Ua faaohipa anei te mau kerisetiano matamua i te iˈoa o te Atua?
E RAVE rahi tausani taime te faahitiraahia te iˈoa o te Atua i roto i te mau Papai Hebera, e itehia i roto i na leta parau e maha oia hoi יהוה (YHWH). Ua ite mai te pae no te ihipǎpǎ e na mua ˈˈe i te tau o Iseraela e hopoi-tîtî-hia ˈi, oia hoi hou te matahiti 607 hou to tatou nei tau, ua matauhia i te faaohipa i taua iˈoa ra, e i muri aˈe i te tau te mau buka bibilia a Ezera, Nehemia, Daniela, e o Malaki, ua faaohipa-pinepine-hia taua iˈoa ra. I muri iti noa ˈˈe râ, a fatata noa mai ai te faraa o te Mesia, ua riro aˈera te feruriraa o te mau ati Iuda i te tahi mau tiaturiraa huru ê i te pae no te faaohiparaa i taua iˈoa ra.
Ua faaohipa anei te mau pǐpǐ a Iesu i te iˈoa o te Atua (matauhia i te huri na roto i te iˈoa ra “Iehova,” aore ra “Yahweh” na roto i te reo tahiti)? E tia iho â ïa ia pahonohia e oia mau. Ua haapii mai Iesu i ta ˈna mau pǐpǐ ia pure i te Atua: “Ia raa to oe iˈoa.” (Mataio 6:9) E i te hopearaa o ta ˈna taviniraa i nia i te fenua nei, ua pure oia iho i to ˈna Metua i te raˈi, i te na ôraa e: “Ua faaite atu vau i to iˈoa i te mau taata o teie nei ao ta oe i ho mai na ˈu e rave ra.” (Ioane 17:6) Hau atu, te vai ra i roto i te buka o te Septante, te tatararaa heleni o te mau Papai hebera e faaohipahia na e te mau pǐpǐ a Iesu, te iˈoa o te Atua tei papaihia hoi na leta hebera e maha.
Eaha hoi te nehenehe e parauhia no nia i te mau evanelia e te toea o te mau Papai heleni kerisetiano (te “Faufaa Apî”)? Ua parauhia e e mai te iteraahia mai â te iˈoa o te Atua i roto i te Septante, ua fa atoa mai ïa i roto i te mau buka matamua o te mau Papai heleni kerisetiano—i te vahi iho â râ te mau Septante e faahitihia ˈi. No reira, e itehia te iˈoa Iehova hau atu i te 200 taime i roto i te New World Translation of the Christian Greek Scriptures. Ua faaino vetahi pae i te reira i te parauraa e e ere roa ˈtu i te mea tano. Tera râ, te parauhia ra e ua riro te New World Translation (Tatararaa a te Ao apî) ei pu o te ore e nehenehe e tiaturihia: ei Talmud no Babulonia.
Te upoo parau o teie buka faaroo ati iuda o te Shabbath ïa (Sabati) e te vai ra i roto e rave rahi mau ture no nia i te haerea i te mahana sabati. I roto i te hoê tuhaa, te vai ra te hoê tuatapaparaa parau e faataa ra e no te aha e mea maitai ia faaorahia te mau papai o te Bibilia mai roto mai i te hoê auahi no nia i te sabati, e i muri mai teie te mau parau e itehia ra: “Te faataahia ra i roto i te irava e: Te mau area i ore i papaihia [gil·yoh·nimʹ] e te mau buka o te Minim, eita ta matou e nehenehe e faaora mai te reira i te auahi. Teie ta R. Jose i parau: I roto i te mau mahana o te hebedoma, e tia i te taata tataitahi ia ore e faahiti i te mau Iˈoa Atua e itehia i roto i te mau papai, e tia ia ratou ia huna, e ia tutui atu i te toea. Teie ta R. Tarfon i parau: “Ia topa na te utua no te hunaraa i ta ˈu iho tamaiti i nia ia ˈu, ia ore vau e tutui i taua mau papai ra e to ratou mau iˈoa Atua, ia vai noa mai ratou i roto i to ˈu rima.”—Tatarahia e te Taote H. Freedman.
O vai mau na hoi te mau mi·nimʹ? Te auraa o taua parau ra “melo no te pǔpǔ faaroo” ïa e e nehenehe hoi e faahorohia i nia i te mau Sadukea aore ra i to Samaria. Ia au râ i te taote ra o Freedman, i roto i teie nei irava, e hau aˈe oia i te tano i te mau kerisetiano ati iuda. No reira, eaha mau na ïa te mau gil·yoh·nimʹ, oia hoi te auraa “mau area i ore i papaihia” ia au i te taote Freedman? E piti auraa te nehenehe e itehia. E nehenehe e parauhia e o te mau area papai-ore-hia o te tuhaa i te hiti o te parau o te hoê otaro aore o te mau otaro iho tei ore i papaihia. Inaha—i roto i te faaohiparaa hoata o taua parau ra—e nehenehe ratou e riro ei mau papai no te mi·nimʹ, mai te huru ra ïa te parauhia ra e e ere teie mau papai i te mea faufaa mai te mau otaro atoa hoi i ore i papaihia i nia iho. I roto i te mau titionare, te piti o te auraa e faaohipahia ïa ei “Evanelia.” Ia au i te reira, teie te pereota e itehia i roto i te Talmud na mua ˈˈe i te tuhaa i faahitihia ˈtu na i nia: “Ua riro te mau buka o te Minim mai te mau area vata aita i papaihia [gil·yoh·nimʹ].”
Oia atoa, i roto i te buka ra O vai mau na te ati Iuda? (beretane) a Lawrence H. Schiffman, mai teie te huru te huriraahia te tuhaa o te Talmud i faahitihia i nia ˈtu: “Eita matou e faaora mai mai roto mai i te auahi (no nia i te sabati) te mau Evanelia e te mau buka o te minim (‘hairesi’). E tutuihia hoi ratou i to ratou iho mau vahi, ratou e te mau tiaraa iˈoa. Teie ta te Rabi ra o Yose Ha-Gelili i parau: “I roto i te roaraa o te hebedoma, e tatara te taata tataitahi i ta ratou mau tiaraa iˈoa e huna ˈtu e a tutui atu ai te toea. Te na ô ra o Rabi Tarfon e: Ia huna na vau i ta ˈu mau tamaiti! Ia topa noa mai (teie mau buka) i roto i to ˈu rima, e tutui vau ia ratou e tae noa ˈtu i to ratou mau tiaraa iˈoa.” Te na ô ra te taote Schiffman e te mau mi·nimʹ i ǒ nei o te mau kerisetiano ati Iuda ïa.
Te faahiti mau ra anei teie tuhaa o te Talmud no nia i te mau kerisetiano ati Iuda matamua? Mai te peu e e, te ite-papu-hia ra ïa e e tia i te mau kerisetiano ia faaô mai i te iˈoa o te Atua, na leta e maha, i roto i ta ratou mau evanelia e mau papai. E eita e ore e te faahiti mau ra te Talmud i te parau no te mau kerisetiano ati Iuda i ǒ nei. Te turu atoa ra te feia tuatapapa i te mau irava bibilia i taua manaˈo ra, e i roto i te Talmud, te itehia ra taua manaˈo ra i roto i te taatoaraa o ta ˈna mau parau. Te faatia ra te tuhaa i muri aˈe i te manaˈo i nia ˈtu no nia i te Shabbath, i te hoê aamu no nia ia Gamaliela e te hoê haava kerisetiano i reira te tahi mau tuhaa o te Aˈoraa i nia i te Mouˈa e faahiti ai i te reira.
I muri roa ˈˈe, ia hahi ê te kerisetianoraa apotata i te mau haapiiraa maramarama maitai a Iesu, te iˈoa o te Atua i te faaearaa i te faaohipahia na te mau kerisetiano e faahua kerisetiano ra e i tatarahia ˈi mai roto mai i te mau buka o te Septante e mai roto mai i te mau Evanelia e te tahi atu mau buka o te Bibilia.
[Hohoˈa i te api 31]
I te tau o Iesu, ua fa mai te iˈoa o te Atua i roto i te mau “Septante”
[Faaiteraa i te tumu]
Hohoˈa no te fare vairaa tauihaa tahito i Ierusalema