“Eeggo Uyinoonnihere Seekkite Agadhi”

1-2. Umi Ximootewoosi 6:20 kultanno garinni, Ximootewoosira eeggo uyinoonni coyi maati?

DUUCHA woyite muxxe ikkinore wolootaho eeggo uyiꞌneemmo. Lawishshaho, woxenke baankete mine wodhinammora dandiineemmo. Hatto assineemmohu woxinke dibaꞌꞌanno woy dimooramanno yine hendeeti. Konnira muxxe ikkino coye wolu manchira eeggo uyiꞌra mayyaatero huwata diqarrissannonke.

² Umi Ximootewoosi 6:20 nabbawi. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosira muxxe ikkino coye uyinoonnisita qaagiissinosi; kuni coyi Maganu mannu oosora hedinore kulanno halaaleeti. Ximootewoosira ‘qaale kulatenna’ “Dancha Duduwo” duduwate looso eeggo uyinoonnisi. (2 Xim. 4:2, 5) Phaawuloosi Ximootewoosi eeggo uyinoonnisi coye agadhanno gede jawaachishinosi. Ninkerano Ximootewoosi gede muxxe ikkino coye eeggo uyinoonninke. Kuni coyi maati? Yihowa uyinonkeha muxxe coye agadha hasiissannonkehu mayiraati?

MUXXE IKKINO HALAALE EEGGO UYINOONNINKE

3-4. Qullaawu Maxaafi halaali muxxete yineemmohu mayiraati?

³ Yihowa Qaalisi giddo nooha muxxe ikkino halaale garunni huwanteemmo gede shaqqillunni kaaꞌlinonke. Kuni halaali muxxete; korkaatuno Yihowa ledo danchu jaaloomi heeꞌrannonke garanna hagiirraamma ikkate maa assa hasiissannonkero kulannonke. Konne halaale ammanne heeshshonke giddo harunsineemmoha ikkiro, kaphu rosinninna maaeelu assootinni keere fulleemmo.—1 Qor. 6:9-11.

⁴ Maganu Qaali giddo noo halaali muxxete yineemmo gede assannonkehu wolu coyi, Yihowa konne halaale xawisannohu suwashshu wodani noonsahu umo heeshshi assanno mannira calla ikkinohuraati. (Soq. 13:48) Togoo manni Yihowa xaa yannara Qullaawu Maxaafi halaale rosiisannohu ammanaminohunna wodanaamu borojjichi widoonni ikkinota ammananno. (Mat. 11:25; 24:45) Konne halaale uminkenni afa didandiineemmo; qoleno konni halaali geeshsha muxxe ikkinohu wolu coyi horo dino.—Law. 3:13, 15.

5. Yihowa eeggo uyinonkehu wolu coyi maati?

⁵ Yihowa isi daafiranna isi mannaho hedinore wolootaho rosiisate looso eeggo uyinonke. (Mat. 24:14) Mannaho kulleemmo sokka lowo geeshsha muxxete; korkaatuno tini sokka mannu Yihowa maate miilla ikkannonna hegerera heeꞌrate hexxo afiꞌranno faro fantanno. (1 Xim. 4:16) Soqqammeemmo geeshshi ikki geeshshihano ikkiro, xaa yannara loonsanni heeꞌnoonniha konne taalle nookki looso kaaꞌlinanni heeꞌnoommo. (1 Xim. 2:3, 4) Maganu ledo loosa ninkera lowo ayirrinyeeti!—1 Qor. 3:9.

UYINOONNIHE COYE SEEKKITE CUꞌMIRI!

6. Mitootu uyinoonninsare agadha hooggino daafira mayi iillinonsa?

⁶ Ximootewoosi waro heeꞌrinohu mitu Kiristaani Maganu ledo loosate qoossonsa dinaadino. Deemaasi tenne alame baxino daafira Phaawuloosi ledo soqqama agure haꞌrino. (2 Xim. 4:10) Figeluusinna Hermogeneesi Phaawuloosira iillinohu gedee darti iillannonke yite waajjite soqqansho agurtino. (2 Xim. 1:15) Hemenewoosi, Isikindirinna Filixoosi kaadaasinete rosinni doogante halaale agurtino. (1 Xim. 1:19, 20; 2 Xim. 2:16-18) Kuni manni baalu albira ayyaanaamittetenni worbuulle ikkikki digatino; gedensoonni kayinni muxxe ikkino coye naada agurino.

7. Sheexaanu halaale agurreemmo gede assate mayi xagarro horoonsiꞌranno?

⁷ Sheexaanu, Yihowa eeggo uyinonkeha muxxe coye facci assine agurreemmo gede assate sharramannohu hiittoonniiti? Hanni isi horoonsiꞌrannota mite xagarro laꞌno. Isi cuꞌmiꞌnoommo halaale sunu sununni facci assine agurreemmo gede assitara dandiitanno hedonna akatta boohaarshunna tuqu xaadooshshi widoonni halashshanno. Isi darawonke woy darte waajjine sabbaka agurreemmo gede assate woꞌnaalanno. Qoleno isi “egenno ikkitukkinni egenno” lawanno rosinni doogamme halaale agurreemmo gede assate sharramanno.—1 Xim. 6:20, 21.

8. Daanieeli yinanni rodii woꞌnaalshinni maa ronseemmo?

⁸ Qoropha hoongummoro sunu sununni cuꞌmiꞌnoommo halaale agurrammora dandiineemmo. Hanni bashsho viidiyote godoꞌle godoꞌla baxannohu Daanieelib lawishsha laꞌno. Isi togo yiino: “Viidiyote godoꞌle godoꞌla hanafoommohu tonnu diri balla heeꞌreeti. Umi qara godoꞌleemmoti hakkeya gawajjitannota diꞌꞌikkitino. Sunu sununni kayinni finqillenna agaanintete looso leellishshanno godoꞌle godoꞌla hanafummo.” Isi gedensoonni barru giddo 15 meddi yitanno saate godoꞌla hanafino. Daanieeli togo yiino: “Godoꞌleemmo godoꞌlenna godoꞌlanni gudeemmo yanna Yihowawiinni xeertissanni nooeta huwatoommo. Ikkollana Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa dihasiissannoe yee aneneeto ammansiisoommo.” Boohaarshu cuꞌmiꞌnoommo halaale sunu sununni agurreemmo gede assankera dandaanno. Tini qolte Yihowa uyinonkeha muxxe coye hoongeemmo gede assitankera dandiitanno.

HALAALE CUꞌMIꞌNE HEEꞌRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

9. Umi Ximootewoosi 1:18, 19 kultanno garinni, Phaawuloosi Ximootewoosi mayi ledo heewisiisino?

⁹ Umi Ximootewoosi 1:18, 19 nabbawi. Phaawuloosi Ximootewoosi olamaanchu ledo heewisiise, “dancha ola olami” yiinosi. Kuni oli mannu ledo olammanniha ikkikkinni ayyaanaamittete olaati. Kiristaanu olantote gede olamanni noohu hiittoonniiti? Kiristoosi olanto ikkinoommo daafira, hiittoo akatta lossiꞌra hasiissannonke? Hanni Phaawuloosi lawishshinni ronseemmoha onte roso laꞌno. Kuni rosi halaale cuꞌmiꞌne heeꞌrate kaaꞌlannonke.

10. Maganoho ammanama hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁰ Maganoho ammanami. Danchu olamaanchi ammanaminoho. Isi baxanno mancho woy naadanno coye agarate jawaate olamanno. Phaawuloosi Ximootewoosi Maganoho ammanamanno gede yaano iso cuꞌmiꞌre heeꞌranno gede jawaachishinosi. (1 Xim. 4:7) Magano albinni roore banxummoronna isira ammanammummoro, halaale cuꞌmiꞌre heeꞌrate hasattonke lexxitanno.—1 Xim. 4:8-10; 6:6.

11. Ninkeneeto eemadha hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Ateneeto eemadhi. Mittu olamaanchi woꞌmanka woyite olaho qixxaawe heeꞌrate isonooto eemadha hasiissannosi. Ximootewoosi ayyaanaamittetenni jawaate heeꞌrino; tennera kaaꞌlitinositi Phaawuloosi busha yortowiinni xeertiꞌranno gede, Maganu baxanno akatta heedhannosi gede, hattono ammanate roduuwisiwa aananno gede qullaawu ayyaaninni amaalinosi amaale macciishshasiiti. (2 Xim. 2:22) Isi tenne assate isonoo eemadha hasiissinosi. Ninkeno maalu yortonke ledo olamme qeelate ninkeneeto eemadha hasiissannonke. (Rom. 7:21-25) Qoleno akkala mannimma fushshine hoolle, haaro mannimma uddiꞌre heeꞌrate ninkeneeto eemadha hasiissannonke. (Efe. 4:22, 24) Daafurrummorono gambooshshe haꞌrate ninkeneeto giddeessa hasiissannonkeha ikkara dandaanno.—Ibi. 10:24, 25.

12. Qullaawa Maxaafa mannaho rosiisate dandoonke lexxitanno gede maa assa dandiineemmo?

¹² Mittu manchi fullahino olamaancho ikkate olu uduunne horoonsiꞌranno gara ganye rosiisiꞌra hasiissannosi. Hatteente gede ninkeno Maganu Qaale seekkine horoonsiꞌra rosa hasiissannonke. (2 Xim. 2:15) Gambooshshinkewa Maganu Qaale ma garinni horoonsiꞌra dandiineemmoro ronseemmo. Wolootu Qullaawu Maxaafi yaannori halaale ikkinota ammantanno gede assa hasiꞌnummoro, ninke uminke Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxalla hasiissannonke. Ammananke kaajjishiꞌrate Maganu Qaale horoonsiꞌra hasiissannonke. Tenne assate Qullaawa Maxaafa nabbawatenni sainore assa hasiissannonke. Nabbamboommore hiincanna seekkine wodanchine loosunni leellinsheemmo gede borronke xiinxalla hasiissannonke. (1 Xim. 4:13-15) Hatto assinummoro Maganu Qaale horoonsiꞌne woloota rosiisa dandiineemmo. Manna rosiinseemmo woyite insara Qullaawu Maxaafi qummeeshsha nabbambe calla agura dihasiissannonke. Macciishshannonke manni qummeeshsha huwatannonna loosu aana hosiisanno gara afanno gede kaaꞌla hasiissannonke. Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxallate rosichi heeꞌrinkero, Maganu Qaale mannaho rosiisate dandoonke lexxitanno.—2 Xim. 3:16, 17.

13. Ibiraawoota 5:14 kultanno garinni xiinxalloota ikka hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Xiinxalla ikki. Mittu olamaanchi iillitasiꞌra dandiitanno dano balaxe hedanna isonooto agadha hasiissannosi. Ninkeno xiinxalloota ikkine iillitankera dandiitanno gawajjo gargadha hasiissannonke. (Law. 22:3; Ibiraawoota 5:14 nabbawi.) Lawishshaho, boohaarreemmo boohaarsha hayyotenni doodha hasiissannonke. Duucha woyite televizhiinete pirogiraamenna filme maaeela coye leellishshanno. Togoo coyi Magano hanqisanno; ninkeno gawajjasi digattanno. Konnira Maganoho noonke baxilli sunu sununni qiidanno gede assara dandaanno boohaarsha giwa hasiissannonke.—Efe. 5:5, 6.

14. Daanieeli xiinxalla ikkasi kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti?

¹⁴ Aleenni kullihu Daanieeli, finqillenna agaanintete looso leellishshanno godoꞌle godoꞌla qarra abbitannota wodanchino. Isi konne qarra qeeꞌlate kaaꞌlitanno hedo afiꞌrate Wochitawori Layibirerii horoonsiꞌre xiinxallino. Hatto assasi kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti? Isi busha ikkitinota viidiyote godoꞌle godoꞌla agurino. Qoleno ledonsa godoꞌlanno manni ledo noosi aante agurino. Daanieeli togo yiino: “Viidiyote godoꞌle godoꞌla agure, gobba mito looso loosanna songote noo jaallaꞌya ledo hosa hanafoommo.” Daanieeli xa woꞌma yanna suwisaanchonna songote cimeessa ikke soqqamanno.

15. Totau gawajjanno yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Ximootewoosi gede, ninkeno kaadaasine halashshitanno kaphi gawajjannota wodancha hasiissannonke. (1 Xim. 4:1, 7; 2 Xim. 2:16) Lawishshaho insa roduuwu daafira kapho tuqissara woy Yihowa dirijjite huluullammeemmo gede assitara dandiitanno. Togoo kaphi ammananke hoshooshara dandaanno. Konni totainni dogammeemmokki gede qoropha hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno togoo kapho halashshannohu ‘wodanu soorraminohonna halaalu baino mannaati.’ Hasattonsa ‘moronshonna nyerrimma’ kaꞌanno gede assate. (1 Xim. 6:4, 5) Insa kaphonsa ammannammoranna roduuwanke huluullammammora hasidhanno.

16. Maa qoropha hasiissannonke?

¹⁶ Hedokki billaallisannore gargadhi. Ximootewoosi “Yesuusiha dancha olamaancho” ikkino daafira, maalaamittete coye shorranni kabbi facci yaa agure soqqanshosi illachishino. (2 Xim. 2:3, 4) Ninkeno maalaamittete jiro afiꞌrate kabbi facci yinanni hedonke bebbeehantanno gede diassiꞌneemmo. “Jirote baxilli” Yihowara noonke baxille hunara, Maganu Qaale naandeemmokkinna wolootaho kulleemmokki gede assankera dandaanno. (Mat. 13:22) Heeshshonke bikkunnita assiꞌne, yannankenna wolqanke ‘Maganu Gashshoote balaxisiisate’ horoonsiꞌra hasiissannonke.—Mat. 6:22-25, 33.

17-18. Ayyaanaamittenke gawajjantannokki gede gargadhate maa assa dandiineemmo?

¹⁷ Gawajjannohere rakke gargadhate qixxaawi. Mittu olamaanchi isonooto gargadhate maa assannoro balaxe heda hasiissannosi. Yihowa eeggo uyinonkeri baꞌꞌannokki gede agadha hasiꞌneemmoha ikkiro, gawajjanno coye anfummoro ranke gargadha hasiissannonke. Ranke gargadhate kaaꞌlannonkeri maati? Togo coyi tuncu yaannonke woyite maa assineemmoro balanxe heda hasiissannonke.

¹⁸ Lawishshaho, mitowa mannu jawa addaraashera gamba yaanno woyite, pirogiraame hanaffara albaanni addaraashete dano iillitanno woyite fullanni furcho leellinshanni. Mayira? Hedeweelcho dano kalaqanturo hakkawoyintenni hakkaa hige fula dandaanno. Hatteente gede, ninkeno interneete horoonsiꞌneemmo woyite woy filme woy televizhiinete pirogiraame laꞌneemmo woyite hedeweelcho maaeelle, finqillenna kaadaasinete rosi tuncu yiinkero maa assineemmoro balanxe heda hasiissannonke. Balanxe qixxaambeemmoha ikkiro, ayyaanaamittenke gawajjannore ranke hooꞌla dandiineemmo; hattono Yihowara ammanamme heeꞌneemmo.—Far. 101:3; 1 Xim. 4:12.

19. Yihowa uyinonkeha muxxe ikkino coye agadhinummoro mayi atoote afiꞌneemmo?

¹⁹ Yihowa uyinonkeha muxxe ikkino coye yaano Qullaawu Maxaafi halaalenna wolootaho rosiisate qoossonke agadha hasiissannonke. Hatto assinummoro, keeraanchu tiiꞌꞌi heeꞌrannonke; woyyaabbino heeshsho heeꞌneemmo; hattono wolootu Yihowa affanno gede kaaꞌline hagiidhineemmo. Yihowa kaaꞌlonni eeggo uyinoonninkere agadha dandiineemmo.—1 Xim. 6:12, 19.