Nunarsuaq aserortussaava?

UKIUT 1900-kkut naaqqajaalerput, ungasinngitsukkullu ukiut 2000-ikkut aallartissapput. Tamanna pissutigalugu inuit amerliartuinnartut ullormik eqqartuutiffissamik siulittuutinik soqutiginnippiarneq ajoraluartut imaluunniit soqutiginninngivittaraluartut eqqarsartalersimapput arlaannik silarsuarmik aalassatsitsisumik pingaartumik pisoqaraluattualernersoq.

Immaqa malugereerpat aviisini, atuagassiani allaallu atuakkani tamanna sammineqartartoq. Ukiut hundredellit 21-ssaata aallartinnerani qanoq pisoqarumaarnersoq piffissap takutikkumaarpaa. Inuit ilaat isumaqarput ukiumit 2000-imit ukiumut 2001-imut ikaarsaarneq ukiumit ukiumut (imaluunniit minutsimit minutsimut) ikaarsaarnertulli allatut iinnassasoq annertunerusumillu pingaaruteqarnaviarnani. Inuit ilarpassuisa Nunarsuup siunissaa ungasinnerusoq isumakuluutigineruaat.

Nunarsuup sukkulluunniit — ungasinngitsunnguakkut siunissamiluunniit ungasinnerusumi — suujunnaarsinneqarluinnarluni aserorneqarnissaanik siulittuiniutit ullumikkut tusarsaagaluttuinnarput. Siulittuuterpassuit tamakku ilaat eqqarsaatigeriakkit.

Atuakkami The End of the World — The Science and Ethics of Human Extinction-imi, 1996-imi saqqummersinneqartumi, atuakkiortup isumaliutersortartullu John Lesliep inuup Nunarsuarmi inuunerata naanissaanut ilimanaataasinnaasut pingasut eqqartorpai. Ima apeqquteqareerluni: „Nunarsuarmi tamarmi atomimik sakkoqarluni sorsuunnerup inuit nungutissinnaassavai?“ ima nangippoq: „Ilimanarneruvoq . . . qinngornerit kingunerisaasa taamatut nungutitsisinnaanissaat. Kingunerusut soorlu kræfti, innarluutilinnik erninerit imaluunniit timip nappaatinut akiuussutissaasa sanngiillinerat nappaalanersuarnik malitsilik. Aammattaaq mikroorganismit avatangiisinut pingaarluinnartut nungutitaasinnaassapput.“ Periarfissat pingajuattut John Lesliep eqqaavaa Nunarsuup ullorissamit pamiulimmit ulloriarsuaaqqamilluunniit eqqorneqarsinnaanera: „2000-it missaanniittunik ulloriaqarpoq pamiulinnik ulloriarsuaaraqarlunilu qeqqamikkut [1-10 kilometerit] tikillugit silissusilinnik, tamakkualu ingerlaarfii pissutigalugit ullut arlaanni Nunarsuarmik eqquinissaat ilimanartoqarpoq. Tamakku saniatigut annerusunik amerlanngitsunik (qassiuneri taassallugit eqqoriaanerinnaassaaq) anginngitsunillu amerlanerujussuarnik peqarpoq.“

„Ullormik eqqartuutiffimmik“ takorluukkersaarneq

Aammattaaq ilisimatuup Paul Daviesip, Adelaidemi Australiamiittumi universitetimi professoriusup, oqaasii eqqarsaatigikkit. Taanna Washington Times-imi tassaanerarneqarsimavoq „Atlantikup sammiviini marlunni tamani ilisimatuussutsimut tunngasunik allaaserisaqartartut pikkorinnersaat“. 1994-imi taassuma atuakkiaraa De sidste tre minutter (Minutsit kingulliit pingasut), atuagaq tassaanerarneqarsimasoq „atuakkat ullormik eqqartuutiffissalersaartut tamarmik aallaaviat“. Kapitali siulleq „Ulloq eqqartuutiffik“-mik qulequtaqarpoq, tassanilu ullorissap pamiullip Nunarsuaq eqqortuuppagu qanoq pisoqarsinnaanera takorluukkersaarutigineqarpoq. Paul Daviesip allaaserisaata annilaarnartup ilaa imaappoq:

„Nunarsuaq nunap sajunnerisa 10.000-it sakkortussusiattut sakkortutigisumik sajuttorsuuvoq. Anoraasuarsuaq Nunarsuup qaavani tamarmi pitoraappoq, suut tamaasa aseruatiterlugit aqqusaakkanilu tamaasa sequtserlugit. Nuna manissoq nakkarfiup eqqaaniittoq nigatut ittumik qattuninngorpoq maavaartoq kilometerisut arlalittut portussusilik, Nunarsuup ilua 100 kilometerisut silissusilimmik itersaqalermat. . . . Pujoralak sukarsuartut ilusilik silaannarmut siaruaappoq Seqernullu qaamarna ujaraaqqanit milliardilinnit qillaalasunit siooranarpasissunit taarserneqarpoq; ullorissat ilamerngi silaannarsuarmit utimut nakkakaatillugit ataani nuna ikuallappoq.“

Pisussatut ilimagineqartoq tamanna professorip Daviesip nangilluni ullorissap pamiullip Swift-Tuttlep nunarsuarmik eqquinissaanik siulittuummut atassuserpaa. Taamatut pisoqarnissaa siunissami qaninnerusumi immaqa ilimanarpallaanngikkaluartoq Davies ima mianersoqqusivoq: „Siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit Swift-Tuttlep, assigisaataluunniit, Nunarsuaq pinngitsoorani eqqortussaavaa.“ Paul Davies taamatut isummerpoq ilimagineqarmat 10.000-it missaanniittunik silaannarsuarmiittoqartoq qeqqamikkut kilometerit affaasut tamannaluunniit sinnerlugu silissusilinnik nunarsuup ingerlaarfia paarlallugu ingerlaartunik.

Illit isumaqarpit ilimagisat taama annilaarnartigisut ilumut piumaartut? Tupaallannartumik inuit amerlasuut taama isumaqarput. Isumakulukkumanatilli imminnut tuppallersartarput namminneq inuunerminni taama pisoqarnavianngitsoq. Soorli Nunarsuaq qaquguluunniit aserorneqassava — ungasinngitsukkut ukiulluunniit tuusintilikkuutaat qaangiuppata? Nunarsuarmi immini tassani najugaqartut ajornartorsiutaannut pisuunngilaq. Uagut inuit 1900-kkunni ajornartorsiutit amerlanersaannut, ilaatigut ’nunamik aserueriaannaanermut’, pisuunnginnerpugut? — sarĸúmersitat 11:18.

Inuup paarsinerlunnera akiorneqarpoq

Inuit paarsinerlunnermikkut piumatussutsimikkullu Nunarsuarmik aseruinissaat ilimanarnerunnginnerpa? Orpinnik killeqanngitsumik piiaanerup silaannarmillu imermillu mingutsitsinerup kingunerisaannik qularutissaanngitsumik Nunarsuup ilaa aserorneqareerpoq. Atuakkiortut Barbara Wardip René Dubosillu ukiut 25-t missaanniittut matuma siorna atuakkiaminni Kun én jord-imik (Nunarsuaq ataasiinnaq) taaguutilimmi aseruinerit tamakku eqikkarlugit ima oqaatigaat: „Immikkoortut pingasut mingutsinneqarnerpaat misissuiffiginerusariaqakkavut — silaannaq, imeq nunalu — soorunami tassaapput nunarsuarmi inuunermut pingaaruteqarnerpaat pingasut.“ Taamanernillu pissutsit pitsanngungaarsimanngillat.

Inuup silatusaanngissutsimigut Nunarsuarmik aserueriaannaanera eqqartortillugu qiimmaallannartuuvoq eqqarsaatigissallugu nunarsuarput tupinnangaartumik imminut iluarsiteqqissinnaassuseqarlunilu nutaanngorsarsinnaassuseqartoq. Iluarseqqissinnaassuseq tupinnartoq tamanna allaaseritillugu René Dubos atuakkami The Resilience of Ecosystems-imi (Pinngortitat ingerlaasiisa imminnut iluarsiteqqissinnaassusiat) qiimmaallannartunik ima paasissutissiivoq:

„Inuppassuit annilaangallutik isumaqarput avatangiisit aserorneqaraluttualernerat sivisuallaamik paasisimanngikkipput, pinngortitami ingerlaatsit aserorneqareersimasut ilarpassui iluarsineqarsinnaanngimmata. Uanga isumaga naapertorlugu annilaanganeq tamanna tunngavissaqanngilaq, pinngortitamimi ingerlaatsit allaat annertuumik ajoquserneqareernerminni annertuumik imminnut iluarsiteqqissinnaassuseqarput.

Pinngortitami ingerlaatsit arlalitsigut imminnut iluarsiteqqissinnaassuseqarput. . . . Tamakku ikiortigalugit ajoquserneqarnerit assigiinngitsut kinguneri ajugaaffigisinnaavaat pinngortitap oqimaaqatigiissusivianut uteriartuaarnermikkut.“

Ajornanngilaq

Ukiuni kingullerni tamatumunnga assersuutissaalluartumik pisoqarsimavoq Thamesip, Londonimi kuussuup tusaamasap, minguiarneqarneratigut. Atuakkami Jeffery Harrisonip Peter Grantillu aaqqissugaanni The Thames Transformed-imik (Thamesip allanngornera) taaguutilimmi angusaq tamanna, inuit tamanut ajunngitsussaq eqqarsaatigalugu suleqatigiikkaangamik qanoq angusaqarsinnaanerannik takutitsisoq, allaaserineqarpoq. Prins Philip, Edinburghimi hertugi, atuakkamut siulequtsiamini ima allappoq: „Kiisami nuannersumik tusaqqusaarutigineqarnissaminullu ajukkunnanngitsumik oqaluttuassaqalerpugut, naak immaqa inuit ilaannik isumaqalersitsisinnaagaluartoq avatangiisinik ataannartitsiniarnermi ajornartorsiutit oqaatigineqartartutut annertutiginngitsut. . . . Thamesimut atatillugu angusaasimasut tunngavigalugit kikkut tamarmik isumalluarsinnaapput. Tusagassaq nuannersoq tassaavoq [pinngortitap ingerlaasiata iluarsiteqqinnissaa] ajornanngitsoq, suliniutillu taamaattut naammassineqarsinnaasut.“

Kapitalimi „The Great Clean-Up“-imi (Saliinersuaq) Jeffery Harrisonip Peter Grantillu ukiut kingulliit 50-it ingerlaneranni naammassineqarsimasut angorniorlutik oqaluttuaraat: „Oqaluttuarisaanermi siullermeerluni kuussuarmik annertuumik mingutsinneqarsimasumik suliffissuarnillu sunnerneqarsimasumik ima annertutigisumik minguiaasoqarpoq allaat imermiunik timmiaqaleqqillunilu aalisagaqaleqqilluni. Aallaqqaataani neriuutissaqarnarpasissimanngikkaluaqisoq taama sukkatigisumik allanngortoqarsimanera allaat pinngortitamik eqqissisimatitsinissamik tapersersuisumut isumalluannginnerpaamut qiimmaallaataasinnaavoq.“

Taava Jeffery Harrisonip Peter Grantillu allanngorneq allaaseraat: „Kuussuaq ukiut ingerlaneranni ajorsiartuinnarsimavoq, sorsunnersuarmilu kingullermi eqqakkanik suliarinnittarfiit annerit eqqakkallu aqqutaat innarlerneqarmata aserorneqarlutilluunniit annertuumik mingutsinneqarpoq. 1940-kkunni 1950-ikkunnilu Thamesip ajornerpaaffissani tikissimavaa. Taamanikkut kuussuaq allaanngilaq eqqakkat aqqutaat ammaannartoq. Ernga qernertuinnaavoq, ilteqarani, aasaaneranilu Thamesip tipersua annertoorujussuarmut siaruaattarpoq. . . . Aalisagarpassuit peerupput, nimerissat silaannarmik kuussuup qaavaniittumik najuussuisinnaanertik pissutigalugu uumaannarsinnaasut kisimik pinnatik. Londonip Woolwichillu akornanni kuussuup sinaani illuliorfigineqarsimasuni timmissanut amiakkuulerput qeerlutuut qussuillu, pinngortitamit pinnatik talittarfinni karrinik usingiarfiusartuni nakkaanikunik nerisaqarnerusartut. . . . Taamanikkut kina isumaqarpa pissutsit taama allanngortigiumaartut? Ukiut qulit ingerlaneranni tamanna timmiaarutingajavissimagaluartoq timmissanut imermiunut assigiinngitsorpassuarnut qimarnguinngorsimavoq, ilaatigut qeerlutuunut 10.000-inut timmissanullu naloraarusilinnut 12.000-inut ukiisartunut.“

Soorunami pisimasoq tamanna nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu assersuutissaminiinnannguuvoq. Taamaattorli ilinniutigisinnaavarput. Tamatumuunami takutinneqarpoq inuit paarsinerlunnerat, piumatussusiat isumaassusiallu Nunarsuup aserornissaanik isumaqartariaqanngitsoq. Eqqortumik ilinniartinneqarnikkut inuiaallu iluaqutissaannut ataasiussuseqarluni suliniuteqarnikkut Nunarsuarmi pinngortitat ingerlaasianni, avatangiisini nunallu qaavani aseruinerit pereersimasut iluarsineqarsinnaapput. Avataaneersummi, soorlu ullorissat pamiullit ulloriarsuaaqqallu, Nunarsuup aserorneranut pissutaasinnaanerat ilimanartoqarpa?

Apeqqut akiuminaatsoq tamanna allaaserisami tulliuttumi naammaginartumik akineqassaaq.

[Qupp. 5-imi issuagaq]

Ilinniartinneqarnikkut ataasiussuseqarlunilu suliniuteqarnikkut Nunarsuarmi aseruinerit allaat annertuut iluarsineqarsinnaapput