ISAHLUKO 97
Umfanekiso Wezisebenzi Zasensimini Yamagilebhisi
IZISEBENZI ‘ZOKUGCINA’ ENSIMINI YAMAGILEBHISI ZIBA ‘EZOKUQALA’
UJesu usanda kutshela abebemlalele ePhereya ukuthi “abaningi abangabokuqala bayoba ngabokugcina nabokugcina babe ngabokuqala.” (Mathewu 19:30) Ugcizelela lokho akushoyo ngokwenza umfanekiso wezisebenzi zasensimini yamagilebhisi, uthi:
“UMbuso wamazulu unjengomninindlu owaphuma ekuseni kakhulu eyoqasha izisebenzi ezizosebenza ensimini yakhe yamagilebhisi. Lapho esevumelene nezisebenzi ngodenariyu ngosuku, wazithumela ensimini yakhe yamagilebhisi. Ephuma futhi cishe ngehora lesithathu, wabona abanye bemile bengaqashiwe emakethe; nakulabo wathi, ‘Nani futhi hambani niye ensimini yamagilebhisi, ngizoninika noma yini efanele.’ Ngakho bahamba. Waphinde waphuma cishe ngehora lesithupha nangehora lika-9 wenza okufanayo. Ekugcineni, cishe ngehora lika-11 waphuma futhi wathola abanye bemile, wathi kubo, ‘Kungani benilokhu nimi lapha usuku lonke ningaqashiwe?’ Bathi kuye, ‘Kungenxa yokuthi akekho osiqashile.’ Wathi kubo, ‘Nani hambani niye ensimini yamagilebhisi.’”—Mathewu 20:1-7.
Kungenzeka ababelalele uJesu lapho bezwa ‘ngoMbuso wamazulu’ ‘nangomninindlu’ bacabanga ngoJehova uNkulunkulu. ImiBhalo iveza uJehova njengomnikazi wensimu yamagilebhisi, emelela isizwe sakwa-Israyeli. (IHubo 80:8, 9; Isaya 5:3, 4) Laba abangaphansi kwesivumelwano soMthetho bafaniswa nezisebenzi zasensimini yamagilebhisi. Nokho, umfanekiso kaJesu awufanekiseli lokho okwenzeka esikhathini esidlule. Kunalokho uchaza lokho okwakwenzeka ngesikhathi sakhe.
Abaholi benkolo, njengabaFarisi abasanda kuvivinya uJesu ngendaba yedivosi, kufanele ngabe bayaqhubeka benza umsebenzi kaNkulunkulu. Banjengezisebenzi ezisebenze isikhathi esigcwele ezilindele ukuthola iholo eliphelele, odenariyu bomsebenzi wosuku.
Abapristi, abaholi benkolo nabaFarisi babheka amaJuda avamile njengakhonza uNkulunkulu ngezinga eliphansi kunabo, njengezisebenzi zesikhashana ensimini kaNkulunkulu yamagilebhisi. Emfanekisweni kaJesu, yiwo la madoda aqashwa “ngehora lesithathu” (ngo-9:00 ekuseni) noma ngasekupheleni kosuku—ngehora lesithupha, nelika-9, nangehora lokugcina lika-11 (ngo-5:00 ntambama).
Amadoda nabesifazane abalandela uJesu babhekwa ‘njengabantu abaqalekisiwe.’ (Johane 7:49) Cishe ukuphila kwabo konke, bebengabadobi noma benza eminye imisebenzi. Ekwindla ka-29 C.E., “umnikazi wensimu yamagilebhisi” wathumela uJesu ukuba abize abantu abaphansi ukuze basebenzele uNkulunkulu njengabafundi bakaKristu. Yibo laba ababa “ngabokugcina” uJesu akhuluma ngabo, abaqashwa ngehora lika-11 ensimini yamagilebhisi.
Ephetha umfanekiso wakhe uJesu uchaza lokho okwenzeka lapho kuphela usuku: “Lapho kuhwalala, umnikazi wensimu yamagilebhisi wathi enduneni yakhe, ‘Biza izisebenzi uziholele imali yazo, uqale ngesokugcina ugcine ngesokuqala.’ Lapho abantu behora lika-11 befika, ngamunye wathola udenariyu. Ngakho lapho abokuqala befika, bacabanga ukuthi babezothola okwengeziwe, kodwa nabo baholelwa ngesilinganiso sikadenariyu. Lapho bewamukela bakhononda ngomninindlu bathi, ‘La madoda okugcina enze umsebenzi wehora elilodwa; noma kunjalo uwenze alingana nathi esithwale umthwalo osindayo wosuku nokushisa okukhulu!’ Kodwa yena ephendula omunye wabo, wathi, ‘Mfo, angikonanga ngalutho. Sivumelene ngodenariyu, akunjalo? Thatha okungokwakho uhambe. Ngifuna ukunika lona wokugcina okufanayo nengikunika wena. Anginalo yini ilungelo lokwenza engikuthandayo ngezinto zami? Noma ingabe iso lakho linomona ngoba ngenze okuhle kubo?’ Kanjalo abokugcina bayoba ngabokuqala, abokuqala babe ngabokugcina.”—Mathewu 20:8-16.
Kungenzeka abafundi bayazibuza ukuthi uJesu usho ukuthini ngale ngxenye yokugcina yomfanekiso wakhe. Kuyokwenzeka kanjani ukuthi abaholi benkolo abangamaJuda abacabanga ukuthi ‘bangabokuqala’ babe “abokugcina”? Kuyokwenzeka kanjani ukuba abafundi bakaJesu babe “abokuqala”?
Abafundi bakaJesu, labo abaFarisi abababheka ‘njengabokugcina,’ basethubeni lokuba abokuqala, ukuthola iholo eligcwele. Lapho uJesu efa, iJerusalema lasemhlabeni lizolahlwa, ngaleso sikhathi uNkulunkulu uyokhetha isizwe esisha, ‘u-Israyeli kaNkulunkulu.’ (Galathiya 6:16; Mathewu 23:38) UJohane uMbhapathizi ubhekisela ku-Israyeli kaNkulunkulu lapho ekhuluma ngobhapathizo oluzayo oluzokwenziwa ngomoya ongcwele. Labo ‘abangabokugcina’ “bayoba ngabokuqala” ukwamukela lolo bhapathizo futhi bayothola ilungelo lokuba ofakazi bakaJesu ‘ezingxenyeni ezikude kakhulu zomhlaba.’ (IzEnzo 1:5, 8; Mathewu 3:11) Lapho abalandeli bakaJesu beluqonda lolu shitsho uJesu akhuluma ngalo, bayobona indumalo eyoba kubaholi benkolo, lapho beba “abokugcina.”