Nuoret kysyvät:
Jättäisinkö koulun kesken?
”KOULUSSA oli ikävystyttävää ja liian tiukkaa”, sanoi Walter, ”ja se vei liian paljon aikaani.” Monet nuoret ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Walter päättikin jättää peruskoulunsa kesken, ja nyt hän pahoittelee tätä päätöstään. Hän sanoo: ”Ihmiset käyttävät joskus sanoja, joita en ymmärrä, ja tunnen itseni tyhmäksi. Ja monesti kun olen hakenut työpaikkaa, en ole saanut sitä, koska minulla ei ole ollut päästötodistusta.”
Monet nuoret ovat yhtä surkeassa asemassa kuin Walter. Yksistään Yhdysvalloissa yli viisi miljoonaa 14–24-vuotiasta koululaista jätti opintonsa kesken vuonna 1980. Miksi niin monet nuoret sitten tekevät tällaisen valinnan?
Antonia lopetti koulunkäynnin, koska hänen oli vaikea selviytyä koulutehtävistään. ”Kuinka olisin voinut tehdä läksyni, kun en edes ymmärtänyt, mitä luin?” hän kysyi. ”Minä vain istuin paikallani ja tulin koko ajan tyhmemmäksi, joten lähdin sieltä.”
Joitakuita opiskelijoita puolestaan masentaa moraaliaitojen luhistumisen koulussa. Lisäksi joistakuista tuntuu, että he joutuvat kouluväkivallan vuoksi opiskelemaan pelon ilmapiirissä, ja joidenkuiden mielestä ryhmät ovat liian suuria. Muuan 18-vuotias tyttö, Annie, joka käy yksityiskoulua, toteaa: ”Nuorille opetetaan sellaisia asioita, jotka eivät merkitse heille mitään. Ne eivät sovellu heidän jokapäiväiseen elämäänsä, joten he eivät välitä niistä.” Ei siksi ole mikään ihme, että eräs opiskelija kysyi: ”Miksi minun pitäisi jatkaa koulunkäyntiä ja valmistua joksikin?”
Ehkä olet huomannut ajattelevasi samoin. Mutta miten koulun keskeyttäminen saattaisi vaikuttaa elämääsi joskus myöhemmin? Onko mitään perusteltua syytä käydä koulua, kunnes saat päästötodistuksen?
Koulutuksen arvo
Kun Michaelilta kysyttiin miksi hän palasi kouluun saadakseen päästötodistuksen peruskoulun oppimäärää vastaavasta koulutuksesta, hän sanoi: ”Tajusin, että tarvitsin jonkin alan koulutuksen.” Mitä ”koulutus” sitten on? Onko se luku-, lasku- ja kirjoitustaidon hallitsemista? Vai onko se kenties kyky esittää vaikuttavat määrät tietoja laajalta alalta? Nämä eivät muodosta koulutusta sen enempää kuin veitsi, haarukka ja lusikkakaan muodostavat ateriaa.
Koulutuksen tulisi valmentaa sinua menestymään elämässäsi aikuisena. Allen Austill, joka on toiminut erään koulun järjestyksen valvojana 18 vuotta, puhui sen vuoksi ”koulutuksesta, joka opettaa ajattelemaan, ratkaisemaan ongelmia, näkemään mikä on järkevää ja mikä järjetöntä, joka antaa perusvalmiuden ajatella selväpiirteisesti, opettaa käsittämään, mitä tieto on, ja tunnistamaan yhteydet eri osien ja kokonaisuuden välillä. Opettaa arvioimaan nämä asiat ja erottamaan ne toisistaan, auttaa oppimaan, miten voi oppia.”
Entä miten koulu auttaa tässä? Vuosisatoja sitten kuningas Salomo kirjoitti sananlaskuja ’antamaan kokemattomille mielevyyttä, nuorukaiselle tietoa ja ajattelukykyä’. (Sananlaskut 1:1–4, UM) Kokemattomuus kuuluu nuoruuteen. Koulu voi kuitenkin auttaa sinua ruokkimaan ja kehittämään ajattelukykyäsi. Tämä ei ole pelkästään kyky esittää tietoja vaan myös kyky analysoida niitä ja muokata niitä tuottavaan muotoon. Vaikka monet ovat arvostelleet koulujen opetustapoja, koulussa sinun on kuitenkin pakko käyttää ajattelukykyäsi. Geometrian tehtävien ratkaiseminen tai historian vuosilukujen opetteleminen ei ehkä tunnu sillä hetkellä liittyvän mitenkään käytännön elämään. Mutta kuten Barbara Mayer kirjoittaa kirjassaan The High School Survival Guide (Opas oppikoulusta selviytymiseksi): ”Eivät kaikki tule muistamaan kaikkia niitä tietoja ja tiedonmurusia, joita opettajat mielellään kysyvät kokeissa, mutta sellaiset taidot kuin oppimis- ja suunnittelutaito eivät koskaan unohdu.”
Kolme yliopistoprofessoria, jotka tutkivat koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia, tulivat samantapaiseen lopputulokseen: ”Paremman koulutuksen saaneilla on kirjatietojen lisäksi laajempi ja syvempi nykypäivän maailman tuntemus, ja he paljon todennäköisemmin etsivät tietoa ja osaavat käyttää tietolähteitä. – – Näiden erojen on huomattu säilyvän vanhenemisesta ja koulu- ja opiskeluaikojen kauas taakse jäämisestä huolimatta.” – The Enduring Effects of Education.
Koulutusta voi kuitenkin hankkia koko elämänsä ajan. Filosofi Lakydes alkoi opiskella geometriaa vanhana miehenä. Kun häneltä kysyttiin syytä tähän, hän vastasi: ”Jos en käytä oppimiskykyäni nyt, niin milloin sitten?” Ajatteletko sinä ehkä nyt, että opit paremmin, jos odotat, kunnes olet 25- tai 30-vuotias tai peräti 35-vuotias? Todellisuudessa juuri nuoruutesi antaa sinulle parhaat mahdollisuudet aloittaa tiedon hankkiminen. Entä minkä monet nuoret sanovat olevan perussyyn siihen, miksi tietoa kannattaa hankkia?
Koulu ja työ
Yvonnen mielestä vastaus on aivan yksinkertainen. ”Koulun käyminen on keino saavuttaa eräs päämäärä”, hän sanoo, ”ja tuo päämäärä on työpaikan saaminen.” Oletko samaa mieltä hänen kanssaan? Monet nuoret ovat, ja jotkut ovat jopa sanoneet, että heidän mielestään koulussa tulisi opettaa ainetta ”Miten hankkia työpaikka”. Mutta jotta hyötyisit kaikesta siitä, mitä koulussa sitten opetetaankin, sinun täytyy jatkaa koulunkäyntiäsi ja pyrkiä tulemaan taitaviksi kaikissa koulutyösi eri piirteissä.
Viisas kuningas Salomo sanoi taitavasta työntekijästä: ”Hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.” (Sananlaskut 22:29) Tämä pitää yhä paikkansa. ”Ilman taitoja voi elämässä jäädä paitsi monesta asiasta”, sanoo Ernest Green Yhdysvaltain työvoimaministeriöstä.
On ymmärrettävää, että niiden, jotka jättävät koulunsa kesken, on vaikea saada työtä. Työttömyysaste 16–24-vuotiaiden koulunsa keskeyttäneiden nuorten keskuudessa ”on kaksinkertainen verrattuna niihin ikätovereihin, joilla on päästötodistus, ja miltei kolminkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna”. ”Ne, jotka eivät jatka koulunkäyntiään, sulkevat mahdollisuuksien oven”, sanoi kirjailija F. Philip Rice kirjassaan The Adolescent (Nuori). Miksi sitten on näin? Yksinkertaisesti siksi, että se, joka on jättänyt koulunsa kesken, ei todennäköisesti ole oppinut hallitsemaan perustaitoja, joita tarvitaan yksinkertaisimmankin työn suorittamisessa.
Esimerkiksi Paul Copperman kirjoittaa kirjassaan The Literacy Hoax: ”Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kokki tarvitsee työssään seitsemäsluokkalaisen lukutaitoa, mekaanikko kahdeksasluokkalaisen lukutaitoa ja varastonhoitaja yhdeksäs- tai kymmenesluokkalaisen lukutaitoa.” Hän jatkaa: ”Mielestäni on vain järkevää päätellä, että opettajan, sairaanhoitajan, kirjanpitäjän tai insinöörin työssä tarvitaan vielä korkeampaa lukutaidon vähimmäistasoa.”
On siis ilmeistä, että oppilailla, jotka todella paneutuvat perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen, on paljon paremmat mahdollisuudet saada työpaikka. Mikä on vielä yksi elinikäinen koulunkäynnistä tuleva hyöty?
Parempi minä
Sinulle on koko loppuelämäsi ajan hyötyä siitä, että tunnet vahvat ja heikot puolesi. Michelle, joka sai äskettäin työtä tietokonealalta, huomasi, että koulutus – vaikka sen hankkiminen oli ollut kovaa työtä – auttoi häntä todella tulemaan paremmaksi ihmiseksi. Hän sanoi: ”Koulussa opin työskentelemään paineen alaisena, opin suoriutumaan kokeista ja ilmaisemaan itseäni.”
”Koulu auttoi minua suhtautumaan epäonnistumiseen oikein”, sanoo eräs toinen nuori. Hänellä oli ollut taipumus syyttää epäonnistumisestaan toisia eikä itseään. Joillekuille toisille koulun kurinalainen rutiini on ollut hyödyksi. Monet arvostelevat koulua sen kurinalaisuuden vuoksi ja väittävät sen tukahduttavan nuorten luovuuden. Salomo kuitenkin rohkaisi nuoria ’oppimaan viisautta ja kuria’. (Sananlaskut 1:2) Kurinalaisista kouluista on valmistunut monia kurinalaisia, mutta silti luovia nuoria ihmisiä.
Niinpä vaikka koulussa on omat ongelmansa, käytä kouluvuotesi täysin hyödyksesi. Valmistaudu nyt elämän haasteisiin! Tee ahkerasti työtä, jos olet vielä koulussa, ja harkitse vakavasti koulun kesken jättämisen seurauksia. Älä koskaan väheksy oppimistaidon arvoa.
[Huomioteksti s. 21]
Nuoruutesi antaa sinulle parhaat mahdollisuudet aloittaa tiedon hankkiminen
[Kuva s. 22]
Koulussa oppimastasi kurinalaisuudesta voi olla sinulle hyötyä koko loppuelämäsi ajan
[Kuva s. 23]
Niiden, jotka eivät hallitse koulussa opetettavia perustaitoja, on vaikea saada työtä