E turu tatou i te tupuraa i te pae varua na roto i te mau hoˈi-faahou-raa e farerei aravihi
1 No te tauturu i te feia tei faaite i te anaanatae, e mea faufaa ia tamau tatou i te horoa ia ratou i te hoê maa varua rahi na roto i te mau hoˈi-faahou-raa e farerei tamau. E turu maine ta tatou mau hoˈiraa e farerei i to ratou tupuraa i te pae varua (Kor. 1, 3:6-9). Ia riro te reira ei mea aravihi, e mea faufaa ia faaineine ia tatou na mua ˈˈe, ma te manaˈo i te taata ta tatou e haere ra e hiˈo.
2 E hoˈi tatou e hiˈo i te feia tei farii i te hoê api parau iti: Ua vaiiho na paha tatou i te api parau iti Te hoê oraraa hau i roto i te hoê ao apî i to tatou tere matamua.
I muri aˈe i te faahaamanaˈo-poto-raa i te aparauraa matamua, e nehenehe tatou e ani e:
◼ “Teihea faatereraa te afai mai i teie mau tauiraa? [E vaiiho i te taata ia pahono.] E mea papu e te hinaaro nei oe e ora i roto i teie mau huru tupuraa. Nafea tatou iho e fanaˈo ai i te reira?” I muri iho, e nehenehe tatou e faaea i nia i te mau manaˈo i raro aˈe i te upoo parau iti “E nehenehe e noaa ia outou taua mau haamaitairaa ra”. Mai te peu e e faaite te taata i te anaanatae, e nehenehe tatou e huti i to ˈna ara-maite-raa i nia i te buka E ora e a muri noa ˈtu, i te pene 15, “Mea nafea ia riro ei melo i raro aˈe i te faatereraa a te Atua”. E nehenehe tatou e tauaparau i na paratarapha matamua e piti, e i muri iho e ui i teie uiraa e: “Eaha te faufaaraa o te ite o te Atua no tatou?” E ravehia te mau faanahoraa i muri iho no te pahono i te uiraa e no te aparau atu â i taua pene ra i te farereiraa i mua mai.
3 Ia hoˈi tatou e farerei i te feia o ta tatou i vaiiho atu i te vea iti “Te haapao mau ra anei te Atua ia tatou?”, e nehenehe tatou e parau e:
◼ “I te taime i mairi, ua aparau tâua i nia i te mau fifi ta tatou e farerei nei e i te mea ta te Atua i tǎpǔ e rave no te reira. No te aha te Atua e faatia ˈi i te mauiui e mea maoro i teie nei? E ite tâua i te hoê pahonoraa anaanatae i roto i te tuhaa 6 o te vea iti ta ˈu i vaiiho mai ia oe ra.” Mai te peu e e mea tano te reira, e titau manihini tatou i te taata ia rave i ta ˈna vea iti. I muri aˈe i te hiˈopoaraa i te tahi mau paratarapha, e nehenehe tatou e ani e: “Eaha ta tatou e titau no te fanaˈo i te mau parau tǎpǔ a te Atua?” I muri iho, e faaite tatou i te mau manaˈo tatarahia i roto i te tuhaa 11, “Te faaineinehia ra te niu o te ao apî i teie nei iho â”, i te mau api 28-31, no te aparauraa i mua.
4 E hoˈi tatou e hiˈo i te feia o ta tatou i vaiiho atu te mau vea: Mai te peu e ua maiti tatou i te hoê tumu parau papu o te faaanaanatae i te taata, e tatara tatou i te mau manaˈo hau o taua tumu parau ra i te hoˈi-faahou-raa e farerei, ma te faataa iho â i te hoê irava faufaa mau e te mau manaˈo no nia i te reira. Mai te peu e te vai noa ra te anaanatae, e nehenehe e aparau i te mau haamaitairaa ta te mau vea e afai maira. E nehenehe e huti atoa i te ara-maite-raa o te taata i nia i te numera i muri nei, mai te peu e te vai ra i roto i te hoê tumu parau e tatara ra i te hoê â tumu parau. I te tahi aˈe pae, e faaite tatou ia ˈna i te mea ta te buka E ora e a muri noa ˈtu e parau ra no nia i teie manaˈo, e e faanaho ia tatou no te aparau faahou i to tatou tere i mua mai.
5 Mai te peu e e faaite tatou i te anaanatae taa ê e tae noa ˈtu i te hopea i nia i te mau taata ta tatou e farerei nei, ma te rave i te mau hoˈi-faahou-raa e farerei aravihi, te faaite ra ïa tatou i to tatou here no to tatou taata-tupu e no Iehova (Ioane 13:34, 35). E tamau noa tatou i te faaohipa i te tupuraa i te pae varua o te mau taata o ta tatou tuhaa fenua ma te rave tamau i te mau hoˈi-faahou-raa e farerei aravihi.