A haapii i tei maraa no ǒ mai ia Iehova ra!

1. Eaha to Iehova manaˈo i te haapiiraa?

¹ Ia haapiihia tatou, o te hinaaro ïa o to tatou Orometua rahi roa ˈˈe ra o Iehova. (Isa. 30:20) O ta ˈna Tamaiti fanau tahi ta ˈna i haapii na mua roa. (Ioa. 8:28) E noa ˈtu e ua hara Adamu, te haapii noa nei Iehova i te taata tia ore ma te here.—Isa. 48:17, 18; Tim. 2, 3:14, 15.

2. Eaha te ohipa haapiiraa e ravehia nei na te ao?

² Te tiaau nei Iehova i te hoê ohipa haapiiraa tei ore i itehia aˈenei. Mai ta Isaia i tohu, e mirioni taata na te ao te tairuru nei i te mouˈa taipe o te fare o Iehova. (Isa. 2:2) No te aha? No te haapii i to te Atua mau eˈa. Oia, ia haapiihia mai Iehova! (Isa. 2:3) I te matahiti taviniraa 2010, ua hau atu i te 1,6 miria hora to te mau Ite no Iehova pororaa e haapiiraa i te parau mau o te Bibilia i te taata. Oia atoa, ua hau atu i te 105 000 amuiraa na te ao tei fanaˈo i te haapiiraa pae varua maoti te mau putuputuraa tahebedoma e te mau papai faaineinehia e te tavini haapao maitai e te paari i roto e 500 tiahapa reo.

3. Mea nafea oe i te faufaaraahia i te haapiiraa no ǒ mai ia Iehova?

³ A haafaufaa maite atu: Ua faufaahia tatou i te haapiiraa no ǒ mai ia Iehova, e ere anei? Ua haapii tatou e e iˈoa to te Atua e te haapao maira oia ia tatou. (Sal. 83:18; Pet. 1, 5:6, 7) Ua ite atoa tatou i te pahonoraa i teie mau uiraa faufaa roa: No te aha te taata e mauiui ai e e pohe ai? E nafea ia ite i te oaoa mau? Eaha te tumu o te oraraa? Ia maitai tatou, ua horoa atoa mai Iehova i te aratairaa no nia i te mea maitai e te ino.—Ios. 1:8.

4. (a) Eaha te tahi mau haapiiraa ta tatou e fanaˈo nei? (b) No te aha ia tutava ˈi tatou i te haapii i tei maraa no ǒ mai ia Iehova ra?

⁴ Ua faanaho atoa Iehova i te mau haapiiraa taa ê no te tauturu i ta ˈna tavini e rave rahi ia faarahi i ta ratou taviniraa. Ua faataahia te reira i te mau api 4-6. Te haafaufaa ra anei tatou i te haapiiraa no ǒ mai ia Iehova e raea ia tatou? Te turai nei te mau orometua e vetahi atu i to tatou feia apî ia haere i te haapiiraa teitei a te ao. E o tatou, te faaitoito ra anei tatou ia ratou ia haamau i te mau fa pae varua e ia tapi i te haapiiraa teitei a te Atua? E haapii anaˈe i tei maraa no ǒ mai ia Iehova ra. E oraraa oaoa ïa to tatou i teie nei e te mure ore no a muri aˈe.—Sal. 119:105; Ioa. 17:3.

Te tahi mau haapiiraa i roto i te faanahonahoraa a Iehova

Piha haapii i te taio e te papai

• Te fa? Ia haapii te taata i te taio e te papai a nehenehe atu ai ratou e ite i te parau mau o te Bibilia e e haapii atu ia vetahi ê.

• Te roaraa? Ia au i te hinaaro.

• Ihea? Piha a te Basileia a te amuiraa.

• No vai? Feia poro e taata e anaanatae.

• E nafea? E faanaho te mau matahiapo i teie mau piha ia au i te hinaaro o ta ratou amuiraa a faaitoito ai i te feia atoa e nehenehe e faufaahia ia haere atu.

Haapiiraa no te taviniraa Kerisetiano

• Te fa? Ia aravihi te feia poro i te faaite e te haapii i te parau apî maitai.

• Te roaraa? Tamau.

• Ihea? Piha a te Basileia a te amuiraa.

• No vai? Te feia poro atoa. Te feia atoa e haere tamau nei i te mau putuputuraa, e farii ra i te mau haapiiraa o te Bibilia e e ora ra ia au i te mau aratairaa a te Atua.

• E nafea? A haere e hiˈo i te tiaau no te Haapiiraa no te taviniraa Kerisetiano.

Piha haapii i te reo ê

• Te fa? Ia haapii te feia poro i te faaite i te parau apî maitai na roto i te tahi atu reo.

• Te roaraa? E 4 aore ra e 5 avaˈe. E pinepine, hoê aore ra e piti hora i te Mahana maa poipoi.

• Ihea? E pinepine, i te hoê Piha a te Basileia tapiri.

• No vai? Feia poro hiˈoraa maitai e hinaaro ra e poro na roto i te tahi atu reo.

• E nafea? Na te amaa e faanaho i te reira ia au i te hinaaro.

Faaineineraa no te patu i te Piha a te Basileia

• Te fa? E patu e e faaapî i te mau Piha a te Basileia. E ere i te hoê haapiiraa. Maoti râ teie faanahoraa e haapii ai te mau rima tauturu i te tahi ohipa no te apiti i te mau paturaa.

• Te roaraa? Ia au i te vataraa o te rima tauturu.

• Ihea? I te vahi haapaohia e te Tomite paturaa no te fenua. E anihia paha vetahi ia haere e turu i te hoê ohipa tauturu i te hoê vahi atea i atihia.

• Titauraa e faaî? Taeae e tuahine bapetizohia e tei fariihia e te tino matahiapo, aravihi i te rave i te tahi ohipa aore ra aita.

• E nafea? A ani i te api parau Construction des Salles du Royaume—Questionnaire pour les volontaires (S-82) i te mau matahiapo.

Haapiiraa no te mau pionie

• Te fa? No te tauturu i te mau pionie ia “rave faahope roa” i ta ratou taviniraa.

• Te roaraa? E piti hebedoma.

• Ihea? Na te amaa e faaoti; e pinepine i te hoê Piha a te Basileia tapiri.

• Titauraa e faaî? Hoê aˈe matahiti taviniraa pionie tamau.

• E nafea? E titau-manihini-hia iho â te mau pionie e faaî ra i te mau titauraa. Na te tiaau haaati e faaara ˈtu.

Haapiiraa no te feia i ô apî mai i te Betela

• Te fa? No te tauturu i te feia i ô apî mai i te Betela ia manuïa ta ratou taviniraa.

• Te roaraa? Ahuru ma ono hebedoma no hoê hora i te hebedoma.

• Ihea? Betela.

• Titauraa e faaî? E melo o te Betela aore ra rima tauturu e noho ra i ǒ (hoê matahiti aore ra hau atu).

• E nafea? E titau-manihini-hia iho â te mau melo o te Betela.

Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia

• Te fa? Ia aravihi te mau matahiapo e tavini tauturu i te amo i ta ratou mau hopoia. (Ohi. 20:28) E ere i te mau matahiti atoa. Na te Tino aratai te reira e faaoti.

• Te roaraa? I te mau matahiti i mairi, hoê mahana e te afa no te mau matahiapo e hoê mahana no te mau tavini tauturu.

• Ihea? E pinepine, i te hoê Piha a te Basileia tapiri aore ra i te Piha tairururaa.

• Titauraa e faaî? Ei matahiapo aore ra tavini tauturu.

• E nafea? Na te tiaau haaati e titau manihini i te mau matahiapo e tavini tauturu.

Haapiiraa no te mau matahiapoa

• Te fa? No te tauturu i te mau matahiapo ia amo i ta ratou hopoia i roto i te amuiraa.

• Te roaraa? E pae mahana.

• Ihea? Na te amaa e faaoti; e pinepine, i te hoê Piha a te Basileia tapiri aore ra i te Piha tairururaa.

• Titauraa e faaî? Ei matahiapo.

• E nafea? Na te amaa e titau manihini i te mau matahiapo.

Haapiiraa no te mau tiaau ratere e ta ratou vahineb

• Te fa? Ia aravihi te mau tiaau haaati e mataeinaa i te tauturu i te mau amuiraa, i te aˈo e te haapii e i te tiai i te nǎnǎ.—Tim. 1, 5:17; Pet. 1, 5:2, 3.

• Te roaraa? E piti avaˈe.

• Ihea? Na te amaa e faaoti.

• Titauraa e faaî? Ei tiaau haaati aore ra mataeinaa.

• E nafea? Na te amaa e titau manihini i te mau tiaau ratere e ta ratou vahine.

Haapiiraa Bibilia no te mau taeae taa noac

• Te fa? No te faaineine i te mau matahiapo e tavini tauturu taa noa ia amo i te mau hopoia hau. E faahoˈihia te rahiraa i to ratou fenua, i te vahi e hinaarohia te tauturu. E tonohia vetahi i te tahi atu fenua ia hinaaro ratou.

• Te roaraa? E piti avaˈe.

• Ihea? Na te amaa e faaoti; e pinepine, i te Piha tairururaa aore ra i te hoê Piha a te Basileia.

• Titauraa e faaî? Taeae taa noa mai te 23 e tae atu i te 62 matahiti, ea maitai, o te hinaaro e tavini i te mau taeae e e faahaere i te ohipa pororaa i mua i te vahi e hinaarohia te tauturu. (Mar. 10:29, 30) Ei matahiapo aore ra ei tavini tauturu e piti aˈe matahiti.

• E nafea? Mai te peu e te vai ra teie haapiiraa i te tuhaa fenua a te amaa, e faanahohia te hoê putuputuraa i te tairururaa haaati no te feia e hinaaro ra e apiti atu. E haamaramaramaraa hau te horoahia i reira.

Haapiiraa Bibilia no te mau taeae faaipoipo e ta ratou vahined

• Te fa? E haapiiraa taa maitai ta te mau Kerisetiano faaipoipo e fanaˈo ia rahi atu â ratou i te faaohipahia e Iehova e ta ˈna faanahonahoraa. E faahoˈihia te rahiraa i to ratou fenua, i te vahi e hinaarohia te tauturu. E tonohia vetahi i te tahi atu fenua ia hinaaro ratou.

• Te roaraa? E piti avaˈe.

• Ihea? Tei te Pu haapiiraa a te Taiete Watchtower i Patterson, i New York, te mau haapiiraa matamua. I muri aˈe, e faanahohia te reira i te mau vahi ta te amaa e faaoti. E pinepine, i te Piha tairururaa aore ra i te hoê Piha a te Basileia.

• Titauraa e faaî? Kerisetiano faaipoipo mai te 25 e tae atu i te 50 matahiti, ea maitai, o te nehenehe e tavini i te vahi e hinaarohia te tauturu e teie hoi to ratou manaˈo: “Teie au; o vau ta oe e tono.” (Isa. 6:9) Ia faaipoipohia raua e piti aˈe matahiti e ei tavini taime taatoa raua e piti aˈe matahiti ma te tamau.

• E nafea? Mai te peu e te vai ra teie haapiiraa i te tuhaa fenua a te amaa, e faanahohia te hoê putuputuraa i te mahana tairururaa taa ê no te feia e hinaaro ra e apiti atu. E haamaramaramaraa hau te horoahia i reira.

Haapiiraa Bibilia no Gileada

• Te fa? No te faaineine i te mau pionie e te tahi atu mau tavini taime taatoa no te taviniraa mitionare.

• Te roaraa? E pae avaˈe.

• Ihea? Pu haapiiraa a te Taiete Watchtower i Patterson, i New York.

• Titauraa e faaî? Kerisetiano faaipoipo, e toru matahiti bapetizoraa e e 21 e tae atu i te 38 matahiti a faaî ai i ta raua aniraa matamua. Ia paraparau raua i te reo Beretane. E piti aˈe matahiti faaipoiporaa e i roto i te taviniraa taime taatoa e piti aˈe matahiti ma te tamau. Ea maitai. Ia faaî ratou i te mau titauraa, e farii-atoa-hia te mau pionie e tavini ra i te tahi atu fenua (te feia atoa e tiaraa mitionare to ratou); tiaau ratere; melo o te Betela; tei haere na i te Haapiiraa faaineineraa no te taviniraa, te Haapiiraa Bibilia no te mau taeae taa noa, e te Haapiiraa Bibilia no te mau Kerisetiano faaipoipo.

• E nafea? I te mau amaa maitihia, e faanahohia te hoê putuputuraa i te tairururaa mataeinaa no te feia e hinaaro e apiti atu. E haamaramaramaraa hau te horoahia i reira. Ia hinaaro outou e aita anaˈe tera putuputuraa i ta outou tairururaa, a papai ïa i te amaa no te mau haamaramaramaraa hau.

Haapiiraa no te mau melo o te tomite amaa e ta ratou vahine

• Te fa? No te tauturu i te mau taeae o te mau tomite amaa ia tiaau maitai i te Betela, i te mau ohipa taaihia i te mau amuiraa, te tiaauraa i ta ratou mau tuhaa fenua, oia atoa te huriraa, te neneiraa, te haponoraa i te mau papai e te haapaoraa i te mau tuhaa rau i te Betela.—Luka 12:48b.

• Te roaraa? E piti avaˈe.

• Ihea? Pu haapiiraa a te Taiete Watchtower i Patterson, i New York.

• Titauraa e faaî? Ei melo o te tomite amaa aore ra o te tomite o te fenua, aore ra no te mau taeae o te riro mai ei melo o tera mau tomite ia oti teie haapiiraa.

• E nafea? Na te Tino aratai e titau manihini i taua mau taeae ra e ta ratou vahine.

[Nota i raro i te api]