Kikkut tamarmik Sila eqqartorpaat

KIKKUUGALUARTUT sumilu najuagaqaraluartut silamit attorneqartarput. Seqinnerpat kiassamaarpasillunilu saattunik atisiinnartarpugut. Nillerpat qaatiguulertarpugut. Siallerpat sialussiusertarpugut.

Ilaannikkut sila nuannaarutigisarparput allatigullu nikallussutigisarlugu. Ilaannikkut navianartumik anorersuartarpoq, kaavittuliortumik anorersuartarluni, persersorsuusarluni, panernersuaqartarluni siallersorsuusarluniluunniit. Nuanniigigaluaraanni nuannarigaluaraanniluunniit, naammagittaalliutigigaluaraanni soqutiginngikkaluaraanniluunniit — sila tassaajuartarpoq, inunngornitsinniillu toqunissarput tikillugu sunnertarpaatigut.

Ima oqartoqarsimavoq: „Kikkut tamarmik sila eqqartorpaat, iliuuseqarfigineqanngilarli.“ Uagut inuit sila sunnersinnaanngilarput allanngortissinnaanaguluunniit, taamaattuaannarsimagunarporlu. Paasiniaasartulli amerliartuinnartut allatut isumaqarput. Isumaqarput kuldioxid gassillu allat Nunarsuup silaannartaanut aniatitavut silamik silallu qanoq issusianik ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu allannguissasut.

Immikkut ilisimasallit naapertorlugit allanngorneq tamanna sumik nassataqassava? FN-ip silap qanoq issusianik ilisimatuui (IPCC) apeqqummik tamatuminnga akilluarnerpaasinnaagunarput. Peqatigiiffik tamanna silap qanoq issusianik ilisimatuunut, aningaasarsiornermik ilisimatuunut aarlerinartoqarsinnaaneranillu misissuisarnermik immikkut ilisimasalinnut 2500-nit amerlanerusunut nunanit 80-ineersunut paasiniaasarpoq. 1995-imut nalunaarusiamini IPCC allappoq nunarsuaq kianneruleriartortoq. Tamanna ingerlaannarpat ukiuni hundredelinni tulliuttuni 3,5 gradinik kiannerulersinnaavoq.

Taama annikitsigisumik kiannerulernera immaqa ernumanartoqarsorinanngilaq, silalli kiassusiata annikitsuinnarmilluunniit allanngornera kingunipiloqarsinnaavoq. Amerlasuut isumaqarput ukiuni hundredelinni tulliuttuni ima pisoqarumaartoq.

Sumiiffinni ataasiakkaani sila sualuttumik atoruminaattassaaq. Sumiiffiit ilaanni sivisuumik panernersuaqartassaaq allanili siallernerusassalluni. Anorersuit qarsutsinerillu sakkortunerulissapput anorersuarujussuillu aseruinerusassallutik. Qarsutsinerit kaannersuillu inuit millionilikkuutaat inuunerannik akeqareeraluartut, nunarsuaq tamakkerlugu kiannerulernera inuunernik amerlanerungaartunik akeqarsinnaavoq.

Peqqissutsimut ulorianaatit annertunerusut. Kiak pissutigalugu napparsimasut toqusullu assut amerlissagunarput. Silarsuarmi peqqissaanikkut suliniaqatigiiffissuaq (WHO) naapertorlugu nunarsuup tamakkerluni kiannerulernera pissutigalugu sullernit kiattuni nappaataagajuttunik, soorlu malariamik denguemillu, tunillaassuutsitsisartut sumiiffinnut amerlanerusunut siaruaassinnaapput. Aammattaaq sialukinnerulernera pissutigalugu imeqarfiit tarajoqanngitsut annikinnerulerpata nappaatit uumasuaqqallu niuuttut nerisassat imeqarfiilluunniit aqqutigalugit tunillaassuunnerulersinnaapput.

Uumasut assigiinngitsut avatangiisii aarlerinartorsiussapput. Orpippassuit masarsuillu silaannarmik imermillu saliisartut kianneruleraangat siallertarneralu allanngoraangat ulorianartorsiortarput. Orpippassuit ikuallattarneri akulikinnerulersinnaapput annertunerulersinnaallutillu.

Imaq ulinnerulissaaq. Sinerissani pukkitsuni najugaqartut imaanut illersuutissaminnik akisuunik sanaartunngikkunik nuuttariaqalissapput. Qeqertat ilaat morsussapput.

Taamatut isumakuluuteqassalluni tunngavissaqarpa? Nunarsuaq kiatsikkiartorpa? Taamaappat nammineq pisuussutigaarput? Qanoq kinguneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu tupinnanngilaq immikkut ilisimasallit akornanni apeqqutit tamakku oqallisigineqartarmata. Allaaserisat tulliuttut marluk tamakkununnga tunngasunik imaqarput Nunarsuullu siunissaa isumakuluutigisariaqarnersoq sammillugu.