Kas lun Jeova el Moul
Kas Fulat su Tuku ke Buk lal Jeremaia
ONGOIYE puspus su fwakyuk sel Jeremaia nu sin met lal me aklutye a me aksangeng na paye! Temple mwolana su center lun alu paye ke lusen yea tolfoko kutu fwa esukyukyak ke inkanek nukewa. Siti lun Jerusalem a fwal Juda fwa sikeyukla, met nukewa su muta in an inge fwa sruu a utukla oana met sruo. Record ke ma inge a kutupa me fwakak nu ke nununku simla oasr ke buk lulap akluo lun Baibel, su buk lal Jeremaia. Ma inge akkalemye pa ke ma Jeremaia el sifwana pulakin ke el oru kunokon lal ke oaru ke lusen yea-67 ke orekma in kulansap lal oana sie met palu. Me lutlut ke buk se inge el akkalemye la, tia ke inkanek lun chronological ku ma sikyak fwal nu ke pal la, a ke inkanek in akwuk lun sifwen me lutlut.
Efu ku kut enenu in insemwomwokin buk lun Jeremaia ke Baibel? Kas palu puspus su akpayeyuk el me akkeye lulalfongi lasr nu sin Jeova oana ke el Akpayeye mwulela nukewa lal. (Isaia 55:10, 11) Orekma lal Jeremaia oana sie met palu a ke oiyen metu su akkalemyeyuk ke peng lun kas lal ke len lal el oana sie nu ke len lasr. (1 Korint 10:11) Sayen ma inge, ma simusla ke orekma lun Jeova nu sin met lal akkalemye yok ke oiya mwomwo puspus lal su oasr me kasru yok ka nu sesr.—Hibru 4:12.
“MET SRAK ELOS ORU MA KOLUK LUO”
Jeremaia el sapkin oana sie met palu in yea se aksiengoul tolu in togusra lal Josaia, togusra lun Juda, ke yea 40 meet liki kunanela lun Jerusalem in yea 607 B.C.E. (Jeremaia 1:1, 2) Orekma in sulkakin kas lun God orek yok ke lusen yea 18 lula ke kolyuk lal Josaia a akkalemye ke ma koluk lun an Juda a sulkakin nununku lun Jeova in lain an Juda. “Nga fwa oru Jerusalem eol,” Jeova el fwak, “Nga fwa oru siti lun Juda an sikeyukla, yen wangin met muta we.” (Jeremaia 9:11) Efu? “Tu met srak elos oru ma koluk luo,” el fwak.—Jeremaia 2:13.
Kas se inge el ouyepa sramsramkin ke orekma in sifwil folokunla met lula su auliyuk. (Jeremaia 3:14-18; 12:14, 15; 16:14-21) Tusruktu, metu elos tia pangul Jeremaia. Oasr sie “met leum fulat in loom sin Jeova” su onel Jeremaia a el fililye ke ipensak su oasr me kapur nie ka ke fong fon se.—Jeremaia 20:1-3.
Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Me Top Ka:
1:11, 12—Efu ku Jeova el ngetnget pal nukewa nu ke kas lal ke “soko laan sak almond”? Sak almond el oana “soko sin sak puspus su fwarngelik emeet ke pal fwol.” (fus 11, NW footnote) Ke kas in pupulyuk Jeova el “toang tukakak pal nukewa a supwela met palu puspus lal” in sang kas in sensen nu sin met nukewa lal ke nununku nukewa lal a el “tia motul” nu ke kas lal akpayeyuk.—Jeremaia 7:25.
2:10, 11—Mea oru orekma lun met Israel puspus su seoaru in wangin ma oana? Ke mutunfwal puspus lun met pegan elos som nu leyen roto nu in an Kittim a som nu leyen kutulap nu in an Kedar a elos ku in eis god puspus lun mutunfwal puspus saye nu in an selos in sang akyokye mwolena lalos, tusruktu in nunku in aola god lalos nu ke god lun mutunfwal saye tia longyuk ku sikyak. Tusruktu, met Israel elos som liki Jeova, a elos sang mwolena lalos nu sin god puspus su tia moul a elos tia sang mwolena lalos nu sin God moul.
3:11-22; 11:10-12, 17—Efu ku Jeremaia el akkalemye pa kas in nununku lun God nu sin togusra lun sruf sengoul leyen eir, fwinnne an Samaria el kunausyukla tari in yea 740 B.C.E.? Sripen ma inge pa kunanela lun an Jerrusalem in yea 607 B.C.E. el me akkalemyeyen nununku lun Jeova nu sin mutanfwal Israel nufon, a tia nu sin an Juda mukena. (Ezikiel 9:9, 10) Sayen ma inge, ke sripen met fwakak kas palu lun God elos srakna akkalemye met Israel ke kas palu lalos in an Jerusalem, kalem la God el srakna nunku ke togusrai lun sruf sengoul fwinne tokin kunanela lalos.
4:3, 4—Mea kalmen masap se inge? Met Ju su seoaru elos enenu in akola, akfusrasrye, a aknasnasye ma fokfok ke insielos. Elos enenu in eisla “kolin” insielos, kalme pa, sisla kutena nunak koluk, pulakin, a kena koluk nukewa. (Jeremaia 9:25, 26; Orekma 7:51) Oasr ma eneneyuk nu selos in ekulla ke oiyen moul lalos—elos in tui in oru ma koluk a oru ma mwomwo su oasr me insemwomwo lun God ka.
4:10; 15:18—Ke oiya fuka Jeova el kiapela met kulansap lal su lainul? In len lal Jeremaia, oasr met palu puspus ‘su palye ma kikiap.’ (Jeremaia 5:31; 20:6; 23:16, 17, 25-28, 32) Jeova el tia tulokunulosi in palye ke kas kikiap puspus.
16:16—Mea kalmen kas lun Jeova inge in “supala ke met patur puspus” a ke “met srukosro puspus”? Kas inge ku in kalmekin nu ke orekma in supwela u lun met lokwalok puspus su fwa suk ke met Ju puspus su tia sruokya paye lalos nu ke pal se Jeova el oru nununku lal. Tusruktu, fwal nu ke ma Jeremaia 16:15 el akkalemye, fus inge ku in sramsramkinyuk pa nu ke orekma in suk a oreni met Israel nukewa su auliyuk.
20:7—Ke inkanek fuka Jeova el orekmakin ku lal in sang lainul Jeremaia a eyela ku kufusla insiel? Ke sripen el sun met puspus su srunga in long, elos lain, a oru me kalyai nu sel ke pal se el akkalemye nununku lun Jeova, Jeremaia el mutamwauk in pulakin mu wanginla ku lal in tafwela orekma lal. Tusruktu, Jeova el orekmakin ku lal in lain oiya koluk nukewa inge, el akkeyel Jeremaia in tafwela ke orekma lal. Ke ma inge Jeova el kufusla nunak lal Jeremaia ke el orekmakunal in akpayeye ke ma el nunku mu el tia ku in oru.
Me Lutlut Nu Sesr:
1:8. Jeova el ku in molela met kulansap lal ke pal puspus liki me kalyai—saap ke inkanek in orekmakin met nununku su oasr nunak mwo lal, ku ke inkanek in aola met kol koluk nu ke met kol mwomwo, ku ke inkanek in sang nu sin met kulansap lal su alu nu sel ku tu elos in muteng.—1 Korint 10:13.
2:13, 18. Met Israel su tia sruokya paye lalos elos oru ma koluk luo. Elos som liki Jeova, su sropon me insemwomwo nukewa, me kasru, a me loeyuk ku me molela. Ke kas in pupulyuk elos orala nu selos sifwana sie luf in kof, su lumeyuk nu ke inkanek lalos in suk in oasr oiyen kawuk lalos nu sin met meun lun met Ijipt a met Assiria ke me kasru. In pal lasr inge, fwin kut som liki God paye a suk kasru ke lalmetmet lun met a ke nunak puspus lalos a ke akwuk lun politic lun fwalu el oana ke oiya se su aola “unon in kof moul” nu ke “luf in kof su musalla.”
6:16. Jeova el akkeye met kulansap nukewa lal su suk in lainul in tui, suk in loang nu ke moul lalos sifwana, a elos in suk ke inkanek in folokla nu ke oiyen “inkanek matu” lun papa matou tumalos nukewa su sruokya oaru lalos. Ya kut tia tuni kut sifwana ke kais kutu pal in liye fwin kut fwasr na paye ke inkanek lun Jeova su el lungse kut in fwasr ka?
7:1-15. Orekma lalos in filiye lulalfongi lalos nu ke temple, elos lulalfongi mu oasr kain in me loeyuk ku inkanek in susfwa su tuku ka, tia molela met Ju nukewa inge. Kut enenu in fwasr ke lulalfongi, a tia ke liye.—2 Korint 5:7.
15:16, 17. In oana Jeremaia, kut ku in lain asor ku me akmunas. Kut ku in oru ma inge ke kut engankin lutlut lasr sifwana ke Baibel, ke inkanek in akfulatye inen Jeova ke orekma in sulkakin a luti peng mwo, a ke kut fwasr liki met asrouki koluk.
17:1, 2. Ma koluk nukewa lun met Juda orala me kise lalos in me srungeyuk nu sin Jeova. Oiyen moul fokfok lasr oru me kise lasr nu ke orekma in sang kaksak tia mwo.
17:5-8. Fwal kut in akkalemye lulalfongi lasr nu ke akwuk lun metu a ke akwuk lun u puspus fwin elos orekma fwal nu ke ma lungse lun God a ke akwuk mwomwo lun Baibel mukena. Fwin sramsramkinyuk akwuk puspus oana me molela a misla paye a oiyen moul mwomwo, mwo kut in filiye lulalfongi lasr nu sin Jeova mukena.—Sam 146:3.
20:8-11. Kut tia enenu in lela oiya tia mwo lun met su wangin insemwomwo lalos in long ka, oru me lain, ku me kalyai in akmunasye oiyen moniyuk lasr nu ke orekma in luti peng mwo lun Togusrai.—Jemes 5:10, 11.
“FILIYE INKWACWOWOS YE ENU LUN TOGUSRA BABULON”
Jeremaia el fwakak ke nununku puspus in lain togusra safla akosr lun an Juda wekunang met palu kikiap puspus, met seperd koluk puspus, a met tol puspus su orekma koluk. In sramsramkin met lula nukewa su oaru oana sak fig mwo, Jeova el fwak: “Nga fwa filiye mutuk nu fwelos ke mwo.” (Jeremaia 24:5, 6) Oasr kas palu tolu in sapta 25 su akkalemye nununku puspus ke kas fototo su akkalemyeyuk a akuteyuki yok ke sapta puspus tok u.
Met tol puspus a met palu puspus elos orala me lemlem koluk in sang unilye Jeremaia. Kas lal pa elos enenu in kulansap nu sin togusra lun an Babulon. Jeremaia el fwak nu sel Togusra Zedekaia: “Filiye inkwacwos ye enu lun togusra Babulon.” (Jeremaia 27:12) Tusruktu, “El su siselik Israel fwa esani a liyelang.” (Jeremaia 31:10) Ke sripe mwomwo, oasr sie mwulela su orek nu sin met Rekab nukewa. Jeremaia el filiyuki “nu in Kalkal lun un met meun su Liaung loomu.” (Jeremaia 37:21) Jerusalem kunausyukla, a pus sin met su muta we utukla nu in an saye oana met sruo. Jeremaia a met sim lal, su pangpang Beruk, pa kutu met su wi u srisrik lun met su tia utukla oana met sruo a elos muta na ke mutunfwal inge. Met nukewa su sangeng elos som nu in an Ijipt, fwinne oasr kas in sensen lal Jeremaia nu selos in tia som nu we. Sapta 46-51 akkalemye ke kas su Jeremaia el kaskaskin ke mutunfwal puspus.
Kusensiyuk Puspus Ke Ma Simusla Eis Top Ka:
22:30—Ya masap se inge kunausla sumwos lun Jisus Kraist in srusrngiyuki oana togusra a muta ke tron lal Devid? (Mattu 1:1, 11) Mo, masap inge tia kunausla sumwos lal. Masap se inge el kosrala kutena tulik natul Jehoiachin in “muta ke tron lal Devid . . . in an Juda.” Jisus el oru kolyuk lal in kosrao, a tia ke tron in an Juda.
23:33, NW—Mea se inge “me utuk lun Jeova”? In len lal Jeremaia, kas in nununku upa nukewa su akkalemyeyuk sin met palu ke kunanela lun Jerusalem el sie me utuk ku me aktoasr nu sin met Israel su oana el. Ke luma saye, met inge su srunga in long elos oana me utuk ku me aktoasr nu sin Jeova paenang el siselosla ku pilesrelosla. Ke inkanek oapana inge, kas in nununku lun ma Simusla nu ke kunanula lun Kristendom su apkurun me el sie me aktoasr nu sin Kristendom ku alu kikiap nukewa, a met nukewa su srunga in long ka elos oana me aktoasr upa nu sin God.
31:33—Fuka masap lun God simusyukla ke inse puspus? Fwin sie met el arlana lungse masap lun God ma inge ku in oru in oasr kena yok lal in oru ma lungse lun God, ma inge ku in akkalemye mu Masap lun God el simusyukla ke insiel.
32:10-15—Mea paenang in oasr akwuk mwo in orala contract luo su simusyukla ke pepu ke transaction sefwanna? Pepu se su ikakla tia siliyuki el ku in orekmakinyuk oana me akpayeye. Pepu akluo su siliyuki el sie ma simusla su karunginyuk a fwin oasr ma eneneyuk ke ma simusla inge ku in oru pepu se meet in orekmakinyuk nu ka a fwin pepu se meet el tia siliyuki el pa sumwos a paye a fwa oana sie nu ke ma su silyuki. In orekmakin akwuk sumwos fwal nu ke masap lun anu in orala contract enenu in simusyukla ke pepu fwinne nu sin sie sou ku sie met lili, Jeremaia el akkalemye ke sie me srikasrak mwomwo nu sesr.
33:23, 24—Su “sou luo” su sramsramkinyuk ke fus inge? Sie sou u pa sou lun togusra su tuku ke sruf lal Togusra Devid, a sie pa sou u pa, sou lun met tol su tuku ke sruf lal Aron. Mutamwauk ke pal in kunanela lun an Jerusalem a temple lun Jeova, kalem la Jeova el sisla sou luo inge a wanginla pa akwuk lun togusrai fwin fwalu ku orekma in alu nu sel su orek we wanginla pa.
46:22—Efu ku pusren an Ijipt el pupulyukkinyuk nu ke pusren soko serpent? Ma inge ku in sramsramkinyuk nu ke pusren soko serpent su mui ke orak in sa kaengla, ku ke me mwekin su sikyak nu sin an Ijipt meyen el sun ma upa. Me pupulyuk inge el akkalemye pa la wanginla sripen orekma lun met kol nukewa fwin an Ijipt su pangpang Fero in sunye ma se in aola serpent mutan nu ke susu lalos, ke sripen elos lulalfongi mu oasr me kasru ku me karungin su tuku sin Uatchit, inen soko serpent su akfulatyeyuk oana sie god serpent mutan nu selos.
Me Lutlut Nu Sesr:
21:8, 9; 38:19. Fwinne ke kitin pal su lula meet liki Jerusalem el kunausyukla, Jeova el akkalemye la el lela met puspus su muta in an Jerusalem in oru sulela lalos, met nukewa su tia auliyuk elos fwal in mise. Aok, “yok pakomuta lal.”—2 Samuel 24:14; Sam 119:156.
31:34. Arlana mwo in eteyuk la Jeova el tia esam ma koluk nukewa lun met nukewa su el akkalemye nunak munas nu selos tari, la paye el fwa tia sifwil esam ma inge in sang nununku nu selos ke pal fwasru!
38:7-13; 39:15-18. Jeova el tia mulkunla oiyen oaru lasr ke orekma in kulansap lasr, wekunang orekma lasr in kulansap ku ‘kasru met mwo’ puspus.—Hibru 6:10.
45:4, 5. In oana ke ma sikyak nu ke an Juda, in moulkin moul ke “len safla” lun akwuk nu ke ma puspus ke pal inge el tia enenu in suk ke “ma lulap” puspus, oana me kasrup, ke oiyen pengpeng, ku moul mwomwo su oasr ma puspus lun fwalu ka.—2 Timote 3:1; 1 Jon 2:17.
“SITIU SRUSRALIK” KU MUSALLA
Oasr ma sikyak in yea 607 B.C.E. Zedekaia el oasr ke yea ak 11 lun kolyuk lal oana togusra. Togusra Nebukadnezzar lun an Babulon el orekmakin met meun lal in raunella an Jerusalem ke lusen malem 18. In len akitkosr lun malem aklimekosr in len ak 19 ke kolyuk lal Nebukadnezzar, oasr sie mokul su pangpang Nebuzaredan, kapten lun met meun, a ‘el tuku’ nu in an Jerusalem. (2 Togusra 25:8) Saap el muta yurin met meun puspus lal likin pot lun siti u, a Nebuzaredan el liye a tuni ma sikyak a el orala plan nu ke orekma in kunausla siti sa. Tokin len tolu, in len aksengoul lun malem sa, el ‘tuku,’ ku ilyuk, nu ke siti lun Jerusalem. A “sitiu srusralik” ku musalla inkanek we nukewa.—Jeremaia 52:7, 12.
Jeremaia el simusla ma sikyak nukewa ke pal se kunanela lun an Jerusalem. Ma el simusla nukewa ka el akkalemye la ke sripe inge oasr orekma lun eoksra nu ka. Ma simusla nukewa ka oasr ke buk in Baibel toku, su pangpang Eoksra lal Jeremaia.
[Picture on page 28]
Kas palu lal Jeremaia el akkalemye pa ke nununku lun Jeova lain an Jerusalem
[Picture on page 29]
Fuka Jeova el ‘orekmakin ku lal in lainul Jeremaia’?
[Picture on page 30]
“Oana fig mwo inge, ou inge Nga fwa nunku ke met sruo lun Juda.”—Jeremaia 24:5