Eaha te mau tapao ta tatou e haamau nei no ta tatou mau tamarii?
1 Ua niuhia te manuïaraa to tatou oraraa i nia i te mau tapao ta tatou e haamau nei e e titau nei. Te inoino ra te feia e tapapa nei i te mau tapao tano ore. E titauhia te huru paari no te ite maitai e eaha te mau tapao e tapapa no te ‘rave maite mai i te ora mau.’ (Tim. 1, 6:19.) Auê tatou i te mauruuru ia Iehova i te faaiteraa mai ia tatou i te eˈa ia apee na roto i ta ˈna Parau e ta ˈna faanahonahoraa!—Isa. 30:21.
2 Na roto i te aratairaa ia tatou ma te here, te horoa nei o Iehova i te hiˈoraa i te mau metua. Eita te mau metua paari e vaiiho e na ta ratou mau tamarii aravihi ore e faaoti i te eˈa maitai roa ˈˈe, e haapao râ te mau metua ia ratou ia au i te eˈa o te tia ia ratou ia apee ia ‘ore hoi ratou e faarue i te reira’ i te ruhiruhiaraa. (Mas. 22:6.) Ua ite maitai te mau metua kerisetiano e eita ratou e nehenehe e tiaturi i to ratou noa manaˈo; e tia râ ia ratou ia turui atu i nia ia Iehova (Mas. 3:5, 6). Eita anei e tia i te mau tamarii, e ite e e aravihi taotiahia to ratou, ia na reira atoa?
3 E nehenehe te mau metua e haamau i te mau tapao maitatai no ta ratou mau tamarii o te tauturu ia ratou ia haamau i to ratou feruriraa i nia i te “mau mea i hau i te maitai ra.” (Phil. 1:10.) No te haamata, e faaitoito te mau metua ia ratou ia ite i te faufaaraa o te haapiiraa a te utuafare e ia huti mai i te haapiiraa. E mea maitai ia haamatau te mau tamarii i te faaineine i te mau putuputuraa a te amuiraa e te mau pahonoraa na roto i ta ratou iho mau parau. E mea faufaa atoa te apiti-tamau-raa i roto i te pororaa. E nehenehe te mau taurearea e apiti mai na roto i te pûpûraa i te mau api parau iti, i te taioraa i te mau irava e te pûpûraa i te mau vea. Ia ite anaˈe ratou i te taio, e faaoioi te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia i ta ratou mau haereraa i mua i te pae varua. E rave ratou i te tahi atu mau tuhaa ma te riro mai ei taata poro bapetizo-ore-hia e na roto i te bapetizo-roa-raa.
4 I te apîraa ra, e na mua ˈˈe atoa, e tia i te mau metua ia paraparau ma te parau mau e o ratou no nia i te toroa ta ratou i maiti. E nehenehe te feia aˈo i te pae maitiraa i te toroa e te mau hoa haapiiraa e turai ma te ohie ia ratou ia tapapa i te mau tapao materia. E tauturu ïa te mau metua i ta ratou mau tamarii ia maiti i te mau haapiiraa o te faafanaˈo ia ratou i te hoê faaineineraa ohie, e ia noaa ia ratou i te hoê ohipa o te ore e haapeapea i te tumu o te Basileia (Tim. 1, 6:6-10). E faaitoito te mau metua ia ratou ia faatupu i te ‘ô’ o te vai-hoê-noa-raa, ia opua noa ˈtu ratou i te faaipoipo i muri iho, e nehenehe ïa ratou e amo i te mau hopoia teimaha no roto mai i te faaipoiporaa (Mat. 19:10, 11; Kor. 1, 7:36-38). Ma te paraparau atu ia ratou ma te aau tae no nia i te taviniraa pionie, te ohipa i te mau fenua e ere ra i te feia poro, te Betela aore ra te taviniraa mitionare, e horoa-oioi-hia i te mau tamarii i te hinaaro e ora i te hoê oraraa e auhia e Iehova e o te horoa mai i te mau haamaitairaa na ratou iho e na vetahi ê atoa.
5 E ere i te hoê tupuraa maere mai te peu e te itehia ra i roto i te faanahonahoraa e rave rahi taurearea o tei haafaufaa i te mau faufaa kerisetiano e o te tapapa ra i te mau tapao teotaratia. No te rahiraa, e tia i te mau tamarii ia haamauruuru i to ratou mau metua o te here ra ia ratou. Mai te peu e e tamarii ta outou, tei nia ratou i teihea eˈa? Te aratai maine ra anei ratou i to ratou oraraa ia nehenehe e tavini i te tumu no te Basileia? Eiaha e haamoe: hoê o te mau ohipa faufaa roa ˈˈe o te haapiiraa ïa ia ratou i te parau mau e ia paraparau atu ia ratou no nia i te reira i te mau mahana atoa. Peneiaˈe e oaoa outou i te iteraa i to outou utuafare e tavini nei ia Iehova ma te haapao maitai.—Deut. 6:6, 7; Ios. 24:15.