Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Lokaiahn Pohnpei
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w26 February pp. 26-29
  • Seri kan “Wia Sohso Ehu Sang Rehn Siohwa”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Seri kan “Wia Sohso Ehu Sang Rehn Siohwa”
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • KAHPWAL KAN
  • DAHME SIOHWA KIN KETIN KUPWURKI PAHPA NOHNO KAN EN WIA?
  • SIOHWA KETIN KUPWURKI SEWESE KUMWA
  • Pahpa Nohno kan​—Kaiahnehda Noumwail Seri kan en Poakohng Siohwa
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2019
  • Pahpa Nohno kan, Sewese Noumwail Seri kan en Poakohng Siohwa
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2022
  • Kumwail Pahpa Oh Nohno Kan, Kihong Oh Kaitarala Anahn En Amwail Peneinei
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2005
  • Pahpa oh Nohno kan—Noumwail Seri kan Kin Sukuhlki en Madamadau Duwehte Koht?
    Atail Doadoahk ong Wehio—2010
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
w26 February pp. 26-29
Pahpa nohno men peren ni ara pwoalehdi neira kisin serepeino.

Seri kan “Wia Sohso Ehu Sang Rehn Siohwa”

DAHME ke kin medewe ni omw rong lepin lokaiao “sohso”? Mwein ke kin medewe mwohni, sahpw ehu, de mehkot kesempwal me omw peneinei kin ahneki ahnsou werei. Sohte lipilipil dahieu mwo, sohso ehu kin uhdahn kesempwal oh ke kin uhdahn men apwalih mwahu.

Paipel mahsanih me seri kan “wia sohso ehu sang rehn Siohwa.” (Mel. 127:3) Pahpa nohno kan me poakohng Siohwa kin wiahki neira seri kan kisakis kesempwal kei sang Samarao nanleng oh kin men wia uwen ara kak koaros pwehn perehsang irail keper, sewese ren dehr soumwahuda, tehk me re kin nsenamwahu, oh sewese ren ahneki nanpwungmwahu keren rehn Siohwa.

Ahpw e kansensuwed me rahnpwukat ekei pahpa nohno kan sohte kin wiahki neira seri kan kisakis kei sang rehn Koht. (Ais. 49:15; 2 Tim. 3:​1-3) Ekei pahpa nohno kin men apwalih mwahu neira seri kan ahpw mie kahpwal kan me kin kahrehda ira en apwalki wia met. Ia ekei soahng kan me kin kahpwalihala pahpa nohno kan? Dahme Siohwa kin ketin kupwurki pahpa nohno kan en wia? Oh ia duwen pahpa nohno Kristian kan ara kak sewese neira seri kan ren ahneki mour nsenamwahu?

KAHPWAL KAN

  • Peneinei oh meteikan kin kasik ira en naineki seri tohto. Ekei wasa nan sampah, meteikan kin wauneki laud pahpa nohno kan me dir neira seri. Eri, ekei pwopwoud kakete pehm me ira anahne naineki seri tohto, mwein pil tohtohsang me ira kak apwalih pwe ira en kak kaperenda ara peneinei oh meteikan.

  • Pwunodki dahme pahn wiawihong ira ni ara mahla. Nan ekei sahpw, seri kan kin kalapw mehla pwehki soumwahu en soh itar en mwenge nan paliwar, soumwahu teikan, oh pil sohte itar toahkte oh imwen wini kan nan arail wasa. Ihme kahrehda ekei pwopwoud kin naineki seri tohto pwehn mie neira seri me laudla. Pwopwoud teikan kin ele pilada en naineki seri tohto pwe ren kak apwalih ira ni ara mahla. Met kin kalapw wiawi, ahpw mehlel wasa kan me koperment sohte kin kihda sawas ong me mah kan.

  • Apwal en irehdi liseian. Nan ekei wasa, malaulau soahng kan me pwopwoud kan kak pwainda pwehn irehdi liseian. Ong ekei, mie wini de soahng teikan me re kak ale, ahpw pwehki soahng pwukat sohte nohk mwahu, re masak re de soumwahukihda. Ahpw ekei pil sohte kak pwainda mepwukat pwehki e nohn pweilaud.a

DAHME SIOHWA KIN KETIN KUPWURKI PAHPA NOHNO KAN EN WIA?

Peneinei ehu ahneki ahnsou mwahu en patpene ni wasahn kommoal ehu. Pahpao rong kanaiehng ni nah serepeino eh koasoakoasoiong oh nohnou iang nah pwutako mwadongki mpwei ehu.

Wiahda ahnsou ong emenemen noumwa seri kan

Apwalihala anahn en noumwa seri kan. Siohwa ketikihong pahpa nohno kan pwukoa en doadoahk laud pwehn mie mwenge, likou, oh wasahn kousoan ong neira seri kan lao re laudla. Siohwa pil kin ketin kupwurki pahpa nohno kan en kasukuhlih neira seri kan. Eri pahpa nohno Kristian kan sohte kin kadaralahte neira seri kan ren sukuhl wasa dohsang imwarail. Ahpw ira kin men ren mihmihte rehra lao re laudla pwe ren kak alehdi kasukuhl oh epwel mwahu me pahn kahrehiong ren pehm me re sohte anahne perki mehkot oh me mie me poakohng irail. Ni ahnsowohte, Siohwa kin ketin toupahrek oh e sohte ketin kasik me pahpa nohno kan en kepwehpwe. Ni mehlel, pahpa nohno me Siohwa ketin pilada ong sapwellime Ohlo semwehmwe, ahpw ira kin doadoahk laud oh apwalih mwahu.—Mad. 13:​55, 56; Luk 2:24.

Kaweid en Paipel: “Ni mehlel, ma emen sohte kin apwalih pein eh peneinei, ahpw mehlel irail kan me kousoan nan imwe, e kahmahmkilahr eh pwoson oh e suwedsang emen me sohte eh pwoson.”—1 Tim. 5:8.

Siohwa kin ketin mwahngih me pahpa nohno kan pahn anahne sawas ni ara mahmahla. Ni mehlel, ehu ahl me seri kan kak kahkahki arail pahpa nohno iei sang ni ar tehk mwahu me arail pahpa nohno alehdi sawas me ira anahne ni ara mahla. (Eks. 20:12; 1 Tim. 5:4) Siohwa kin ketin kupwurperenkihda ni pahpa nohno kan ara kin kalapw medewe mwomwen ara pahn apwalih neira seri kan a kaidehn mwomwen neira seri kan ar pahn apwalih ira.—2 Kor. 12:14.

Padahkihong noumwa seri kan duwen Siohwa. Pahpa nohno Kristian kan pil ahneki pwukoa en kaiahnehda neira seri kan ren poakohng oh kaudokiong Siohwa. Ong Siohwa, met me keieu kesempwal me pahpa nohno kan kak padahkihong neira seri kan.—Deud. 6:​6, 7.

Kaweid en Paipel: “Kumwail pousehlahte kakairirailda [noumwail seri kan] ni kaiahn oh kaweid en Siohwa.”—Ep. 6:4.

SIOHWA KETIN KUPWURKI SEWESE KUMWA

Pwopwoud ehu koasoakoasoipene nan imwarao. Paipel ehu papahkpeseng pohn tehpelo mwohra.

Koasoiapene mwowe seri depe kumwa pahn naineki

Medewe mwahu seri depe kumwa pahn naineki. Ma kumwa kin medemedewe en naineki seri, medewe mwahu amwa irair. Karasepe, noumwa mwohni pahn itarohng kamwenge, kalikawih, oh pil kihong noumwa seri kan nan sukuhl? Ma soh, koasoiapene nanpwungamwa seri depe kumwa pahn naineki pwe kumwa en kak apwalih mwahu noumwa seri ni ahl me Siohwa kin ketin kupwurki. Ei mehlel, Siohwa kin ketin mwahngih me kaidehn soahng koaros kin wiawi nin duwen me kumwa koasoanehdi. (Ekl. 9:11) Ahpw e pahn ketin kapaia amwa nanti laud koaros ni amwa kin song en wia pahpa nohno me e ketin kupwurki.

Kaweid en Paipel: “Koasoandi en aramas pwerisek men kin uhdahn pweida, ahpw koaros me kin pwurur kin inenwohng semwehmwe.”—Lep. Pad. 21:5.

“Ihs rehmwail me men kauwada imwen doulik ehu ahpw sohte pahn mwohndi mahs oh kapatahda uwen pweine pwe en kilang ma e ahneki dahme anahn pwe en kanekehla?”—Luk 14:28.

Mwohneki mahs Siohwa nan amwa peneinei. Wiahki amwail kaudok ong Siohwa me keieu kesempwal nan amwail peneinei. Ma mieier noumwa seri, koasoanehdi en padahkihong emenemen irail en poakohng Siohwa. Sewese ren kin rong mwahu oh ale kasukuhl ni mihting kan. Kaukaule wia Kaudok en Peneinei ehuehu wihk. Kaiahnehda noumwa seri kan ren iang kalohk. Dehr kasik me noumwa seri laud kan de peneinei teikan me pahn wia mepwukat pwe amwa pwukoa met. Ahnsou oh nanti laud kin anahn pwehn kaiahnehda seri kan ren poakohng Siohwa, ahpw keting me kumwa pahn alehdi pahn uhdahn laud.

Kaweid en Paipel: “Sohte peren me I ahneki me laudsang met: ei kin rong me nei seri kan kin pousehlahte weweidki me mehlelo.”—3 Sohn 4.b

Likih Siohwa. Sohte lipilipil ma kumwa medemedewe en naineki seri de ma mieier noumwa seri, kumwa kak kamehlele me sapwellimen Siohwa koasoandi kan kin kesempwalsang tiahk en sahpw.

Kilel kan: 1. Pahpa nohno iangahki neira pwutak mwohdpene nan mihting en mwomwohdiso ehu. Neira pwutako kauwada peh pwehn pasapeng. 2. Peneinei ehu doadoahkpene nan kalohk. Pahpao iang neira serepein pwulopwulo oh nohnou iang neira seri tikitik riemen ko.

Ahnsou oh nanti laud kin anahn pwehn padahkihong noumwa seri kan ia duwen arail pahn kaudokiong oh kaperenda Siohwa

Ma kumwa pilada en dehr naineki seri tohto, likih me Siohwa pahn ketin apwalih kumwa ni amwa mahla. Dehr pehm me kumwa anahne naineki seri ihte pwe seri ko en wiahda mwohni pwehn apwalih kumwa ni amwa mahla. Kumwa sohte anahne pwunodki me sohte me pahn apwalih kumwa. Siohwa ketin inoukidahr me e pahn ketin apwalih kumwa, oh e kin ahnsou koaros ketin kapwaiada sapwellime inou kan.—Sos. 23:14.

Kaweid en Paipel: “Likih Siohwa ni mohngiongomw unsek, oh ke dehr koapworopworki pein omw loalokong. Medemedewe ih nan omw wiewia kan koaros, oh e pahn ketin kainenehla alomw kan.”—Lep. Pad. 3:​5, 6.

“Mahso I pwulopwul a met I mahlahr, ahpw saikinte pak ehu I kilang me pwung men eh lekdekla, de pil nah seri kan reperepen pilawa.”—Mel. 37:25.

“Eri, kumwail pousehlahte rapahki mahs Wehio oh sapwellime pwung, e ahpw pahn ketikihong kumwail mepwukat koaros.”—Mad. 6:33.

Seri kan wia kisakis kesempwal kei me Siohwa ketikihong pahpa nohno kan. Ia uwen Siohwa eh kin ketin kupwurperenkihda ni pahpa nohno kan ara kin apwalih neira seri kan ni ahl me e ketin kupwurki! Ong ira, dahme Siohwa ketin kasik sang ira kin kesempwal sang dahme aramas akan nan ara wasa kin kalapw wia. Ihme kahrehda ira kin koasoanehdi mwahu seri depe ira pahn naineki. Ni ahl wet ira kak tehk mwahu me ira kak apwalih anahn en neira seri kan, pwe seri ko ren keirda nsenamwahu oh poakohng Siohwa. Ni ara wia met, pahpa nohno Kristian kan kak kasalehda me neira seri kan wia kisakis kesempwal kei—“sohso ehu sang rehn Siohwa.”

Re Nsenamwahuki Arail Pilipil

Pahpa men wia kaudok en peneinei rehn eh pwoudo oh neira seri tikitik riemen ko.

Ia duwe, pahpa nohno kan kin ahneki kahpwal ni ara kin pilada ira en dehr naineki seri tohto? Ih met me pahpa nohno tohto kin medemedewe nan wasa kan me kin ahneki kahpwal en mwohni. Tehk dahme ekei pahpa me kin mi nan soangen wasa pwukat kin nda.

Meteikan kin kasik kumwa en naineki seri tohto?

“Ei, pil ekei nan mwomwohdiso kin wia met. Ehu pwopwoud ndaiong kiht, ‘A dahme kahrehda kumwa naineki pwutak emente? Nan Aperika, ma emente noumwa pwutak, e duwehte ma kumwa sohte naineki seri. A ma noumwa meh riemen, e duwehte ma emente me kumwa naineki.’ Mwuhr, se pil nainekihda serepein men, ahpw re pil kasikasikte sen pil pwurehng naineki seri.”—Jeremias

Kumwa lelohng kahpwal kan pwehki amwa sohte naineki seri tohto?

“Soh douluhl. Pwehki se pilada en ahneki peneinei tikitik, ngehi oh ahi pwoudo kak apwalih mwahu at anahn en war kan, ahpw me keieu kesempwal iei se kak uhdahn pwoson Siohwa. I tikida nan peneinei laud ehu, oh I kin tamataman me e uhdahn apwal ong ahi pahpa nohno en kihong kiht dahme se anahne oh pil tehk pwe sen kak kohla sukuhl.”—Jeremias

Ia en noumwa seri kan pepehm ong amwa pilipil?

“Nait seri kan kin nsenamwahu pwe ira kak kilang me ira sohte kin ahneki kahpwal me seri teikan me dir riarail kin kalapw ahneki pwehki pahpa nohno kan sohte kak apwalih irail mwahu.”—Filipe

“Ni ar kekeirda, nait seri kan kin peren pwehki re pehm me re sohte anahne perki mehkot oh me se poakohng irail. Se kin kalapw lukehdo riat Kristian koahiek kan ni imwato oh re kin kangoange kiht en kalaudehla at papah Siohwa. Rahnpwukat, se kin kilang nait seri kan ar alasang arail mehn kahlemeng mwahu.”—Carlos

Kumwa paiekihda amwa sohte naineki seri tohto?

“Se kak apwalih mwahu at peneinei pwehki at pilipil wet. Sounpar siluh samwalahro, I luhssang ahi doadoahk pweimwahwo. Ahpw pwehki at peneinei tikitik, se sohte anahne mwohni laud pwehn apwalihala at anahn kan koaros. Kahrehda se sohte nohn apwalki ni at irair eh wekila.”—Jeremias

“At pilipil wet kahrehda sen kak apwalih anahn en nait seri kan oh sewese ren poakohng Siohwa. Se pil kak sawas wasa kan me anahn laud mie. Pwehki at peneinei tikitik, e kin mengei en ahneki ahnsou rehn nait seri kan oh pil apwalih irail. Nait seri kan koaros kin papah Siohwa oh kin rapahki ahl teikan pwe ren kalaudehla arail papah ih.”—Lenadi

Dahme kumwa men ehukihong pahpa nohno teikan?

“I kilangehr me dahme Melkahka 34:10b mahsanih kin mehlel: ‘Irail akan me kin rapahki Siohwa, sohte pahn luhssang mehkot mwahu.’ Siohwa kin ketikihda soahng koaros me ngehi oh ahi peneinei kin anahne.”—Rafael

a Ehuehu pwopwoud me pahn koasoanehdi ma ira pahn irehdi liseian oh ia mwomwen ara pahn wia met. Ira pahn koasoanehdi seri depe ira pahn naineki, iahd me ira pahn naineki, oh ma ira pahn doadoahngki wini de soahng teikan pwehn irehdi liseian ahpw sohte kahrehda iohla. Sohte me pahn kadeik dahme ira koasoanehdi. (Rom 14:​4, 10-13) Patehng met, pwopwoud Kristian kan anahne tamataman kaweid me kileldi nan 1 Korint 7:​3-5.

b Mendahki seri kan me iren Paipel wet kasalehda duwe kin dokedoke tohnpadahk kei me Sohn padahkihong padahk mehlel, pahpa nohno kan kin ahneki soangen pepehmohte ong neira seri kan me kin papah Siohwa.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2026)
    Log Out
    Log In
    • Lokaiahn Pohnpei
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share