“E hâuˈa au ore roa te avaava”

I teie nei mau matahiti ua opua te mau Piha Utuuturaa Maˈi a te Faatereraa Hau no Kalifonia i te hoê porotarama haamaramaramaraa papu mau no nia i te puhipuhiraa i te avaava. Mea poto e e mea etaeta te poroi e ua piahia te reira i nia i te mau tabula faatianianiraa atoa o te fenua. Eaha râ vetahi o taua mau poroi ra? “Tei raro aˈe te taata puhipuhi avaava i te mana o te avaava. E tei te mau tapihooraa avaava te mana. E hâuˈa au ore roa te avaava.” “I teie matahiti, e haapohe te auauahi o te avaava e 50000 taata aore e puhipuhi ra. E hâuˈa au ore roa te avaava.” I raro aˈe i te hohoˈa o te hoê puohu avaava, te parau nei te tahi tabula faatianianiraa e, “A hoo i teie nei. A aufau i muri aˈe.” A aufau ïa na roto i to oe ora. Te haapapu nei te hoê hohoˈa na roto i te reo paniora e: “Me muero por fumar.” E parau hauti teie ta tatou e nehenehe e taio mai teie te huru, “Te pohe nei au no to ˈu hiaai i te puhipuhi” aore ra, “Te pohe nei au no te mea te puhipuhi nei au.” Te haamaramarama nei te hohoˈa o te hoê afa apu roro e afa hohoˈa mata i teie nei manaˈo.

Te hoê ravea paari ê atu i faaohipahia ia faaore te mau taata i te avaava e te taoˈa taero ra piihia nicotine, o te tapao ïa o te avaava piihia “Pohe.” I nia i te puohu ereere te vai ra te hoê faahohoˈaraa o te apu roro o tei peahia e na ivi e piti e te hoê poroi o te na ô ra e: “E mana e e haaparuparu te avaava i te tino. Mai te peu e aita outou e puhipuhi nei, eiaha ïa e haamata. Mai te peu e te puhipuhi nei outou, a faaea.”

Te ohipa mau ra anei te tahi atu ravea faaohipahia no te huti-taue-noa-raa i te feruriraa o te taata puhipuhi avaava i nia i te mau poroi o te mau tabula faatianiani, mea fifi ïa ia pahono. Noa ˈtu râ te reira, i roto i na matahiti e ono i mairi aˈenei, “ua topa tauê noa te numera o te puhipuhiraa avaava i Kalifonia e 27 i nia i te hanere, oia hoi e toru taime te faito au o te fenua.” E tia i te ohipa rahi i ravehia na roto i te tabula faatianianiraa ia haafariu ê atoa atu te mau taata o tei opua ra ia puhipuhi i taua peu atâta ra. E mea papu e, e faarue te mau taata o te faariro nei ia ratou ei kerisetiano i teie peu viivii e te miimii atoa hoi. Ua papai o Paulo e: “E au mau here e, tei ia tatou taua mau maitai i parauhia maira, e tamâ hua tatou ia tatou iho i te mau viivii atoa o te tino e te varua, ma te faatupu hua i te maitai i te mǎtaˈuraa ˈtu i te Atua.”—Korinetia 2, 7:1.