Miten todellinen on nälänhädän uhka?
NÄLÄNHÄTÄ voi vaikuttaa sinusta etäiseltä. Kautta historian useimmat ihmiset ovat onnistuneet saamaan riittävästi syötävää. Lisäksi sinulla saattaa olla muita pulmia, jotka ovat sinusta polttavampia kuin ravinnonpuute.
Mutta miksi nälänhädästä kerrotaan uutisissa yhä uudelleen? Miksi maailman ruoka- ja ravitsemusasiantuntijat käyttävät toistuvasti ilmausta ”maailmannälkä” tai ”yleismaailmallinen nälänhätä”? Yrittävätkö he pelkästään pelotella ihmisiä, luoda turhaa levottomuutta?
Vai voisiko nälänhätä olla todella maailmanlaajuinen uhka nykyään? Onko mahdollista, että ravinnonpuute voi vaikuttaa sinuun henkilökohtaisesti lähitulevaisuudessa?
Kaksi vuotta sitten ”vihreän vallankumouksen isänä” tunnettu tri Norman E. Borlaug sanoi, että maailman ravinnontuotanto kasvaisi riittävästi seuraavat kolmekymmentä vuotta. Ajatteleeko hän yhä samoin? ”Ei. En ole enää niin optimistinen”, vastaa tri Borlaug. Hän selittää:
”Vuodesta 1947 aina vuoden 1972 keskivaiheille maailman ravinnonkulutus näytti hämmästyttävän vakiintuneelta, ja vehnävarastot vaikuttivat hillitsevästi ruoan hintoihin. Mutta sitten tuli tuhoisa katovuosi 1972, jolloin Neuvostoliitossa, Kiinassa ja Australiassa vallitsi kuivuus. Tämä kiirehti Neuvostoliiton suuria viljanostoja ja päästi valloilleen tämän hirvittävän inflaation. Saman kesän monsuunisateet myös kaikkialla Etelä-Aasiassa olivat heikot, ja riisisadosta tuli huono. Ruokavarastot, joiden kuvittelimme riittävän missä tilanteessa hyvänsä, hupenivat hetkessä.”
Niinpä maailman viljavarat riittävät nykyään ainoastaan noin 25 päiväksi, kun ne vuonna 1961 riittivät noin 95 päiväksi. Lisäksi marginaali kaventuu jatkuvasti, koska maailman viljankulutuksen vuotuinen kasvu on 1,3 miljoonaa tonnia suurempi kuin maailman viljantuotanto.
The Wall Street Journal -lehden uutistoimittaja varoittaa sysäämästä viimeaikaisia selontekoja ravinnonpuutteesta liian nopeasti syrjään, harkitsematta niitä riittävästi:
”Niistä, jotka ovat koko ikänsä kuulleet, että ihmiset Kiinassa tai Armeniassa tai jossakin muualla näkivät nälkää, sellaiset synkät ennusteet saattavat vain näyttää liioitelluilta ja tarpeettomasti levottomuutta herättäviltä. Kautta historian on esiintynyt nälänhätää, . . . ja sen ohessa tuomiopäivän profeettoja; maailma on selvinnyt jokaisesta jollakin tavoin. Nykyään maatalouden, ravintotieteen ja talouselämän asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että maailman nykyinen ravintotilanne on olennaisesti pahaenteisempi kuin koskaan aikaisemmin.”
Kirjoituksessa nimeltä ”Seuraava kriisi: maailmanlaajuinen nälänhätä” kirjoittaja sanoi: ”Tällä kertaa tuomionjulistajat eivät puhu vain Intian köyhyydestä vaan tarvikepulasta, korkeista hinnoista ja ehkä jopa ruoan säännöstelystä Yhdysvalloissa.” Johtavan viljaa vievän Cargill, Inc. -yhtiön viime lokakuussa julkaistussa raportissa sanottiin, että nykyinen ravintovarojen vähentyminen ”estää ehdottomasti” kulutuksen kohoamisen lähellekään sitä, mitä se on ollut kuluneitten kahdentoista kuukauden aikana. Raportissa sanottiin lisäksi: ”Säännöstelyn täytyy ulottua sekä kotimaiseen kulutukseen että vientiin.”
Enne maailmasta jossa ei ole nälkää
Tässä yhteydessä on todettava, että Raamatun huolelliset tutkijat odottivat maailmanlaajuisen nälänhädän uhkaa tämän sukupolven aikana. Jeesus ennusti, että hänen ’läsnäolostaan’ (Um) Valtakunnan vallassa, joka alkoi Raamatun ajanlaskun mukaan vuonna 1914, olisi merkkinä ”nälänhätää . . . monin paikoin”. – Matt. 24:3, 7; vrt. Ilm. 6:1, 2, 5, 6.a
Tämän ei pitäisi kuitenkaan synnyttää epätoivoa, sillä Jeesus liitti ’läsnäolonsa’ nykyisen ”asiainjärjestelmän päättymiseen”. (Matt. 24:3, Um) Pian uusi järjestelmä, jossa ihmiskunnan ei ”enää tule nälkä”, ulottuu yli koko maan. – Ilm. 7:16; vrt. Jes. 49:10.
Mutta lyhyenä jäljellä olevana aikana, ennen kuin tuo lupaus saavuttaa suurenmoisen täyttymyksensä, nälkä väijyy ihmisperhettä. Miten se vaikuttaa ihmisiin, joihin se iskee?
[Alaviitteet]
a Katso yksityiskohtia kirjasta Tosi rauha ja turvallisuus – mistä lähteestä?
[Kuva s. 4]
[Helsingin sanomat 2.11.1974]
Yksi kolmannes syö kaksi kolmannesta maailman viljasta
Viljavarastot pienemmät kuin koskaan
[Helsingin sanomat 18.3.1975]
Viljavarastoista poliittinen ase
[Helsingin sanomat 26.1.1974]
Intiassa vakavia nälkämellakoita
[Helsingin sanomat 17.11.1973]
Etiopian nälkä vaatii yhä uhreja
[Uusi Suomi 5.3.74]
L-Afrikan nälkä vei yli 100000
[Helsingin sanomat 2.11.1974]
HS-raportti nälästä: Nälänhätä uhkaa nyt Aasiaa