Peqqinnartunik nerisaqarneq peqqissutsinnut qanoq iluaqutaasinnaasoq

MEERAQ peqqissoq inuussuteqartilluagarlu isigalugu nuanneqaaq! Peqqissuseq tamanna immini pineq ajorpoq. „Nerisassat pisariitsut inuussutissartaqarluartulli ilaquttakkalu pingaartittuarsimavavut, aningaasaqarnerpuinnaanngitsoq aammali piffissaq nerisassiornermut atorneqartartoq nereqatigiittarnissarpullu eqqarsaatigalugit,“ Kate, Canadamiu Brasiliamili najugaqartoq, eqqaamasalikkersaarpoq. „Anaanaga angerlarsimaannartuummat ullut tamaasa atuarfimmit angerlaraangatta isertarpugut nerisassarsunnialaarsuaq immaqaluunniit kaagisunnialaarsuaq.“

Kisianni The Economist naapertussagaanni kikkut tamarmik inuussutissartaqarluartunik nerineq ajorput, ’nunani piitsoqarfiusuni 780 millonit missaat, innuttaasut tallimararterutaat, naammattumik nerineq ajormata. Kaanngikkaluartut ilaasa milliardit marluk vitamininik mineralinillu pisariaqartitatik pineq ajorpaat’. Inuit inuussutikilliortut tamakku sanngiilliinnartanngillat, aammali allanik ikiuisinnaanermut piginnaanikinnerullutik. Meeqqat inuussutikilliortut eqqarsaatigalugit aningaasaqarnermik ilisimatooq Eduardo Giannetti da Fonseca São Paulomi ilisimatusarfimmeersoq ima oqarsimavoq: „[Inunnik isumalluutissanik asuliinnartitsineq] tamanna allanit tamanit ajornerpaavoq. . . . Qularinngilluinnarpara meeqqat tamakku akornanni piginnaaneqartoqartoq periarfissarissaartoqaraluarlunilu piitsuussuseq pissutigalugu saqqummerneq ajuinnartunik. Allatut atugaqarlutik inuusuugunik meeqqat ilaat immaqa Albert Einsteinitut ineriartorsimassagaluarput.“ Atuagassiami Veja-mi ima allassimavoq: „Nuna nukinnik inuussutikilliorneq pissutigalugu sanngiilliartuinnartunik annaasaqarpoq, aammalu silassorissutsikkut, pilersitsisinnaassutsikkut nukitsigullu isumalluutissaagaluit asuliinnartinneqarput.“ Naak immaqa inuuniarneq akisugaluartoq angajoqqaat isumatuut meeqqatik inuunermi aallartilluartissinnaavaat aningaasat nerisassanut inuussutissartaqarluartunut atornerisigut.

Investeriilluarneq

Oqaaseq „investere“ isumaqarpoq siunissami iluanaaruteqarnissaq eqqarsaatigalugu arlaannik taamaatitsineq. Nerisassat inuussutissartaqarluartut eqqarsaatigalugit qanoq ililluni taamaaliortoqarsinnaava? Qinersissasuuguit taava pigisannik akisuunik pigissaarnermulluunniit nalunaaqutaasunik taamaatitsissagaluarpit aningaasaatituannguatit nerisassanut pitsaasunut atorniarlugit?

„Malugissutit aatsaat inunngornermi sulileriataartanngillat; uppernarsaatissat tikkuarpaat malugissutit inunngunnginnermi sulilereertartut,“ The New Encyclopædia Britannica-mi taama allassimasoqarpoq. Peqqissumik meerartaassaguni anaanaq peqqissuusariaqarpoq. Pingaartuuvoq meerartaareernermini naalungiarsummik milutsitsinissaa, anaanap immua inuussutissartagissaarnerummat timillu akiuussutissaanik nukittorsaasarmat. FN-ip atuagassiaataani Facts for Life-mi (Inuunermi pissutsit piviusut) manna nalorninaallisinneqarpoq: „Qaammatini siullerni inoorlaamut anaanap immua kisimi pitsaanerpaavoq. Meeraq sisamaniit arfinilinnut qaammateqaleraangami anaanap immuata saniatigut aamma allanik pisariaqartitsilersarpoq.“

Inuup timaa qajannaatsorujussuuvoq, tamannali taamaattussaannartut isigisariaqanngilaq. Aallaqqaataaniilli nerisassanik peqqinnartunik inuussutissartaqarluartunillu ineriartortinneqartariaqarpoq. The World Book Encyclopedia-mi ima allassimavoq: „Arfinilinnik ukioqalernermi qaratsap oqimaassusissani angusarpaa, 1,4 kilonik oqimaassuseqalertarluni. Qaratsap celliisa amerlanersaat inunngornermi pinngoreertarput, taamaattumik oqimaalliartorneranut pissutaapput cellit alliartortut. Ukiut arfinillit taakkua ingerlaneranni inuk poqernerpaasarpoq ileqqussatigullu najoqqutassanik aalajangiussisinnaanerpaasarluni.“ Tassa imaappoq meeraq arfinilinnik ukioqalereeraangat qaratsap cellii ikittuinnaat ineriartortarput. Kate, aallaqqaataani eqqartorneqartoq, oqarpoq: „Nerisassat peqqinnartut inuussutissartaqarluartullu angajoqqaat meeqqaminnut tunniussinnaasaasa annerpaat ilagaat. Naak pisariaqartunik taaneqartartunik tamanik, amerlasuutigut pigissaarutaannaasunik, meeqqatik tunisinnaanngikkaluarlugit angajoqqaat meeqqat sianissutsikkut timikkullu iluarusunnissaat eqqarsaatigalugit ’investeeriisut’ inuunermi nalissaqanngitsumik meeqqatik aallartilluartissinnaavaat.“

Sooq allanngorartunik nerisassaagut?

Meeqqat timikkut sianissutsikkullu ineriartorsinnaassagunik proteineqarluartunik nerisaqartariaqarput. Inuussuteqarnerlunneq meeqqap atuarfimmi sianissutsikkut ineriartornermigut kinguarsaatigisinnaavaa, meerarlu sorusussuseqaranilu qasoqqassaaq, malinnaalluarsinnaanani ilinniakkaniluunniit eqqaamasinnaanagit. Amigaateqarluni nappaatit minnerpaamik 25-t pissuteqarput inuussutissat tunngaviusut ilaat — proteinit, vitaminit, orsut pisariaqartut inuussutissartaqarfiilluunniit allat — nerisartakkaniissimannginnerannik.

Joaquim oqaluttuarpoq: „Uagutsinni piitsuusimavugut, taamaattorli nunaateqarpugut tassanilu nerisassavut tamangajaasa naatittarlugit. Nerinerit tamangajaasa majsitorlutalu rugkernenik sanaanik iffiartortarpugut, inuussutissartaqarluartunik. Ullut tamangajaasa anaanaga suppaliortarpoq assigiinngitsorpassuarnik grønsagertalinnik, ilaatigut bønnilinnik, pisariaqartitattalu ilarujussuanik matusisarput. Neqitorpiarneq ajorpugut, aalisagartortarpugulli, amerlanertigut ammassassuit ilaannik sardininik, saarullinnik ammassassuarnillu.“ Oqaatsinilu ima ilavai: „Meeqqat tallimaavugut, nalinginnaasumilli nuattarnitta nualluttarnittalu saniatigut arlaannattaluunniit napparsimaneranik eqqaamasaqanngilanga. Isumaqarpunga nerisatta allanngorarlutillu nalinginnaanerat tamatumunnga pissutaaqataasoq.“ Anaanaq arfineq-marlunnik meeralik ima oqaluttuarpoq: „Akikitsunik inuussutissartaqarluartunillu nerisaqartariaqarsimavugut. Taamaattumik naatsiiveeranngualiorpugut naak mikigaluarluni pisariaqartitatsinnik pissarsiffigisinnaasatsinnik.“ Oqaatsini ima ilavai: „Meeqqavut perulunnartumik napparsimanngisaannarsimapput, atuarfimmilu ingerlalluartuaannarsimallutik.“

Grundstoffit pisortatigoortumik akuerisaasut 103-usut ilaat 22-t timip pisariaqartippai. Inuit ataasiakkaat pisariaqartitaat matussutissinniarlugit vitaminit, mineralit proteinillu qanorpiaq annertussusillit pisariaqarnersut aalajangeruminaappoq, allanngorartunilli nerisaqarneq naammassaaq. Tamakkuninnga ilisimasalik ima oqarsimavoq: „Inuussuteqarluassagaanni nerisassat allanngorartut tamanik inuussutissartallit pisariaqarput.“

Taavami meeqqat nerisassat aalajangersimasut mamarinngippatigik, soorlu grønsagit sakkortuumik mamallit? Igasoq misilittagartooq naapertussagaanni angajoqqaat sassaalliuteqartariaqarput „grønsaginik pineqarsinnaasunik tamanik. Inersimasorpassuit grønsagitorneq ajorput meeraagallaramik tamakkutortinneqartarsimannginnamik. Grønsagit fibereqarluarmata vitamininillu pisariaqartitatta ilarujussuanik matussutissiisarlutik, akisuallaaratillu, angajoqqaat meeqqamik tamakkutortarnissaat isumagisariaqarpaat“. Aamma isumassarsiatsialaavoq nerisassioriaatsinik grønsaginik naatitanillu akulinnik, omeletilianik aserortikkanilluunniit, ilinniassalluni. Kalorianik imaqanngitsunik taaneqartartut eqqarsaatigalugit igasoq siuliani taaneqartoq ima oqarpoq: „Angajoqqaat taamaallaat pisuni immikkut ittuni mamakujuttunik saqqumisitsisariaqarput. Mamakujuttut [meeqqanut] saqqumisumiinngikkaangamik taakkunannga nerineqarsinnaaneq ajorput.“

Naak peqqinnartunik naammattunik nerisarnerup kukkusumik inuussuteqarnerup navianaatai millisittaraluarai inuit ilaat imminnut ajornartorsiutissittarput nerivallaartarnermikkut. Kalorianik timip pisariaqartitaanit amerlanerusunik pisaraanni puallarpallaartoqarsinnaavoq, sukkornermik uummatiluutinilluunniit kinguneqarsinnaasumik.a Nakorsaat imaluunniit timikkut aalaaseq sunaluunniit nerisagissaarnermut taartaasinnaanngimmata pitsaassaaq orsutorneq, sukkulittorneq, tarajulittorneq imigassartornerlu annikillisissallugit. Ujarlerfissiami ima allassimasoqarpoq: „Kaannermut, nikallunganermut, sunik tamanik qatsussinermut, kamannermut qasunermullu, tamarmik nerivallaarnermut pissutaasinnaasunut, illua’tungiliuttumik iliuuseqartariaqarpoq.“

Nerisassanut peqqissutsimullu oqimaaqatigiissumik isiginninneq

Biibili nerisassiornermut ilitsersuusiaanngikkaluarpoq, peqqissutsimulli tunngasunik oqimaaqatigiissumik isiginninnissatsinnut iluaqutigisinnaavarput. Apustilip Paulusip mianersoqqussutigisimavai inuit inoqatiminnik ’nerisassanik nereqqusinngitsut, naak Guutip pinngortikkaluarai uppertunut ilumoornermillu ilisarsisunut qujallutik atoqqullugit’. (1 Timûtiuse 4:3) Guutip kissaatigaa nalerisimaassasugut pigisatsinnillu atuilluassasugut. „Pigisakitsuulluni [Jehovamik] mianerinninneq pitsaaneruvoq pisuussuterpassuarnit eqqissiviilliortitsisunit.“ — Ussatit 15:16.

Ullumikkut peqqilluinnaqqissaartoqanngilaq. Taamaattumik ingasaassinaveersaartuugit, soqutigisaqanngitsuunak aammali ingasattumik isumakulunniartuunak. Ingasattumik nerisassanik peqqinnartuleriniarnersuup inuussutissalerinersuulluunniit oqimaaqatigiissumik isiginninnerput aserorsinnaavaa.

Naak peqqissutsitsinnik sianiginninniartuugaluarluta ullumikkut pissutsit taamaanneranni napparsimalertassaagut toqusussaallutalu. Qiimmaallannartumilli Biibilimi neriorsoqqissaarneqarpugut Guutip naalagaaffiata kukkusumik inuussuteqarneq nappaatillu kipitikkumaarai. Inuit kaannersuarmik nungutitsiniarnerminni iluatsitsinngitsoorsimapput, uagulli silarsuaq kikkunnut tamanut naammattorsuarnik inuussutissartaqarluartunik nerisassaqarfiusoq qilanaarisinnaavarput. — Tussiaat 72:16; 85:13. (gD 8/3 95)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 24-mi ungalusaq]

MEEQQAT PITSAASUNIK NERISARTAGAQARNISSAANIK IKIORUK

□ Maligassiuilluarit.

□ Meeraq sunik nerinissaanik nammineq aalajangiisittaqinagu.

□ Angerlarsimaffissinni nerisassat peqqinnanngitsut sukkoqarpallaallu pinaveersaakkit.

□ Meeqqatit nerisassanik assigiinngitsunik pingaartitsilernissaannik ilinniartikkit.

□ Aalajangersimasumik neriffeqartaritsi, aamma ullaakkut.

□ Tv-mi ussassaarutit sunik nerisarnissassinnik aalajangiisuuteqinagit.

□ Meeqqat namminneq nillataartitsivissiortinnaveersaartakkit.

□ Meeqqat nerisassioqataatittakkit.

□ Ulluinnarni nerisartakkanut qujamasunnermik ineriartortitsigit.