Ilerfiarnerit — ’Kukkusumik takorluukkat ajunaarutaasut’

ITERITSI!-P ITALIAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

UKIUT 900-t missaat matuma siorna, ukiumi 1096-imi, ilerfiarneq siulleq aallartinneqarsimavoq. Taamanikkut Europap kitaani inuusimasuuguit anguterpassuit, qamuterpassuit, hiisterpassuit umiarsuillu takusimassagaluarpatit. Jerusalemimut aallalerput, illoqarfimmut illernartumut musliimit ukiut 600-kkut nalaanniilli pissaaneqarfigiuarsimasaannut.

Tamanna tassaavoq ilerfiarnerit siullersaat. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut amerlasuut ilerfiarnerit arfineq-pingasut annerusut eqqartorsimavaat. Sorsukkiat tamakkua kangiata kitaatalu imminnut attaveqatigiinnerat pillugu oqaluttuarisaaneq takussunarsisissimavaat. Guutip Kristusillu aqqini toqoraanernik naakkittaatsuliornernillu kinguneqarsimapput. Ilerfiarnerit annerusut ilaat kingulleq ukiut 174-it tamatuma kingorna, ukiumi 1270-imi, aallartippoq.

Qallunaat oqaasiat „korstog“, kalaallisut „ilerfiarneq“-mik nutserneqartoq, latiinerit oqaasiannik crux-imik, „sanningasulik“-mik isumaqartumik, naggueqarpoq. Ilerfiartummi amerlasuut atisaminni sanningasulimmik ilisarnaateqartarsimapput.

Pissutaasut

Ilerfiarnerni siunertaavoq Jerusalemip annaassisullu ilerranik taaneqartup musliiminit tigunissaat. Aammali allat pissutaapput. Kangia-qiterlermi kristumiuuneraqatigiit musliimillu amerlanertigut eqqissillutik inooqatigiissimapput. Ilerfiarnernut pissutaasut annerit ilaat tassaapput Europami naalakkersuinikkut, aningaasatigut upperisarsiornikkullu pissutsit aarlerinartut.

Ukiuni 1000-ikkunni nunaatit nutaat nerisassarsiorfissatut naggorissarneqarput. Illoqarfiit alliartorput. Inuit amerliartuinnarput. Kisianni kaannersuit pissutigalugit naasorissaasorpassuit piitsunngortarput, amerlasuullu illoqarfinnut nuussimapput tassanilu suliffissaaleqineq ajorsangaarnerlu atortariaqarlugit. Akulikitsumik akerliliisoqartarpoq.

Innuttaaqatigiit akornanni akimanerpassuaqarpoq. Taakkua ilagaat sakkutuut naalagaat, Kaalersuullu naalagaaffissua aseroriartormat taakku pissaaneqarnerorusulerput nunamillu tiguserusulerlutik.

Aamma ilagiinnut katuullinut eqqissiveqarnanngilaq. 1054-imi ilagiit ortodoksiusut kangianiittut annaavaat. Saniatigullu palaserpassuit kanngunartuliortarnertik naalakkersuinermullu akuliunnertik pissutigalugit unnerluutigineqartarput.

Clermontimi kajumissaarineq

Pissutsit taamaapput paavi Urban II ilerfiarnissamut siullermut qaaqqusimmat. Taanna isumaqarpoq Jerusalem Palæstinalu sorsunnikkut tigusarineqarpata arlalinnik iluaqutissaqartoq. Kristumiuuneraqatigiit kitaamiut ataasiussuseqalersissavai takutissallugulu ilagiit Romalerisut pingaarnerusut. Aamma akimarnit isumaqatigiinngissuteqartuarnerannut oqilisaassissutaasinnaavoq. Taakkua upperisarsiornikkut, pingaarnerusumillu aningaasatigut, iluaqutigissavaat, sakkutuutillu ’ajunngitsumik’ suliassaqartissinnaavaat taamaalillutillu ilagiinnut sakkutooqarnikkut allissutaasinnaalerlutik.

1095-imi novembarip ulluisa 27-anni Clermontimi Frankrigimiittumi oqaluffeqarfiit ataatsimeersuarnerat sioqqullugu paavi Urbanip kajumissaarutini saqqummiuppaa. Ilagiit akeraat assuarnartutut Guutimit pillarneqartariaqartutut allaatigineqarput. Foucher de Chartres, palasi ilerfiarnermi siullermi peqataasoq, oqarpoq sorsukkiartorneq tamanna pisariaqartoq ’kristumiut’ kangianiittut musliiminut illersorniarlugit. Neriorsuivoq aqqutaani sorsunnermiluunniit toqujumaartussat ingerlaannaq ajortuliaminnik isumakkeerfigineqarumaartut. Taamaalillutik akimarnit isumaqatigiinngissutiminnut taarsiullugu ’Guutimik nalusut’ ’illernartumik’ sorsuffigisinnaalerpaat. Ataatsimeersuarnermi tamatumani ilerfiarnermut siullermut atatillugu oqaasinnaassaq manna suaarutigineqarpoq: „Guutip piumasaraa!“

Aallarnerit marluk

Ulloq aallarfissaq, 1096-imi aggustip ulluisa 15-iat, aalajangerneqarmat paavi neriorsuivoq sakkutuut sorsukkiartortut tapersersussallugit. Oqaluffeqarfiup neriorsuutigeqqissaarpaa sorsunneqartillugu illuutit nunaatillu akimarnit pigisaat illersussallugit. Inuit pisuujunngitsut kajumissaarneqarput ilerfiarnerit taperserlugit tunissuteqaqqullugit.

Ilaalli ulloq aallarfissaq sioqqullugu aallareersimapput. Tassaapput inuppassuit sorsunnissamut sungiusarneqarsimanngitsut, arnanik meeqqanillu ilallit. ’Pauperes Christi’-mik, Kristusip piitsoqutaanik, taaneqarput. Jerusalem siunnerfigaat. Perulluliortitsiniartunit siulersorneqarput, taakkualu tusaamasaanersaat tassaagunarpoq Peter Kiserliorniaq, mattuttoq ukiup 1095-ip naalernerani inuit akornanni oqaluussisalersimasoq.

Oqaluttuarisaanermik allattoq ukiuni akullerni inuusoq Albert Aiximeersoq naapertorlugu Peter tamatuma siorna Jerusalemiliarsimavoq. Oqaluttuarineqarpoq unnuit ilaanni taanna takorruukkami Kristusimit peqquneqartoq Jerusalemimi biskoppi saaffigeqqullugu, taassumannga allakkanik pisinnaatitsissutinik nunanut kitaaniittunut nassarsinnaasaminik tunineqassagami. Albert oqaluttuarpoq allakkat tigoreerlugit Peter Romaliarsimasoq paavilu naapillugu. Albertip oqaluttuaani piviusut kukkusumillu takorluukkat imminnut akuliunneqarput, inuppassuilli siulersussagaanni sinnattukkat, takorruukkat allakkallu eqqartorneqarnerat sunniuteqartorujussuusimavoq.

Peter Kiserliorniaq malittaalu 1096-imi apriilip ulluisa 20-anni illoqarfimmit Kölnimit aallarput. Umiarsuarmut ilaanissaminnut akissaqannginnamik ’Kristusip piitsoqutai’ taakku nunamut illernartumut pisuinnarlutik qamutilluunniit assakaasullit isaqqajaasut atorlugit angalasariaqarput. Nerisassaateqannginnamik sakkulisannginnamillu angalatillutik inuit allat inuppassuarnit taakkunannga perorsarneqanngitsunit ’Kristusip sakkutuuinit’ uissuummisinneqartut piiaaffigisarpaat.

Saassunneqartut siulliit tassaapput juutit Europamiut, biskoppinut peqquserluttuliortunut aningaasanik atukkiussaqartutut unnerluutigineqaramik. Peterip Kiserliorniap malinnittaasa juutinut Kölnimi, illoqarfimmi ilerfiartut aallarfigisaanni, najugalinnut naakkittaatsuliorneri Albertip Aiximeersup oqaluttuarai. Albert allassimavoq Mainzimi juutit ’takugamikkik kristumiut meeqqat allaat qajassuutinngikkaat allalluunniit naakkiginagit, namminneq qatanngutitik, nuliatik anaanatillu toqoraraat. Amiilaarnarsimassaqaaq takullugit qanoq anaanaasut namminneq meeraaraatitik toqqusaavisigut pilallugit toqukkaat, kipineqanngitsunit toqunneqarnissaannit namminneq toqunnissaat piumanerugamikku.“

Aamma Balkanimi Asiaaqqamut aqqutaani assingusumik pisoqarpoq. Inupalaat taakku Konstantinobelimut apuummata kaasari Alexius I-p taamaattoqaqqinnissaa pinngitsoortinniarlugu ilerfiartut Asiaaqqap sineriaanut umiarsuarnut ilaanissaat isumagaa. Tassani arnarpassuit meeqqallu utoqqaat napparsimasullu ilanngullugit musliimit sakkutuuinit toqorarneqarput. Ikittuinnaat aniguipput Konstantinobelimullu uterlutik.

Taama pisoqartillugu 1096-imi aasakkut sakkutuut sungiusarneqarsimasut aallarput. Taakku tusaamasaasunit siulersorneqarput. Ilerfiartut siulliit naalasseriitsut aallarsimanerat paavip Urbanip isumakuluutigisimavaa, taamaattumillu ilerfiartut kangialiarnissaat aaqqissorneqarluarneruvoq. Ilerfiartut takutittariaqarpaat imminnut pilersorsinnaallutik. Arnat, meeqqat, utoqqaat piitsullu peqataanissaat killilersorneqarpoq.

Tiguaanerit toqoraanerillu

Konstantinobelimi naapereerlutik, sakkutuut, sakkutooqqinnerit ilerfiartullu siulliit aniguisut ornigassaminnut ingerlaqatigiipput. Guutip aqqani nakuusertoqartarpoq. Oqaluttuarisaanermik allattup Petrus Tudebodusip eqqaavaa Antiokiap ungusaanerani ilerfiartut akeqqatik toqorarlugit ’timaat tamaasa assagarsuarmut igikkaat, niaquilu kipineqarsimasut tammaarfimminnut utertikkaat amerlassusii naatsorsorniarlugit, niaqqut ilaat hiistit sisamat nammataat pinnagit, taakku sinerissamut aallartinneqarmata Babylonip naalagaata aallartitaanut’.

1099-imi juulip ulluisa 15-ianni ilerfiartut Jerusalem tiguarpaat. Raimundi Agilesimeersoq oqaluttuarpoq: „Isigisat amiilaarnaqaat. [Akeqqat] ilaat iluatsitsinerusut niaquerneqarput; allat qarsorpassuarnit eqqorneqarlutik qarmanit nakkaapput; allarpassuit innermi toqupput. Niaqqut, assat isikkallu amerlasuut illoqarfiup aqqusernani illoqannginnersaanilu qaleriiaarneqarput.“ Ilerfiartulli nakuuserneq tamanna upperisarsiornerup aqqani iluartuutinniarpaat.

Kukkusumik takorluugaq naavoq

Ajugaaneq tamanna Romalerisut Jerusalemimi naalagaaffiannik kinguneqarpoq. Naalagaaffik tamanna nalorninartumik atavoq sakkutuut naalagaasa kangiani pissaaneqalersimasut isumaqatigiinnginnerat pissutigalugu. Taama pisoqartillugu musliimit sakkutooqarnikkut aaqqissueqqipput. Taakkua Palæstinamit nigortinneqarumanngillat.

Ukiut ingerlaneranni ilerfiarnerit allat aallartinneqartarput, ukioq 1270 tikillugu. Ajorsartarnerilli pissutigalugit inuppassuit sorsunnerit taamaattut upperisarsiornerup aqqani naammassineqartartut qularilerpaat. Guutip ilumut sorsunnerit ’illernartut’ taamaattut akuerigunigit imminit pilluaqquneqarnerartut tapersersussagaluarpai. Taamaattorli ukiut 1200-kkut aallarnerfigalugit oqaluffeqarfiup inatsisilerisuisa upperisarsiornikkut sorsunnerit taamaattut palaseqatigiillu tamakkununnga peqataanerat iluartuutinniarsarisarpaat.

Ilerfiarnerni siullernisulli persuarsiortoqarunnaarpoq. Sorsunnerillu ingerlajuarpata nunat kitaamiut aningaasatigut soqutigisaannut ajunaarutaassaaq. Taamaattumik Europami kristumiuuneraqatigiit akeraat saassunneqalerput: Spaniami Arabiamiut, „ajoqersuinerluttut“ aamma nunani avannaani kuisimanngitsut.

1291-imi illoqarfik Akko, ilerfiartut pallittaalisarsuat kingulleq, musliiminit tiguarneqarpoq. Jerusalem ’annaassisullu ilerra’ musliimit assaanniiginnarpoq. Ukiuni 200-ni sorsuffiusuni upperisarsiornermi aningaasatigut naalakkersuinikkullu soqutigisat pingaartinneqarsimapput. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Italiamiu Franco Cardini nassuiaavoq: „Piffissami tamatumani ilerfiartut naalakkersuinikkut aningaasatigullu suliassamut paatsiveerunnartumut akuliukkiartorsimapput, annertuumik pissaaneqarniunnermut biskoppit, mattuttut misissortaat, kunngit, tunissutinik katersuisut aningaaserisullu peqataaffigisaannut. Tamatumani . . . Jesusip ilerra pingaaruteqannginnerujartorsimavoq.“ Cardini nangilluni oqarpoq: „Ilerfiarnerit oqaluttuarisaanerat tassaavoq kukkunerit annersaannik, salloqittaanerit paasiuminaannersaannik, kristumiuuneraqatigiillu kukkusumik takorluugaannik illaruaatissaanerpaamillu oqaluttuaq.“

Ilinniagassaq sumiginnagaq

Ilerfiarnerit tamakkualu iluatsitsinnginnerata takutippaat aningaasatigut piumatussuseq naalakkersuinikkullu pingaarniarneq ingasattajaarniarnermik toqoraanermillu kinguneqarsinnaasut. Ilinniutissarli tamanna sumiginnarneqarsimavoq. Akersuunnerni amerlasuuni nunarsuup ilaanut assigiinngitsorpassuarnut aammik kuisisarneq tamatumunnga ersiutaavoq. Upperisarsiortut maajunnartuni tamakkunani siuttuugajupput.

Erniinnarli isuma ilerfiarnernut pissutaasoq ullutsinnilu sorsunnernut ’illernartunut’ pissutaasoq, eqqunngitsumik upperisarsiornerit aammalu silarsuarmi tamarmi aaqqissuussaaneq Satanimit pissaaneqarfigineqartoq ilanngullugit, peerneqarluinnassaaq. — Tussiaat 46:9, 10; 1 Juánase 5:19; sarĸúmersitat 18:4, 5, 24. (gE 8/10 97)

[Qupp. 16-mi suminngaanneernera]

The Complete Encyclopedia of Illustration/J. G. Heck

[Qupp. 19-mi assiliartat]

Qulaani: Tysklandimi Wormsimi juutit iliveqarfiat — ilerfiarnermi siullermi toqoraanersuarmik eqqaasitsisoq

Qaninneq: Ilerfiartup niaquanik qiperugaq

Saamerleq: Ilaqutariit ilerfiartut tusaamasat eqqaassutissaat

[Suminngaanneernera]

Eqqaassutissaq niaqorlu: Israel Antiquities Authority; assit: Israel Museum, Jerusalem