Tarkkailemme maailmaa
Unenpuutteen vaikutuksia
◆ Jokin aika sitten eräs 17-vuotias poika oli yksitoista päivää nukkumatta. Hänen 264-tuntinen kestävyyskilpailunsa rikkoi entisen maailmanennätyksen neljällä tunnilla. Lääket. tri T. R. Van Dellen ilmoittaa, että nuorukainen ”koki lyhytaikaisen mielenhäiriön, mutta hän toipui”. Miten pitkäaikainen unettomuus yleensä vaikuttaa? Tri Van Dellen kirjoittaa New York Daily News -lehdessä, että jotkut ”näyttävät joutuvan raivoihinsa, toiset kirkuvat kauhusta ja toiset nyyhkyttävät tai mumisevat sekavasti”. Hän osoitti mm., että 30 tunnin unettomuuden jälkeen silmät tekevät kepposia ja 90 tunnin jälkeen henkilöllä on yleensä aistiharhoja tai hän kuulee ääniä. ”Mitä kauemmin ihminen on nukkumatta, sitä todennäköisemmin hän tekee harkintavirheitä”, huomauttaa tri Van Dellen. Ei varmasti voida kieltää riittävän unen tarpeellisuutta, vaikka yksilölliset vaatimukset vaihtelevatkin.
Onko Marsissa elämää?
◆ Pitkän aikaa on esitetty, että Mars-kiertotähdellä olisi elämää, vaikka sellaiset ajatukset olivat suuressa määrin arvailua. Mariner 9 -avaruusaluksen tuolta punaiselta kiertotähdeltä viime vuosina välittämät valokuvat ovat kuitenkin saaneet jotkut tiedemiehet uskomaan, että bakteeriorganismeja voisi elää tuon planeetan lämpimillä alueilla, joiden lämpötila vaihtelee 90 pakkasasteesta yöllä 4 lämpöasteeseen keskipäivällä. Marsissa näyttää lisäksi olevan bakteerien olemassaololle riittävästi vesihöyryä. Yhdysvallat lähetti matkaan viime elokuussa Viking-avaruusaluksensa, minkä jälkeen voidaan tehdä kokeita sellaisten olettamusten suhteen. Miten? Newsweek-lehti selittää: ”Suoritettuaan ’pehmeän’ laskun Marsiin Viking pudottaa ravintonäytteitä [Marsin] kamaralle; siellä mahdollisesti olevat organismit syövät luultavasti ravinnon ja tuottavat hiilidioksidia, jonka olemassaolo havaitaan elektronisesti ja [tieto] lähetetään takaisin maahan.” Siihen saakka todisteet siellä olevasta elämästä puuttuvat.
Papit luopuvat virastaan
◆ Alankomaitten edessä on kriittinen pula roomalaiskatolisista papeista. Siellä oleva katolinen yhteiskunnallis-kirkollinen instituutti ennustaa, että ennen pitkää puolet Hollannin 1839 seurakunnasta voi jäädä ilman vakinaista pappia. Instituutti tähdentää myös sitä, että 55–60 prosenttia nykyisistä seurakuntapapeista on yli 50-vuotiaita. Maassa oli 1. tammikuuta 1974 11200 pappia, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1965. Vuonna 1973 asetettiin virkaan vain 35 pappia, kun taas virasta luopui 156.
Ei vain naisilla
◆ Onko rintasyöpä kokonaan naisten vaiva? Ei. Philadelphiassa Yhdysvalloissa toimivan sädehoitoasiantuntijan tri Paul A. DeMaren mukaan, joka sanoo sairauden surmanneen vuonna 1974 noin 250 miestä. ”Se ei juolahda koskaan sellaisen miehen mieleen, joka huomaa kyhmyn rinnassaan”, hän sanoo. ”Todellisuudessa hän ei ehkä edes tiedä sellaisen olemassaolosta.” Yhdysvalloissa ilmenee vuosittain noin 700 uutta rintasyöpätapausta miehillä, kun taas naisia siihen kuolee 32750. Oireitten ja hoidon sanotaan olevan molemmilla sukupuolilla samanlaiset.
Nykyajan avioliittoteorioita
◆ Teoriat ja kokeilut nopeasti rappeutuvalla aviosuhteitten alueella ovat moninaiset. Oletko tiennyt, että:
● Eräs virkailija Englannin kansallisesta avioliittoneuvontajärjestöstä väittää, että aviorikos voi todellisuudessa auttaa joitakin pariskuntia vahvistamaan avioliittoaan ja vaikuttaa ’piristävästi’?
● Eräällä ohiolaisella unitaaripapilla on ’vuosi kerrallaan’ -avioliittosopimus vaimonsa kanssa. ”Tilapäisyydessä on kauneutta”, hän sanoo. Sellaiset teoriat voisivat antaa työtä . . .
● kalifornialaiselle metodistipapille, joka toimittaa avioeroja. ”En ole koskaan toimittanut avioeroseremoniaa ilman kyyneleitä”, hän sanoo. ”Se on hyvin liikuttava, hyvin tunnepitoinen hetki.”
Hyödyllisiä kieliä
◆ Tiedemiehet pitävät englannin ohella venäjän kieltä erittäin hyödyllisenä. Se ilmenee aikakauslehdestä Changing Times. Lainatessaan Yhdysvaltain työvoimaministeriön neljästi vuodessa ilmestyvää työvoimakatsausta lehti osoittaa, että venäjää käytetään englannin jälkeen seuraavaksi useimmin biologiaa, kemiaa, geologiaa, matematiikkaa, meteorologiaa ja fysiikkaa käsittelevissä ”monimutkaisissa tutkimusaineistoissa”.
400 esitelmää verestä
◆ Heinä-elokuun vaihteessa pidettiin Helsingissä Kansainvälinen verensiirtokongressi, johon otti osaa yli 800 tiedemiestä 42 maasta. Aiheen laajuutta ja mutkistumista kuvaa osaltaan se, että kongressissa pidettiin kaikkiaan 400 esitelmää, jotka käsittelivät mm. verensiirtohoidon vaaratekijöitä. Eräänä aiheena oli viimevuosina yleistynyt ns. plasmafereesiluovutus, jolla tarkoitetaan sitä, että verenluovuttaja saa luovuttamansa veren sisältämät punasolut takaisin ja ainoastaan plasma jää siirrettäväksi. Plasman mahdollisesti sisältämät lääkkeet ja tarttuvat taudit ovat kuitenkin kansainvälisesti ottaen ongelma, koska luovuttajien terveystarkastuksia ei ole maailman maissa yhteneväisesti määritelty. Lisäksi ”vielä ei tiedetä, onko pitkäaikaisella ja tiheällä plasmafereesiluovutuksella pysyviä haittoja luovuttajille”, mainitsi unkarilainen tohtori Susan Hollan. Kongressissa väiteltiin myös kiivaasti siitä, tulisiko plasmafereesiluovuttajille antaa rahallinen korvaus vai ei.