Miksi ja miten olisin säästäväinen?

HE OVAT vanhahko aviopari, yli seitsemänkymmenen ikäisiä, ja asustavat viehättävässä, vaatimattomassa viiden huoneen talossa lähellä Bostonia Yhdysvalloissa. Heidän kodissaan on tilava pohjakerros ja se sijaitsee puin ja pensain koristellulla suurella kulmatontilla. He asuvat mukavasti ja nauttivat elämästään; he ovat kaksi eläkeläistä yhdyskunnassa.

Miten he kykenevät elämään tällä tavoin? Saavatko he kansaneläkettä? Saavat, mutta se ei riitä peittämään heidän kaikkia kulujaan, koska verot pelkästään heidän kodistaan ovat yli 4000 markkaa vuodessa. Saavatko he työeläkettä? Eivät. Syy, miksi he selviytyvät näistä päivistä, on, että niiden viidenkymmenen vuoden aikana, jotka mies työskenteli hotellin keittiömestarina, he olivat uutteria, he elivät taloudellisesti, he olivat säästäväisiä.

Säästäväisyyttä ei pidetä nykyisin niin suuressa arvossa kuin joskus aikaisemmin. Oli aika, jolloin vanhemmat kehottivat lapsiaan: ”Älä tuhlaa, niin et ole puutteessa.” Runoilija ihannoi ihmistä, josta hän saattoi sanoa: ”Ei koskaan hetkeäkään jouten, vaan säästäväisenä ja toisia palvellen.” Näinä päivinä kuulee kuitenkin hyvin vähän kiitettävän säästäväisyyttä ja vielä vähemmän sitä näkee harjoitettavan.

Nykyisin kaikki näyttää kannustavan pikemminkin tuhlaavaisuuteen kuin säästäväisyyteen. Ylpeys ja halu ”pysytellä Virtasten tasalla” ovat monien ihmisten vaikuttimena. Sen lisäksi että, mainokset saavat ylellisyydet näyttämään välttämättömyyksiltä, varomattomia ostajia houkutellaan vaivattomalla luotonsaannilla. Luottokortin käytön mukavuudella on myös osansa kulutuksen lisäämisessä.

Tietenkin on myönnettävä, että säästäväisyydessäkin voidaan mennä äärimmäisyyksiin, kuten silloin, kun jostakusta tulee kitsas, saita ja itara. Ihminen, joka välttää molemmat äärimmäisyydet, joka ei ole saituri eikä tuhlari, on viisas ja onnellinen.

Säästäväisyys on viisautta

Raamattu sanoo, että ”raha antaa suojan”. (Saarn. 7:13, Jerusalem Bible) Niin se antaakin.a Säästäväisyys rahan ja muiden aineellisten seikkojen suhteen tarjoaa jossakin määrin suojaa ja turvallisuutta. Kun syntyy hätätilanteita, kuten sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden kohdatessa, asianomainen ei joudu kokemaan kiusallista henkilökohtaista vararikkoa, kuten noin 200000 yhdysvaltalaista joutui vuonna 1972.

Toinen syy säästäväisyyteen on, että saat rahallasi enemmän. Kun säästät ja ostat vasta sitten, vältyt perimis- tai luottokustannuksilta. Maksamattomien laskujen korko on usein 1,5 prosenttia kuukaudessa eli 18 prosenttia vuodessa! Joissakin maissa on lisäksi henkilökohtaisia pienlainoja myöntävien yhtiöitten käyttämä korko vielä korkeampi. Kun siis panet rahasi ensin säästöön ja ostat sitten, et ainoastaan välty koron maksamiselta vaan myös rahasi tuottaa korkoa, kunnes käytät sen.

Hyvä uutinen kaikille tämänkaltaisille säästäväismielisille oli voitto oikeusjutussa, jonka yhdysvaltalainen kuluttajien yhdistys oli nostanut American Express Companya vastaan, joka on suurimpia luottokorttiyhtiöitä. Noin kuudella miljoonalla ihmisellä kautta maailman on sen luottokortti, ja pelkästään Yhdysvalloissa 87000 liikeyritystä hyväksyy sen kortit. Kortin haltija maksaa tästä mukavuudesta vuosittain 15 dollaria (noin 58 mk) ja yritys, joka hyväksyy nämä kortit, maksaa 3–6 prosenttia luottokortin käyttäjien ostosten määrästä. Tähän saakka liikeyritykset eivät voineet myöntää käteisalennuksia, jos ne halusivat pysyä mukana American Express Companyn luottokorttijärjestelyssä. Mutta nyt ne voivat. Käteisasiakas ei enää maksa luottokortin käyttäjälle tarjotusta mukavasta luotosta. Sanomalehdet kertoivat viikkoa myöhemmin, että samankaltainen juttu oli nostettu toista huomattavaa luottokorttiyhtiötä vastaan.

Lentoyhtiöt mainostavat: ”Lennä nyt, maksa myöhemmin.” Mutta parempi ohje, joka kerran oli nähtävillä Vancouverissa Brittiläisessä Columbiassa Kanadassa, kuuluu: ”Säästä nyt, lennä myöhemmin.” Miksi? Koska totuttelemalla säästäväiseksi tulet huomaamaan, että sinulla on varaa hankkia tai tehdä paljon enemmän, eikä sinun lisäksi tarvitse epäillä, kykenetkö maksamaan siitä.

Säästäväisyys kodista ja autosta huolehdittaessa

Säästäväisyyden kannattavuus havaitaan myös kodin ja auton kaltaisten omaisuuksien yhteydessä. Laiminlyöty koti rappeutuu pian niin, että se ei sovellu asumiseen. Joissakin suurkaupunkien osissa voi nähdä hylättyjä kerrostaloja, joista on tullut luvattomien asukkaitten ja/tai rottien pesäpaikkoja maksavien vuokralaisten asemesta. Miksi? Osittain siksi, että aikaisemmat vuokralaiset laiminlöivät ylläpidon siinä määrin, että omistajat kerrassaan hylkäsivät rakennukset. Todellisuudessa joidenkin ihmisryhmien välinpitämättömyys toisten omaisuuden suhteen on pääsyitä, miksi hyvässä kunnossa pidetyissä kaupunkikortteleissa talonomistajat usein yrittävät estää joitakuita ostamasta taloa naapuristosta; se ei tapahdu rotuennakkoluulon vuoksi, vaan koska he ovat huolissaan omaisuutensa arvosta.

Eräs johtava amerikkalainen kuukausijulkaisu mainitsi kerran, miten kodit ja lähiseudut kärsivät sellaisesta säästäväisyyden puutteesta: ”Jätteitä, rikottuja pulloja ja vanhoja patjanjousia kerääntyy monille takapihoille . . . irronnutta vilpolan lautaa ei kiinnitetä viikkokausiin, vaikka siihen tarvittaisiin ainoastaan yksi naula ja kaksi huitaisua vasaralla . . . särkyneet ikkunaruudut tilkitään rievuilla. Samat perheet, jotka eivät kykene löytämään rahaa sangolliseen maalia tai lasiruutuun, kykenevät hämmästyttävän usein kuitenkin ajelemaan unelma-autoilla ja ostamaan pullollisen viskiä joka viikonlopuksi.” Mainitaksemme yhden nimenomaisen tapauksen: Eräs mies perheineen asui hylätyssä rakennuksessa, josta puuttui valo, lämpö ja vesi, ja kuitenkin hän osti Cadillacin, jolla ajeli! Mutta vain muutamia viikkoja, kunnes se varastettiin.

Säästäväisyys auton käytössä kannattaa myös. Moni viisas ostaja kertoo ylpeänä edullisesta kaupasta, jonka hän teki ostaessaan hyvän käytetyn auton. Miksi? Koska sen omistaja oli säästäväinen henkilö, joka huolehti siitä hyvin, ei jättänyt mitään sattuman varaan eikä joutunut sen kanssa mihinkään vakaviin onnettomuuksiin. Hän ei rääkännyt moottoria ja piti autonsa puhtaana sisä- ja ulkopuolelta sekä vahautti sen aika ajoin. Sekä myyjä että ostaja hyötyivät sellaisesta säästäväisyydestä.

Säästäväisyys liittyy myös autolla ajamiseen. Renkaiden ilmanpaineen pitäminen hieman suositeltua korkeampana säästää sekä bensiiniä että renkaita. Aja niin, että käytät jarruja mahdollisimman vähän. Tuhlaat bensiiniä joka kerta kun jarrutat; hiljennä siksi vauhtia joutuessasi pian pysähtymään.

Suurempia syitä säästäväisyyteen

Säästäväisyyden harjoittamisen syyt eivät ole kaikki luonteeltaan aineellisia. Säästäväisen ihmisen ymmärrys tavaroitten arvon suhteen lisääntyy, joten hän saa enemmän iloa ja tyydytystä hankkimastaan ja omistamastaan. Mikäli lisäksi tulisi vaikeat ajat, pankkeja joutuisi vararikkoon ja osakkeiden ja obligaatioiden arvo laskisi, on todennäköistä, että säästäväiseksi totutellut kykenee helpommin selviytymään sellaisista vastoinkäymisistä. Sellaiset vaikeat ajat eivät iske niin pahasti siihen, joka on ollut säästäväinen, kuin siihen, joka on ollut tuhlaavainen tai epätaloudellinen.

Toinen syy säästäväisyyden harjoittamiseen liittyy suhteeseemme Luojaan, Jehova Jumalaan. Me kaikki olemme Hänen hyvyytensä vastaanottajia. Hän teki maan ja ihmisen sen päälle ja antoi kaiken tarpeellisen elämän ylläpitämiseksi ja siitä nauttimiseksi, kuten hänen Sanansa osoittaa toistuvasti. (Ps. 104:14, 15; Matt. 5:45; Apt. 14:15–17) Me olemme näin ollen parhaimmillaankin vain Hänen hyvyytensä taloudenhoitajia, ja taloudenhoitajien odotetaan olevan uskollisia ja taloudellisia. (1. Kor. 4:1, 2) Jeesus esitti tämän seikan kahdessa vertauksessaan. Niissä molemmissa esiintyi palvelija, joka ei tuottanut isännälleen mitään voittoa ja jota nuhdeltiin sen johdosta. Hän olisi ainakin voinut tallettaa isäntänsä hänelle uskoman rahan pankkiin, niin että isäntä olisi saanut takaisin pääoman korkoineen. – Matt. 25:14–30; Luuk. 19:12–23.

Entä mitä on sanottava varojen omaamisesta, jotta voisi auttaa toisia? Säästäväinen henkilö on siinä asemassa, että kykenee auttamaan niitä, jotka sattuvat tarvitsemaan jotakin. Tässä yhteydessä tulee mieleen apostoli Paavalin neuvo sellaiselle, joka oli ollut varas: ”Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä suorittaen käsillään sitä, mikä on hyvää, jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” (Ef. 4:28) Tämä neuvo voitaisiin hyvin sovelluttaa sellaiseen, jolta puuttuu säästäväisyyttä: ’Älköön haaskaava tuhlari enää haaskatko, vaan harjoittakoon ennemmin säästäväisyyttä, jotta hänellä olisi jotakin säästettynä pahan päivän varalle ja jotta hän kykenisi auttamaan tarpeessa olevaa.’

Eikä tule antaa pelkästään tarpeessa oleville vaan myös niille, jotka käyttävät kaiken aikansa kertoessaan toisille Jehovan valtakunnasta. Filippiläiset antoivat runsaasti apostoli Paavalille, vaikka hän sanoi kykenevänsä tulemaan toimeen, olipa hänellä vähän tai paljon. (Fil. 4:10–13) Sen lisäksi on myös olemassa arvokkaita tarkoitusperiä, joita varten voi lahjoittaa – kaikkein arvokkain niistä on se, mikä edistää Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista. (Matt. 24:14) Epäilemättä ne, jotka harjoittavat säästäväisyyttä, saattavat itsensä asemaan, jossa he voivat olla ”rikkaita hyvissä teoissa” ja siten kokea ’suurempaa onnea, joka tulee antamisesta’. – 1. Tim. 6:18; Apt. 20:35.

Bensiinipula opettaa säästäväiseksi

Bensiinipula pitkine jonoineen ja seuranneine korkeampine hintoineen pani monet omaksumaan säästäväisempiä tapoja. Sanomalehdet kertoivat joistakin ihmisten omaksumista säästämistavoista. Esimerkiksi muuan mies, joka ajoi päivittäin autolla työhönsä, oppi ajamaan moottoripyörällä. Kolmen kuukauden aikana sen jälkeen hän ja hänen vaimonsa ajoivat perheautollaan ainoastaan 300 kilometriä. Eräs floridalainen aviopari, jolla oli tapana ajaa viikonloppuisin huvikseen ja rentoutuakseen 300–500 kilometriä, havaitsi, että se saattoi nauttia viikonlopuistaan kotona aivan yhtä paljon. ”Voisi sanoa, että bensiinipula on totuttanut meidät kotielämään”, vaimo sanoi.

Eräs Philadelphian esikaupungissa asuva päivittäin keskustaan matkustava työntekijä järjesti 46 hengen bussiryhmän, johon kuuluvista jokaisen tapa oli ollut ajaa autolla työhönsä. He eivät ainoastaan todenneet järjestelyä sangen taloudelliseksi vaan myös rentouttavammaksi ja nautittavammaksi, koska heidän ei tarvinnut olla huolissaan liikenteestä, vaan he saattoivat nauttia päivän lehden lukemisesta tai toistensa tapaamisesta.

Säästäväistäkö? Kyllä, kuten eräs sanomalehti sanoi: ”Neljästätoista kaupungista kautta maan saadut selonteot osoittavat, että monet amerikkalaiset pysyttelevät edelleen kotona viikonloppuisin, kävelevät töihin tai kauppaan, pyrkivät suorittamaan ostoksensa tehokkaammin, ajavat polkupyörillä, matkustavat busseissa ja junissa, ostavat pieniä autoja ja harkitsevat muuttamista esikaupungeista takaisin keskustaan.” Epäilemättä miljoonien ihmisten elämä ei kenties koskaan tule olemaan entisellään.

Tämän säästäväisyyssuuntauksen vuoksi erään amerikkalaisen viikkolehden kannessa esiteltiin kirjoitusta nimeltä ”Detroit harkitsee pienennystä”. Siinä kerrottiin suunnitelmista selviytyä pulmista, jotka aiheutuvat 100000:sta pysyvästi työttömästä ja 66000 pakkolomautetusta. Siinä selostettiin lisäksi, että vuoden 1974 keväällä keskiluokan asuma-alueiden kiinteistökaupat Miamin laitamilla sujuivat ”erittäin huonosti”. Toisaalta asuntojen myyntitilanne New Orleansin keskustassa kuvailtiin ”edelleen kuumaksi – kuumaksi kuin sähikäiset”. Bensiinipula ja bensiinin hinnan kohoaminen pani monet ihmiset muuttamaan elämäntyyliään.

Muita säästäväisyyden piirteitä

Suurin osa säästäväisyyden puutteesta saattaa hyvinkin johtua vain ajattelemattomuudesta tai vähimmän vastuksen tien kulkemisesta. Säästäväisenä oleminen merkitsee harkitsevuutta sekä pienissä että suurissa asioissa. Se merkitsee valojen sammuttamista ja television sulkemista, kun niitä ei käytetä. Se merkitsee, ettei tuhlata kuumaa eikä kylmää vettä. Se merkitsee perheen omaisuuden pitämistä puhtaana, maalattuna ja kunnossa.

Ruoka muodostaa usein suurimman menoerän perheen talousarviossa. Säästäväisyys merkitsee siksi, että on ensiksikin huolellinen ostaessaan ruokaa, toiseksi valmistaessaan sitä ja sitten päättäessään, mitä tekee tähteillä. Tähteiden käytöstä voit ottaa oppia Jeesuksesta Kristuksesta. Ruokittuaan ihmeen välityksellä 5000 miestä hän antoi ohjeet: ”Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, niin ettei mitään mene hukkaan.” (Joh. 6:12) Lisäksi säästäväisyys merkitsee yksinkertaisten, terveellisten ja puhdistamattomien ruoka-aineiden ostamista, joissa on luonnolliset määrät vitamiineja ja mineraaleja.

Säästäväinen ihminen harkitsee myös sitä, miten hän voi säästää rahaa hankkiessaan vaatteita. Mitä radikaalimpia ne ovat kuosiltaan sekä kankaan kuvioinnilta ja väreiltä, sitä nopeammin niihin väsyy. On yleensä viisasta maksaa hieman enemmän laadusta – jos aikoo käyttää vaatetta vähänkään pitempään. Vaatteiden pitäminen siisteinä, puhtaina, silitettyinä ja korjattuina saa ne kestämään kauemmin. Sama pitää paikkansa kengistä. Jos ne pitää kiillotettuina ja uusii puolipohjat ja korkolaput, ennen kuin ne kuluvat liikaa, niiden käyttöiän voi kaksin- tai kolminkertaistaa.

On tosiaan monia syitä harrastaa säästäväisyyttä. Koska olemme järkeviä ja johdonmukaisia luomuksia, säästäväisyyden harjoittaminen synnyttää tietyssä määrin tyytyväisyyttä ja mielihyvää. Koska se edellyttää sekä ajattelemista että itsekuria, se on todellisuudessa myös hyve. Näin on varsinkin siksi, että olemme oikeastaan taloudenhoitajia, jotka ovat tilivelvollisia Jumalalle siitä tavasta, jolla käytämme hänen ihmiskunnalle suomiaan lahjoja.

[Alaviitteet]