on hyödynnetty rakettimoottorien suihkutyönnön periaatetta. Mutta pommittajakuoriainen oli jo paljon aikaisemmin turvautunut samantapaiseen periaatteeseen puolustaakseen itseään. Kuoriaisen rauhaset tuottavat kahden hydrokinoniyhdisteen seosta ja vetyperoksidia. Niitä säilytetään lihasläpällä suljetuissa varastokammioissa. Kun kuoriaista häiritään, läpät avautuvat ja kammioitten sisältöä virtaa paksuseinäiseen reaktiokammioon. Siellä eräs aineksiin sekoittuva entsyymi saa aikaan räjähdysreaktion, jossa vapautuu happea. Kaasunpaineen kasvu pakottaa syntyneen emäksisen liuoksen ulos reaktorista, ja se tupsahtaa kohti hyökkääjää, joka jää haukkomaan henkeään.

Ennen kuin merimiehet oppivat tekemään solmuja tai räätälit oppivat kutomaan kuituja, kutojalinnut repivät puitten lehdistä kuituja ja kutoivat niistä – solmimalla ja käärimällä – riippuvia pesiä. Kaupunkisuunnittelijoitten mielestä asutuskeskuksella on haja-asutukseen verrattuna taloudellisia ja yhdyskunnille ominaisia etuja. Eräät kutojalintulajit osasivat ottaa tämän etukäteen huomioon. Yhdessä ne rakentavat puun vahvoihin oksiin korsista katoksen ja sen alle riippuvat asuintilat. Katoksen alla saattaa olla jopa sata riippuvaa pesää.

Majava on jo ennen ihmisinsinöörejä padonnut vesistöjä ja muuttanut ympäristöä omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Ennen kuin ihmiset olivat rakentaneet ensimmäistäkään kanavaa, majavat olivat jo tehneet jotain samantapaista. Saadakseen suuret puut hakkuualueelta padon paikalle se voi kaivaa metsään kanavan, jolla voi olla pituutta jopa yli 300 metriä, ja ohjata siihen jokivettä. Sen jälkeen se voi uittaa puut kanavaa pitkin sinne missä niitä tarvitaan.

Näyttää siltä, että eräs Chilessä elävä merikotilo on ”keksinyt” sorkkaraudan. Sillä on kaksi vahvaa, kuoren alareunasta törröttävää hammasta. Kun sen on nälkä, se irrottaa hampaillaan kallion pintaan takertuneita pikkukotiloita ja syö niitä. Se kiilaa hampaansa pikkukotilon kuoren alle. Sen jälkeen se vetää jalkansa sisään, jolloin saalis irtoaa kuin sorkkaraudalla vääntäen.

Oletko tiennyt, miten käyttökelpoinen kieli voi olla? Monilla kotiloilla kieli muistuttaa viilaa, joilla me silotamme puuta. Niillä ne leikkaavat ravintonsa pieniksi paloiksi. Tikan kieli muistuttaa harppuunaa tai kalakoukkua. Se on rustomainen, ja siinä on teräviä väkäsiä, jotka vetävät puun koloissa piileksivät hyönteiset esiin. Miten kovia ovat luonnon insinöörien työkalut? Ajattelehan eräitä merikotiloita, jotka syövät kivien pintaan kiinnittyneitä leviä. Niiden kielen pinnalla on ohut kerros magnetiittiä, rautaoksidia, joka on lähes yhtä kovaa kuin kvartsi. Niinpä Science Digest sanoo: ”Luonto työskentelee sellaisten aineitten kanssa, jotka eivät jää paljonkaan jälkeen lujimmasta teräksestämme.”