Faaueraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa Kerisetiano

Tapura tumu parau

• Parau omuaraa 2

• Taoˈa rau Bibilia 3-5

  • Oreroraa parau 3

  • Te mau poe pae varua 4

  • Taioraa Bibilia 5

• A rave maite i ta oe taviniraa 6-14

  • A haamata i te hoê aparauraa 7

  • A hoˈi e farerei 8

  • A faariro ei pǐpǐ 9

  • A faataa i ta oe mau tiaturiraa 10

  • Oreroraa parau 11

  • Faahororaa 12

  • Huru tupuraa 13

  • Faaohipa te mau video e te papai 14

• Oraraa Kerisetiano 15-16

  • Haapiiraa Bibilia a te amuiraa 16

• Parau hopea 17

• Haapopouraa e aˈoraa 18

• Taime 19

• Tere o te tiaau haaati 20

• Te hebedoma o te tairururaa haaati aore ra te tairururaa e toru mahana 21

• Te hebedoma o te Oroa haamanaˈoraa 22

• Te tiaau o te putuputuraa Oraraa e taviniraa 23

• Te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa 24

• Te taeae aˈo tauturu 25

• Te mau piha hau 26

• Video 27

1. E tauturu teie mau faaueraa i te feia e tuhaa ta ratou i te putuputuraa Oraraa e taviniraa Kerisetiano. E titauhia ia hiˈopoa te feia e tuhaa anei ta ratou i te mau faaueraa mai tei tuuhia i roto i te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa hou a faaineine ai i ta ratou tuhaa. A parau i te feia poro atoa ia horoa iho â i ta ratou mau vauvauraa. E nehenehe te feia e apiti tamau nei i te amuiraa e vauvau atoa mai, mai te peu te farii ra ratou i te mau haapiiraa Bibilia e te ora ra ratou ia au i te mau faaueraa tumu Kerisetiano. E faataa te tiaau o te putuputuraa oraraa e taviniraa i te mau titauraa i te taata e ere i te taata poro e to ˈna hinaaro e tapao i to ˈna iˈoa e i muri iho e faaite i teie taata te faaî ra anei o ˈna i te mau titauraa. E titau ia ravehia te reira e te taata o te faatere ra i ta ˈna haapiiraa Bibilia (aore ra i te hoê metua bapetizohia). Hoê â titauraa no te hoê taata o te hinaaro e riro e taata poro bapetizo-ore-hia.—od-F pene 8 par. 8.

PARAU OMUARAA

2. Hoê minuti. I te hebedoma taitahi, e haamata te putuputuraa Oraraa e taviniraa na roto i te hoê reo himene e te pure. I muri iho, e faatupu te peretiteni i te anaanatae o te feia e faaroo ra ma te faaite eaha te hiˈopoahia i te roaraa o te putuputuraa. E titauhia i te peretiteni ia haamahiti i te mau manaˈo e faufaa-rahi-hia ˈi te amuiraa.

TAOˈA RAU BIBILIA

3. Oreroraa parau: Ahuru minuti. E itehia te tumu parau, oia atoa e piti aore ra toru manaˈo faufaa i roto i te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa. Na te hoê matahiapo aore ra tavini tauturu aravihi e vauvau mai i te reira. Ia hiˈopoahia te hoê buka Bibilia apî i te taioraa Bibilia o te hebedoma, a pata i te video no nia i tera buka Bibilia. E haamahiti te taeae orero i te mau haapiiraa o te video o te tuati ra i te tumu parau. E hiˈopoa oia i te mau manaˈo o te tumu parau e vai ra i roto i te faaineineraa no te putuputuraa. Ia faaohipa atoa o ˈna i te mau hohoˈa no te haamatara i te mau manaˈo faufaa. E nehenehe atoa te taeae e faaohipa i te tahi mau manaˈo o te tahi atu mau papai no te faataa i te mau manaˈo o te tumu parau.

4. Te mau poe pae varua: Ahuru minuti. Na te hoê matahiapo aore ra tavini tauturu aravihi e rave i te reira ma te uiraa e te pahonoraa. Aita e parau omuaraa aore ra parau hopea. E ui oia i na uiraa e piti. Hau atu â, na te taeae orero e faaoti e taiohia anei te mau irava. E titauhia i te feia pahono ia ore e mairi 30 tetoni.

5. Taioraa Bibilia: Maha minuti. Na te hoê piahi e tane e rave mai i teie tuhaa. E titauhia i te piahi ia taio i te tuhaa faataahia ma te ore e faahiti i te hoê parau omuaraa e hopea. E horoa te peretiteni o te putuputuraa i te aˈoraa no te tauturu i te piahi ia taio ma te tano, te maramarama, te maumau ore e ma te au. Oia atoa ta ˈna huru taioraa i te mau taˈo faufaa, to ˈna toparaa reo e te mau faafaaearaa ta ˈna e rave. I te mea e mea poto aˈe aore ra mea roa ˈˈe te tahi mau taioraa Bibilia, e titauhia i te tiaau o te putuputuraa Oraraa e taviniraa ia feruri o vai te nehenehe e rave i taua mau taioraa ra.

A RAVE MAITE I TA OE TAVINIRAA

6. Ahuru ma pae minuti. Maoti teie tuhaa, e nehenehe te taatoaraa e faaineine ia ratou no te taviniraa e e haamaitai i ta ratou huru pororaa e huru haapiiraa. E nehenehe atoa te mau matahiapo e rave i te mau tumu parau. E titauhia i te mau piahi tataitahi ia pee i te haapiiraa titauhia ia ˈna ia faaineine i roto anei i te buka rairai Haapii atu aore ra A here i te taata tei tuuhia i roto i te mau paruru itehia i roto i te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa. I te tahi taime, e tuu-atoa-hia te tuhaa no te aparauraa. Na te hoê matahiapo aore ra tavini tauturu aravihi e rave i tera tuhaa.—A hiˈo i te paratarafa 15 e nafea ia rave i teie tuhaa.

7. A haamata i te hoê aparauraa: Na te hoê piahi e rave i te reira. Mai te peu e e tane te vauvau mai, e tane atoa te taata e apiti ia ˈna. Hoê â huru no te mau vahine. Tera râ, e nehenehe hoê tane raua hoê vahine e horoa i tera vauvauraa mai te peu e e fetii raua. E nehenehe raua e parahi aore ra e tia noa.—No te ite hau atu â no nia i te faahororaa e huru tupuraa no teie tuhaa, a hiˈo i te paratarafa 12 e 13.

8. A hoˈi e farerei: Na te hoê piahi e rave i te reira. Mai te peu e e tane te vauvau mai, e tane atoa ïa te taata e apiti ia ˈna. Hoê â huru no te mau vahine. (km 5/97 api 2) E nehenehe raua e parahi aore ra e tia noa. E faaite te taata poro eaha te parau a hoˈi ai e farerei i te taata i te aparauraa matamua.—No te ite hau atu â no nia i te faahororaa e huru tupuraa no teie tuhaa, a hiˈo i te paratarafa 12 e 13.

9. A faariro ei pǐpǐ: Na te hoê piahi e rave i te reira. Mai te peu e e tane te vauvau mai, e tane atoa ïa te taata e apiti ia ˈna. Hoê â huru no te mau vahine. (km 5/97 api 2) E nehenehe raua e parahi aore ra e tia noa. I roto i tera vauvauraa, e faaitehia hoê tuhaa o te tahi haapiiraa Bibilia tei haamatahia. Aita e titauhia te tahi parau omuaraa aore ra parau hopea. E na reira râ te piahi, mai te peu e tera te haapiiraa ta ˈna e tia ia ohipa mai. A vauvau ai, aita e titauhia ia taio ma te reo puai i te mau paratarafa atoa faataahia, noa ˈtu e nehenehe e na reira.

10. A faataa i ta oe mau tiaturiraa: No te hoê oreroraa parau, na te hoê piahi e tane e rave i teie tuhaa. No te hoê faahiˈoraa, na te hoê piahi e vahine aore ra tane e rave i teie tuhaa. Mai te peu e e tane te vauvau mai, e tane atoa ïa te taata e apiti ia ˈna. Hoê â huru no te mau vahine. E pahono te piahi ma te papu e te tura i te uiraa ma te faaohipa i te mau faahororaa horoahia ra. E faaoti paha te piahi i te faaohipa i te reira aore ra no ta ˈna tuhaa.

11. Oreroraa parau: Na te hoê piahi e tane e rave i teie tuhaa, e vauvau oia i mua i te amuiraa. Ia niuhia teie oreroraa parau i nia i te tuhaa hau A o te buka rairai A here i te taata, e haafaufaa te piahi nafea ia faaohipa te mau irava i roto i te taviniraa. Ei hiˈoraa, e faataa o ˈna afea ia faaohipa i te irava, te auraa o te irava, e nafea ia haaferuri i te taata i nia i teie irava. Ia niuhia teie oreroraa parau i nia i te hoê o te mau haapiiraa o te buka rairai A here i te taata, e faaite te piahi nafea ia faaohipa i te haapiiraa i roto i te taviniraa. E nehenehe oia e haafaufaa i te hiˈoraa o te numera 1 o te haapiiraa aore ra hoê o te mau irava hau i roto i te haapiiraa, mai te peu e tauturu te reira ia ˈna.

12. Faahororaa: I roto i teie paratarafa e to muri nei no te tuhaa ïa “A haamata i te hoê aparauraa” e “A hoˈi e farerei.” Aita anaˈe e aratairaa, te fa o te piahi o te faaite ohie i te parau mau Bibilia ia paraparau o ˈna i te hoê taata e no te hoˈi e farerei ia ˈna. E maiti te piahi i te hoê tumu parau anaanataehia i to ˈna iho vahi. E faaoti oia i te faaohipa aore ra aita i te hoê papai aore ra video o ta tatou Mauhaa o te taviniraa. Mea maitai aˈe ia faaineine te mau piahi i ta ratou tuhaa, ma te haamaitai i ta ratou aparauraa, faaite i te anaanatae mau e ia hee ohie noa i te parau, i te tamau-aau-raa i te tumu parau.

13. Huru tupuraa: Titauhia i te piahi ia faaohipa i te huru tupuraa i to ˈna iho vahi. Ei hiˈoraa:

1. (1) I tera e tera fare: No teie huru tupuraa, o te pororaa i tera e tera fare, na roto anei i te niuniu, aore ra rata, e e hoˈi tatou e farerei i te taata ta tatou i aparau i te omuaraa i roto i te pororaa i tera e tera fare.

2. (2) Poro faanaho-ore-hia: No teie huru tupuraa, o te hoê aparauraa o te mau mahana atoa e e tamata tatou i te poro i muri iho. Te faaiteraa i te hoê irava i te feia o te vahi raveraa ohipa, te fare haapiiraa, te taata tapiri, i roto i te pereoo mataeinaa aore ra ia rave tatou i ta tatou ohipa.

3. (3) Pororaa i te vahi taata: No teie huru tupuraa, o te pororaa e te vairaa papai afaifai, niuniu i te feia rave ohipa, pororaa na te aroâ aore ra i te aua faafaaearaa, te vahi tapearaa pereoo aore ra i te mau vahi taata.

14. Faaohipa te mau video e te papai: Ia au i te mau tupuraa, e faaoti te piahi i te faaohipa i te hoê video aore ra papai. Mai te peu e video i roto i ta ˈna tuhaa aore ra e faaoti te piahi i te faaohipa hoê o te video, e nehenehe o ˈna e faaite e paraparau ma te ore e pata i te video.

ORARAA KERISETIANO

15. I muri aˈe i te hoê reo himene, ua faataahia 15 minuti no te tauturu i te taatoaraa ia faaohipa i te Parau a te Atua na roto hoê aore ra piti tuhaa. Aita anaˈe e aratairaa, na te hoê matahiapo aore ra tavini tauturu aravihi e rave i tera na tuhaa. Na te hoê matahiapo râ e rave i te hinaaro o te amuiraa. Mai te peu te vai ra hoê tuhaa e aparauraa to roto, e nehenehe te taeae e faaohipa i te mau uiraa hau i tei horoahia i roto i teie tuhaa. E titauhia ia haapoto i ta ˈna omuaraa parau ia mataratara te mau manaˈo faufaa e ia pahono atoa te mau taeae e tuahine. Mai te peu e uiuiraa manaˈo, mea au aˈe ia haere te taata i mua mai i te faaea noa i to ˈna parahiraa, mai te peu e nehenehe.

16. Haapiiraa Bibilia a te amuiraa: Toru ahuru minuti. Na te hoê matahiapo aravihi e rave mai i te reira. (Mai te peu aita e rave rahi matahiapo i roto i te amuiraa, e nehenehe e faaohipa i te mau tavini tauturu aravihi ia titauhia.) Na te tino matahiapo e haapapu o vai te mea aravihi no te faatere i te Haapiiraa Bibilia a te amuiraa. E maitihia te hoê taeae mea papu ta ˈna huru faatereraa i te Haapiiraa: E faatere oia i te reira i roto i te taime faataahia, e haapapu oia i te mau irava Bibilia faufaa e e tauturu oia i te taatoaraa ia huti i te haapiiraa. E titauhia i te feia fariihia no te rave i teie tuhaa, ia hiˈo faahou i te mau aˈoraa maitai i roto i te mau aratairaa piahia no nia i te huru faatereraa i te haapiiraa. (w23.04 api 24, tumu parau tarenihia) Ia hiˈopoa-maite-hia te mau manaˈo atoa o te tuhaa faataahia no te hebedoma, aita e faufaa ia haamaoro i te haapiiraa. Ia nehenehe, e tauihia te taeae faatere e te taeae taio i te hebedoma taitahi. Mai te peu e e faaite te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa ia haapoto mai i te haapiiraa, na te taeae faatere e faaoti e nafea oia e haapoto ai i te reira. E faaoti paha oia e aita te tahi mau paratarafa e taiohia.

PARAU HOPEA

17. Toru minuti. E haamanaˈo te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa i te mau manaˈo tauturu o te putuputuraa. Mai te peu e toe ra maa taime, e nehenehe o ˈna e ui i te amuiraa eaha te mau manaˈo ta ratou i tapea mai. E faahiti atoa oia i te hiˈopoahia i te hebedoma i mua. Ia taimehia, e nehenehe oia e haamanaˈo i te iˈoa o te mau piahi o te putuputuraa o te hebedoma i mua. Aita anaˈe e aratairaa, e nehenehe te peretiteni e horoa i te tahi mau faaararaa faufaa i roto i ta ˈna mau parau hopea aore ra taio i te tahi mau rata faufaa i te amuiraa. Eiaha râ e faaite atu i te mau ohipa matauhia e te amuiraa mai te faanahoraa o te pororaa e te porotarama tamâraa. E piahia tera mau manaˈo i nia i te iri haamaramaramaraa. Ia titauhia hau atu â taime no tera mau faaararaa e rata, e ani te peretiteni i te mau taeae o te rave mai i te tuhaa Oraraa Kerisetiano ia haapoto i ta ratou tumu parau. (A hiˈo i te paratarafa 16 e 19.) E oti te putuputuraa na roto i te hoê reo himene e te pure.

HAAPOPOURAA E AˈORAA

18. I muri iho i te vauvauraa taitahi, e rave te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa hoê minuti no te haapopou e no te horoa i te mau aˈoraa niuhia i nia i te haapiiraa e titauhia ia ˈna ia faaineine. Ia titau te peretiteni i te piahi no ta ˈna vauvauraa, eita oia e faahiti i te haapiiraa a te piahi. I muri aˈe râ i te vauvauraa e te tahi mau parau haapopou, e nehenehe te peretiteni e faaite i te haapiiraa ta te piahi i ohipa mai e no te aha ua ohipa maitai oia i te reira. Ia titauhia, e parau oia ma te mǎrû no te aha e nafea oia e ohipa faahou â i te reira. E faahiti atu paha te peretiteni i te tahi atu mau tuhaa o te vauvauraa mai te peu e e tauturu te reira i te piahi aore ra i te feia e faaroo ra. E horoahia te tahi atu mau aˈoraa maitatai niuhia i nia i te buka rairai A here i te taata, te buka rairai Haapii atu aore ra te buka École du ministère ia oti te putuputuraa aore ra i te tahi atu taime o raua anaˈe. No nia iho â râ i te haapiiraa tei titauhia ia ˈna ia ohipa.—A hiˈo i te mau paratarafa 19, 24, e 25 no te ite atu â no nia i te hopoia a te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa e a te taeae aˈo tauturu.

TAIME

19. Eiaha roa ˈtu te mau tuhaa atoa ia mairi i te taime faataahia, oia atoa te aˈoraa a te peretiteni o te putuputuraa Oraraa e taviniraa. Noa ˈtu ua faataa-maitai-hia te taime no te tuhaa tataitahi i roto i te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa, mai te peu ua rave maitaihia teie tuhaa aita e faufaa ia horoa hau atu â manaˈo no te faahope roa i te taime. Ia mairi te taime faataahia no te mau tuhaa, na te tiaau o te putuputuraa Oraraa e taviniraa aore ra te taeae aˈo tauturu e haere e hiˈo i te taeae no te horoa i te aˈoraa o raua anaˈe. (A hiˈo i te paratarafa 24 e 25.) E tupu te putuputuraa, te mau himene e pure, 1 hora e 45 minuti i te maoro.

TERE O TE TIAAU HAAATI

20. E faanahohia te porotarama ia au i tei papaihia i roto i te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa. A haapao maitai râ: E monohia te Haapiiraa Bibilia a te amuiraa o te tuhaa Oraraa Kerisetiano e te oreroraa parau taviniraa a te tiaau haaati e 30 minuti i te maoro. Hou tera oreroraa parau, e haamanaˈo poto te peretiteni i te porotarama o te putuputuraa Oraraa e taviniraa o te hebedoma, e faaite oia i to te hebedoma i mua e i te mau faaararaa faufaa e e taio oia i te mau rata faufaa. I muri iho, e titau oia i te tiaau haaati. Ia oti ta ˈna oreroraa parau, na te tiaau haaati e faaoti i te putuputuraa na roto i te reo himene ta ˈna i maiti. E nehenehe oia e ani i te tahi atu taeae ia faaoti i te pure. I te hebedoma e tere ai te tiaau haaati, aita e piha hau i roto i te reo o te amuiraa. Mai te peu râ e pǔpǔ to te amuiraa, e faatupu te pǔpǔ i ta ˈna iho putuputuraa i roto i te piha faataahia. E hoˈi râ ratou i te piha matamua ia vauvau mai te tiaau haaati i ta ˈna oreroraa parau taviniraa.

TE HEBEDOMA O TE TAIRURURAA HAAATI AORE RA TE TAIRURURAA E TORU MAHANA

21. Aita e putuputuraa. E haamanaˈo-faahou-hia i te amuiraa ia hiˈopoa te taata taitahi aore ra te utuafare taitahi i te mau tumu parau o te putuputuraa o te hebedoma i ǒ ratou.

TE HEBEDOMA O TE OROA HAAMANAˈORAA

22. Mai te peu e tupu te Oroa haamanaˈoraa i te hoê mahana o te hebedoma, aita e putuputuraa Oraraa e taviniraa.

TE TIAAU O TE PUTUPUTURAA ORARAA E TAVINIRAA

23. Na te tino matahiapo e maiti i te hoê matahiapo no te amo i tera hopoia. E haapao oia e ua faanaho-maitai-hia tera putuputuraa e ua ravehia te reira ia au i teie mau faaueraa. E tauaparau pinepine atoa oia e te taeae aˈo tauturu. Ia piahia te Faaineineraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa, e maiti te tiaau o te putuputuraa o vai te hiˈopoa i te tumu parau taitahi i tera na avaˈe e piti. Oia hoi te mau tumu parau a te mau matahiapo aore ra tavini tauturu, te mau tumu parau a te piahi e te mau peretiteni o te putuputuraa o te hebedoma ia au i tei faaotihia e te tino matahiapo. (A hiˈo i te paratarafa 3-16 e 24.) Ia horoahia te tumu parau i te mau piahi, e haapao oia i te matahiti, te tupuraa e te ohieraa no te piahi ia paraparau no nia i te hoê tumu parau. E na reira atoa o ˈna no te tahi atu tuhaa o te putuputuraa. E faaarahia te piahi no ta ˈna tumu parau toru hebedoma na mua ˈtu i te mahana o te vauvauraa maoti te api parau Vauvauraa no te putuputuraa Oraraa e taviniraa Kerisetiano (S-89). E haapao te tiaau o te putuputuraa Oraraa e taviniraa ua piahia anei te porotarama i nia i te iri haamaramaramaraa. Ia hinaaro o ˈna i te tauturu, na te tino matahiapo e maiti i te matahiapo aore ra tavini tauturu o te na reira. Tera râ, o te hoê matahiapo anaˈe te faaohipahia no te faataa o vai te rave i te mau tumu parau a te mau matahiapo aore ra tavini tauturu.

TE PERETITENI O TE PUTUPUTURAA ORARAA E TAVINIRAA

24. I te hebedoma taitahi, e maitihia hoê matahiapo no te amo i tera hopoia i te roaraa o te putuputuraa Oraraa e taviniraa. (Mai te peu aita e rave rahi matahiapo i roto i te amuiraa, e nehenehe e faaohipa i te mau tavini tauturu aravihi ia titauhia.) Na ˈna e faaineine i te mau parau omuaraa e hopea. Na ˈna e titau i te taeae e tuahine taitahi no ta ratou vauvauraa. Ia au i te rahi o te tino matahiapo, e vauvau atoa paha te peretiteni i te tahi atu mau tumu parau o te putuputuraa, te mau tuhaa iho â râ e pata-noa-hia ˈi te hoê video aita e aparauraa. E mau parau poto noa ta ˈna e faahiti a titau ai oia i te taeae orero taitahi. Na te tino matahiapo e maiti i te mau matahiapo aravihi no te hopoia peretiteni o te putuputuraa. E tauiui-tamau-hia te matahiapo o te haapao i tera tuhaa. Ia au i te tupuraa o te amuiraa, e faaohipa-pinepine-aˈe-hia te tiaau o te putuputuraa ei peretiteni. Mai te peu e e mea aravihi te hoê matahiapo no te faatere i te Haapiiraa Bibilia a te amuiraa, e mea aravihi atoa ïa oia no te tavini ei peretiteni o te putuputuraa. A haamanaˈo râ e e titauhia i te peretiteni ia horoa i te mau haapopouraa e aˈoraa î i te here no te tauturu i te mau piahi. E haapao atoa oia ia oti te putuputuraa i te taime faataahia. (A hiˈo i te paratarafa 17 e 19.) Ia hinaaro te peretiteni e ia nehenehe, e tuuhia paha te tahi atu taoˈa haapuai reo i nia i te tahua i reira te peretiteni e faaite ai i te tumu parau taitahi a haere mai ai te taeae orero i mua no ta ˈna vauvauraa. E hinaaro atoa paha te peretiteni e parahi i te airaa maa i nia i te tahua a vauvau ai te piahi i te taioraa Bibilia e i te roaraa o te tuhaa A rave maite i ta oe taviniraa. E faaohipa-maitai-hia ïa te taime.

TE TAEAE AˈO TAUTURU

25. Ia hinaarohia, e horoa oia i te aˈoraa i te matahiapo e i te tavini tauturu o tei vauvau i te mau tuhaa o te putuputuraa Oraraa e taviniraa e i te mau oreroraa parau. Oia atoa te taeae o te faatere aore ra o te taio i te Haapiiraa o Te Pare Tiairaa aore ra i te Haapiiraa Bibilia a te amuiraa. E horoa te taeae aˈo tauturu i te aˈoraa i te taeae i te taime o raua anaˈe.—A hiˈo i te paratarafa 19.

TE MAU PIHA HAU

26. Mea rahi anaˈe te piahi, e nehenehe te amuiraa e faanaho i te mau piha hau. E maitihia ïa te hoê taeae aˈo aravihi no te piha hau taitahi. Mea maitai ia maiti i te hoê matahiapo no te amo i tera hopoia. Ia titauhia râ, na te hoê tavini tauturu aravihi e haapao i te reira. Na te tino matahiapo ïa e maiti o vai te nehenehe e tavini ei taeae aˈo e e tauihia anei te taeae aˈo i te hebedoma taitahi. E pee te taeae aˈo i te mau faaueraa itehia i te paratarafa 18. Mai te peu e te vai ra te piha hau, e anihia te mau piahi ia haere i te piha faataahia i muri iho i te vauvauraa o Te mau poe pae varua itehia i roto i te tuhaa Taoˈa rau Bibilia. E hoˈi mai ratou i te piha matamua i muri iho i te tumu parau a te piahi hopea o te putuputuraa.

VIDEO

27. E faaohipahia te tahi mau video i te putuputuraa o te hebedoma. E itehia tera mau video i nia i te porotarama roro uira JW Library^®.

© 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania

S-38-TH 9/25