Eaha to Iesu manaˈo i te poritita?
TE FAATAA ra te feia papai Evanelia tau tupuraa i roto i te taviniraa a Iesu o te faaite mai i to ˈna huru i mua i te poritita. Ei hiˈoraa, i muri iti aˈe i te bapetizoraa o Iesu i te 30raa o to ˈna matahiti, ua pûpû atu te Diabolo i te tiaraa no te faatere i te ao. I roto i ta ˈna taviniraa, ua hinaaro te hoê nahoa e faariro ia ˈna ei arii. I muri aˈe, ua tamata te taata i te turai ia ˈna ia turu i te poritita. Eaha ta ˈna i rave? E hiˈopoa anaˈe i teie mau tupuraa.
Faatere o te ao. Te faataa ra te mau Evanelia e ua pûpû te Diabolo ia Iesu te faatereraa o “te mau basileia atoa i te ao nei.” A feruri na i te maitai rahi ta Iesu e hopoi mai na te huitaata e mauiui ra ahani tei ia ˈna ra te mana faatere o te ao taatoa. Ua patoi râ Iesu i ta Satani i pûpû atu. Eita te hoê taata o te au i te poritita e patoi i tera pûpûraa.—Mataio 4:8-11.
Arii. Ua imi te rahiraa o te taata i ora na i te tau o Iesu i te hoê faatere o te faatitiaifaro i to ratou mau fifi i te pae faufaa e poritita. Ua faahiahia te taata i to Iesu mau aravihi e ua hinaaro atura e ia apiti oia i te poritita. Eaha ta ˈna i rave? Te na ô ra Ioane: “Te ite ra Iesu i to ratou manaˈo e tii mai ia ˈna e e hopoi e faaarii, hoˈi faahou atura oia i nia i te mouˈa oia anaˈe iho.” (Ioane 6:10-15) Papu maitai, aita Iesu i hinaaro e faaô ia ˈna i roto i te poritita.
Taata turu i te poritita. A tapao na i tei tupu tau mahana hou Iesu a haapohehia ˈi. Ua amui te mau Herodiani, te mau melo o te hoê pǔpǔ poritita e turu ra ia Roma, e te mau pǐpǐ a te mau Pharisea, tei hinaaro e tiamâ mai i te Hau emepera Roma. Ua haere atura ratou e paraparau ia Iesu no te faahepo ia ˈna ia faaite o vai ta ˈna e turu. E ua ui atu ia Iesu e e mea tia anei ia aufau te mau ati Iuda i te tute ia Roma.
Ua faaite mai Mareko i ta Iesu pahonoraa: “Eaha outou i râmâ mai ai ia ˈu? a hopoi mai i te hoê moni veo ia ite atu vau. Ua hopoi maira ratou i te hoê moni veo, ua ui atura oia ia ratou, No vai teie nei hohoˈa e teie nei parau? Ua na ô maira ratou ia ˈna, No Kaisara. Ua parau atura Iesu ia ratou, na ô atura, E tuu atu i ta Kaisara ra ia Kaisara, e ta te Atua ra, e tuu atu ïa i te Atua.” (Mareko 12:13-17) Teie te faataaraa a te hoê buka no nia i te pahonoraa a Iesu: “Ua patoi oia i te riro mai ei mesia i te pae poritita e ua faataa ê maitai oia i te mau mea a Kaisara e te mau mea a te Atua.”—Church and State—The Story of Two Kingdoms.
Te faaite ra iho â te Bibilia e ua mauiui te Mesia i te ite i te veve, te ohipa taviri e te tia ore e i te tupuraa peapea o te taata. (Mareko 6:33, 34) Ua tamata vetahi i te turai ia ˈna ia apiti i te mau aimârôraa poritita o taua tau ra. Aita râ Iesu i faaô ia ˈna i roto i te mau maitiraa no te faaore i te mau ohipa tia ore a te ao.
Oia mau, mai ta teie mau hiˈoraa e faaite ra, ua patoi Iesu i te faaô ia ˈna i roto i te poritita. E no te mau Kerisetiano i teie mahana? Ia aha ratou?