Te tamaa maitai ra anei outou i te pae varua?
“O te maa maitai te hiaairaa matamua roa o te taata. . . . Ia ore te maa e navai, e pohe ïa tatou.”—Maa e tamaaraa (Beretane).
TE ITE-PAPU-HIA ra teie parau mau faufaa roa, ia hiˈohia te tino pararai roa o te mau tane, te mau vahine, e te mau tamarii pohe poia, tei erehia i teie “hiaairaa matamua roa o te taata.” Te tamaa nei paha vetahi, aita râ ratou e navai maitai ra i te maa. E rave rahi o te nehenehe e tamaa maitai, tera râ, mea au aˈe na ratou te maa amuamu noa, e ere hoi i te maa paia maitai. Te na ô ra te buka ra Tamaa-maitai-raa (Beretane) e: “E au ra e o te maa te hoê o ta tatou mau taoˈa rave-ino-roa ˈˈe-hia.”
Hoê â huru e te maa pae varua—te parau mau e vai ra i roto i te Parau a te Atua, te Bibilia. Te erehia nei vetahi pae i te maa matamua roa i te pae varua; te pohe nei ratou i te poia i te pae varua. Vetahi ra, aita ratou e tâuˈa nei i te raveraa i te maa pae varua e vai ra. E o outou? Te tamaa maitai ra anei outou iho i te pae varua? Aore ra, te faaere ra anei outou ia outou iho i te maa pae varua? E mea faufaa ia pahono tatou ma te haavare ore i roto i teie tuhaa, no te mea te hiaai nei tatou i te maa pae varua hau atu i te maa pae tino.—Mataio 4:4.
Te maa no te paari i te pae varua
Te horoa maira te buka ra Maa e tamaaraa e tuatapapa ra i te faufaaraa ia aifaito maitai te maa, e toru tumu tano roa no te tamaa maitai. A tahi, e tia ia tatou ia tamaa “no te paari e no te mono i te mau taoˈa tahi o te tino e ino noa nei.” Ua ite anei outou e, i te mau mahana atoa o to outou oraraa, hoê tausani miria taoˈa tahi o to outou tino o te ino nei e o te tia ia monohia? E titau te paari-maitai-raa mai e te tatâˈiraa i te tino, i te maa maitai.
E parau mau atoa te reira i te pae varua. Ei hiˈoraa, i to te aposetolo Paulo papairaa ˈtu i te amuiraa no Ephesia, ua haafaufaa oia i te mea e e tia i te Kerisetiano tataitahi ia rave i te maa pae varua maitai no te riro mai “ei taata paari.” (Ephesia 4:11-13) Ia amu tatou ma te au i te maa pae varua maitai, eita faahou tatou e riro mai te mau pêpe paruparu, o te ore e nehenehe e haapao ia ratou iho, o te topa ohie noa i roto i te mau huru tupuraa atâta atoa. (Ephesia 4:14) Area ra, e riro mai tatou ei mau taata paari puai, o te nehenehe e aro atu no te faaroo, no te mea ‘ua faaamuhia tatou i te parau o te faaroo.’—Timoteo 1, 4:6.
Mai te reira anei outou? E taata paari anei outou i te pae varua? Aore ra e pêpe noa anei outou i te pae varua—te paruparu, te hinaaro noa ra ia vetahi ê, e te ore e nehenehe e rave i ta ˈna iho mau hopoia kerisetiano? Papu maitai, mea iti roa i rotopu ia tatou o te farii oioi noa e e pêpe ratou i te pae varua, tera râ, e tano ia hiˈopoa ia tatou iho ma te haavare ore. Ua riro vetahi mau Kerisetiano faatavaihia mai te pêpe ra te huru i te senekele matamua ra. Noa ˈtu e ua tia ia ratou ia riro aˈena “ei orometua,” te nehenehe e te ineine i te haapii atu ia vetahi ê i ta te Parau a te Atua e faaite ra, ua papai te aposetolo Paulo e: “Ia haapii-faahou-hia outou i te â o te parau a te Atua e tia ˈi; e ua riro iho nei outou mai te feia e au ia ratou te û, eiaha te maa etaeta.” Ia hinaaro outou e paari i te pae varua, a faatupu ïa i te hiaamu no te maa pae varua maitai e te etaeta. Eiaha e faaea noa i nia i te maa pae varua na te pêpe!—Hebera 5:12.
Te hinaaro atoa nei tatou i te maa pae varua etaeta no te tatâˈi i te mau faainoraa o te mau tamataraa e farereihia nei i te mau mahana atoa i roto i teie ao ino. E nehenehe hoi te reira e haaparuparu i to tatou puai pae varua. E nehenehe râ ta te Atua e faaapî i teie nei puai. Ua parau o Paulo e: “I ore ai matou i taiâ ˈi; pohe noâ hoi te taata i rapaˈe au nei, te faahouhia nei te taata i roto i tera mahana, i tera mahana.” (Korinetia 2, 4:16) Nafea tatou ia ‘faahouhia [aore ra ia faaapîhia] i tera mahana, i tera mahana’? Hoê ravea, na roto ïa i te rave-tamau-raa i te maa o te Parau a te Atua, na roto i te haapiiraa tataitahi e tapǔpǔ i te mau Papai e te mau buka niuhia i nia i te Bibilia.
Te maa no te ito i te pae varua
E hinaaro-atoa-hia te maa “no te hamani i te veavea e te ito.” Na te maa e horoa mai i te puai ia tere maitai to tatou tino. Ia ore tatou e tamaa maitai, e itihia ïa to tatou ito. Ia erehia te auri i roto i ta tatou maa, e nehenehe tatou e rohirohi e e paruparu roa. Mai te reira anei to outou huru i te tahi mau taime, i te pae no te ohipa pae varua? Mea fifi anei no outou ia amo i te mau hopoia i titauhia i te hoê Kerisetiano? Te itehia nei vetahi pae e parau nei e e pǐpǐ ratou no Iesu Mesia, i te paruparuraa i te raveraa i te ohipa maitai, e ua erehia ratou i te puai no te mau ohipa kerisetiano. (Iakobo 2:17, 26) Mai te peu e mai te reira atoa na to outou huru, teie paha te ravea oia hoi te haamaitairaa i ta outou maa pae varua aore ra te faarahiraa i te amu i te maa pae varua.—Isaia 40:29-31; Galatia 6:9.
Eiaha e vare i te faatupuraa i te mau peu iino i te pae no te amuraa i te maa pae varua. Hoê o te mau haavare rahi roa ˈˈe ta Satani i faaohipa i te roaraa o te mau senekele, oia ïa te faatiaturiraa i te taata e, aita e faufaa e ia taio ratou i te Bibilia e ia noaa ia ratou i te ite papu na roto i teie buka. Te faaohipa nei oia i te hoê ravea tahito i faaohipahia na e te mau nuu haharu no te haavî i te mau oire enemi—te faaereraa ia ratou i te maa e ia pohe ratou i te poia e farii atu ai i to ratou pau. Tera râ, ua haere atu â oia i mua. Te haavare nei oia i te feia o ta ˈna e “haharu” nei ma te haapoiaraa ia ratou, noa ˈtu e te haaatihia ra ratou i te maa pae varua maitai e pue noa ra. Eita e maerehia ia rahi te feia e topa nei i ta ˈna mau aroraa!—Ephesia 6:10-18.
Te maa no te oraora maitai i te pae varua
Te toru o te tumu e tia ˈi ia tatou ia tamaa, ia au i te buka ra Maa e tamaaraa, “no te faaaifaito [ïa] i te oraora-maitai-raa o te tino . . . e no te arai i te maˈi.” Eita te mau haamaitairaa o te maa maitai e ite-vave-hia. Ia paia maitai anaˈe tatou, e varavara tatou i te manaˈo e, ‘Ua haamaitai rahi teie maa i to ˈu nei mafatu (aore ra i to ˈu nau mape, mau iˈo, e vetahi atu â).’ Teie râ, ia ore outou e tamaa no te tahi area taime maoro, e ite-papu-hia te mau faainoraa i nia i to outou tino. Eaha ïa faainoraa? “Te faahopearaa matau roa ˈˈe,” o ta te hoê buka taote ïa e parau ra, “e mea ino ïa: eita e tupu maitai faahou, eita e patoi faahou i te mau maˈi haihai roa, e erehia i te ito aore ra i te hinaaro e rave i te ohipa.” Ua roo-atoa-hia o Iseraela tahito i taua maˈi pae varua ra i te hoê tau. Ua parau te peropheta Isaia no nia ia ratou e: “Ua maˈihia te upoo atoa ra, e te aau atoa ra tei ati i te pohe: mai te tapuae avae e tae noa ˈtu i te upoo ra, aita roa e vahi maˈi ore.”—Isaia 1:5, 6.
E horoa mai te maa pae varua maitai i te puai no te aro atu i te paruparu pae varua e te mau faainoraa o te maˈi i te pae varua. E tauturu te ite no ǒ mai i te Atua ra ia vai oraora maitai noa tatou i te pae varua—mai te peu e e rave tatou i teie maa! Ua faataa mai o Iesu Mesia e mea nafea te rahiraa o te taata i to ˈna ra tau, i ore ai i huti i te haapiiraa no te haapao ore o to ratou mau tupuna i te pae no te tamaa-maitai-raa i te pae varua. Aita atoa ratou i hinaaro e amu i te mau parau mau o ta ˈna i haapii na. Eaha ˈtura te faahopearaa? Ua parau o Iesu e: “Ua etaeta hoi te aau o teie nei feia, ua turi to ratou tariˈa, ua tapiri ratou i to ratou mata, o te hiˈo to ratou mata, o te faaroo to ratou tariˈa, o te ite to ratou aau, o te faafariuhia, e o te faaora ˈtu vau ia ratou.” (Mataio 13:15) Aita roa ˈtu te rahiraa i maitaihia i te mana faaora o te Parau a te Atua. Ua maˈi-noa-hia ratou i te pae varua. E tae noa ˈtu i vetahi mau Kerisetiano faatavaihia, ua roohia ratou i “te pohe maˈi e te paruparu.” (Korinetia 1, 11:30) Eiaha roa ˈtu tatou ia haavahavaha i te maa pae varua ta te Atua e horoa maira, e tia ˈi.—Salamo 107:20.
Te taeroraa i te pae varua
Taa ê atu i te haamǎtaˈuraa o te pohe poia i te pae varua, te vai ra te tahi atu atâtaraa te tia ia tatou ia ara—te taeroraa i te maa o ta tatou e amu ra. E nehenehe tatou e taero i te mau haapiiraa i viivii i te mau manaˈo demoni atâta, mai ta tatou atoa e taero i te maa pae tino i viivii i te mau manumanu maˈi aore ra te mau taoˈa taero. (Kolosa 2:8) Eita e ite-ohie-noa-hia te maa taero. Te na ô ra te hoê taata ite e: “I te tahi mau taime, e mea maitai roa te hoê maa ia hiˈohia, tera râ, ua î i te mau bateria faatupu maˈi.” No reira, e tia ia tatou ia hiˈopoa maitai e nohea mai ta tatou maa taipe, ma te haamanaˈo e ua viivii vetahi mau buka, mai te mau papai apotata, i te ôraa mai te mau haapiiraa e te mau manaˈo philosopho e patoi nei i te mau Papai. Te faaohipa nei vetahi feia hamani maa, i te mau tapao haavare no te faahape i te manaˈo o te feia hoohoo no nia i ta ratou maa e hoo nei. E nehenehe tatou e tiaturi e e na reira atoa te haavare rahi ra o Satani. No reira, a ara maitai e no ǒ mai ta outou maa taipe i te hoê pu papu, ia vai “oraora maitai [noa outou] i roto i te faaroo.”—Tito 1:9, 13, MN.
Ua parau o Thomas Adams, e orometua faaroo no te senekele 17 ra, no te mau taata o to ˈna ra tau: “Ua ǒ ratou i to ratou apoo hunaraa e to ratou iho niho.” Oia hoi te auraa, na ta ratou maa i amu i haapohe ia ratou. A ara maitai, ia ore te maa ta outou e amu nei i te pae varua ia haapohe ia outou. A imi i te mau maa maitatai i te pae varua. “Eaha outou i horoa ˈi i te ario i te mea maa ore?” o ta te Atua ra o Iehova ïa i ani atu, i to te feia i faahua parau e e tavini ratou no ˈna fariuraa i nia i te mau orometua e te mau peropheta haavare. “A haapao maitai mai na ia ˈu, a amu ai i te mea maitai; e mauruuru ïa outou i te maa maitatai roa ra. E faafariu mai i to outou tariˈa, a haere mai ai ia ˈu nei; e faaroo mai, e ora ïa to outou [“nephe,” MN].”—Isaia 55:2, 3; a faaau e te Ieremia 2:8, 13.
E mea rahi te maa pae varua
Oia mau, aita te maa pae varua maitai e pau nei. Mai ta Iesu Mesia i tohu na, te vai ra ta ˈna i teie nei te hoê pǔpǔ tavini haapao maitai e te paari o te ohipa rahi nei no te horoaraa i te “maa i te hora mau ra” na te taata atoa e hinaaro ra. (Mataio 24:45) Na roto i te peropheta Isaia, ua tǎpǔ o Iehova e: “Inaha, e amu tau mau tavini i te maa, e pohe râ outou i te poia; . . . e himene hua to ˈu ra mau tavini i te oaoa aau ra.” Inaha, te tǎpǔ nei oia i te oroa amuraa maa na te feia atoa e hinaaro e amu i te maa. “Ei reira Iehova sabaota ra e rave ai, na te taata atoa . . . i te oroa amuraa maa maitatai, i te oroa uaina tahito, i te mau mea maitatai roa ra.”—Isaia 25:6; 65:13, 14.
A feruri na râ: E nehenehe tatou e pohe i te poia i te hoê oroa amuraa maa! Haaatihia e te maa, e nehenehe tatou e poia noa mai te peu e eita tatou e tia mai i nia no te amu i te tahi maa. Te horoa ra te Maseli 26:15 i teie faataaraa mau: “E tuu te taata faatau i tana rima i roto i te aˈua; e mea haa rahi ra na ˈna ia hopoi i taua rima ra i te vaha.” Auê ïa tupuraa peapea e! E nehenehe atoa tatou e faatau i te tutavaraa i te haapii-tataitahi-raa i te Parau a te Atua e te mau buka Bibilia i faaineinehia no te tauturu ia tatou ia rave i te maa pae varua. Aore ra e nehenehe tatou e rohirohi i te faaineineraa aore ra i te apitiraa ˈtu i roto i te mau putuputuraa a te amuiraa kerisetiano.
Te mau peu tamaaraa maitatai
E rave rahi ïa tumu e faatupu ai tatou i te mau peu tamaaraa maitatai i te pae varua. I te parau mau râ, e rave rahi o te tarani nei i te amu i te maa pae varua, e ua tae roa vetahi i te pohe i te poia. E nehenehe ratou e faaauhia i te mau taata o te ore e haafaufaa nei i te tamaa-maitai-raa, e tae roa ˈtu i te taime e roohia ˈi ratou i te mau faahopearaa iino a muri aˈe. Te horoa ra te buka ra Tamaa-maitai-raa i teie tumu no reira tatou e ore ai e haapao i ta tatou mau peu tamaaraa, noa ˈtu e ua ite tatou e mea faufaa roa te tamaa-maitai-raa no te oraraa: “Te fifi, oia hoi [na roto i te mau peu tamaaraa iino], eita te tino e ino oioi, eita te tahi faahopearaa e tupu taue noa mai, mai te ohipa e tupu ia haere haapao ore noa tatou na nia i te purumu. Area ra, e haere mǎrû noa, e ino huna noa te tino, e tupu oioi aˈe te maˈi, e fati ohie aˈe te mau ivi, e ora atâ te mau pepe e te maˈi.”
I roto i te mau huru tupuraa iino roa ˈˈe, e riro vetahi mai teie potii tei roohia i te maˈi anorexie (patoiraa i te tamaa). Ua tiaturi hoi oia e e iti roa ta ˈna maa e amu, e mea maitai roa oia, noa ˈtu e te ino noa ˈtura te huru o to ˈna tino. I te pae hopea, ua ore roa to ˈna hiaai e tamaa. “E mea atâta roa te reira,” o ta te hoê buka taote ïa e parau ra. No te aha? “Noa ˈtu e mea varavara te hoê vahine maˈi i te pohe no to ˈna poia, eita to ˈna tino e navai i te maa e e nehenehe oia e pohe i te tahi maˈi haihai roa.”
Ua farii te hoê vahine kerisetiano e: “E rave rahi matahiti to ˈu tutavaraa-noa-raa ma te ite e e tia ia ˈu ia faaineine tamau i te mau putuputuraa e ia rave i ta ˈu haapiiraa tataitahi, tera râ, aita roa ˈtu vau i na reira.” I te pae hopea, ua rave oia i te mau tauiraa i titauhia no te riro mai ei vahine haapii maitai i te Parau a te Atua, na mua ˈˈe râ, ua tia ia ˈna ia farii papu e tei roto oia i te hoê tupuraa ru.
A haapao maite ïa i te aˈoraa a te aposetolo Petero. A riro mai “te tamarii fanau apî,” e ‘a hiaai maite i te û anoi-ore-hia ra i te parau, ia paari outou i te [“ora,” MN].’ (Petero 1, 2:2) Oia mau, ‘a hiaai maite’—a hinaaro puai—e faaî i to outou feruriraa e to outou mafatu i te ite o te Atua. E hinaaro atoa te mau taata paari pae varua i te tamau noa i te atuatu i taua hiaai ra. Eiaha e vaiiho i te maa pae varua ia riro ei “hoê o ta tatou mau taoˈa rave-ino-roa-hia ˈˈe.” A tamaa maitai i te pae varua, e a huti i te faufaa o te “mau parau oraora maitai” atoa tei roto i te Parau a te Atua, te Bibilia.—Timoteo 2, 1:13, 14, MN.
[Hohoˈa i te api 28]
E tia anei ia outou ia haamaitai i ta outou maa?