Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisut Grækenlandimi oqaluussisinnaatitaaneq illersoraat

SOOQ angut saniliminit nuannarisaasoq 1938-imiilli 60-it sinnerlugit parnaarussaasarsimava? Sooq niuertarfiutilik unneqqarissoq Kretameersoq taanna Grækenlandimi eqqartuussivinnut 18-eriarluni orniguttariaqartarsimava ukiullu arfinillit sinnerlugit parnaarussaasimalluni? Aap, sooq ilaqutariinni ittuusoq eqiasuitsoq Minos Kokkinakisimik atilik nuliaminit meeqqaminillu tallimanit avissaartitaasarsimava qeqertanilu pillaavinni assigiinngitsuniititaasarsimalluni?

Inatsisit upperisarsiornikkut ilassarsiornermik inerteqqutiginnittut 1938-imi 1939-imilu aalajangersarneqarsimasut pingaarnerpaamik pissutaapput. Inatsisit taakku Grækenlandimi kisermaassilluni naalakkersuisup Ioannis Metaxasip, ilagiit græsk-ortodoksit sinnerlugit iliuuseqarluni, atuutilersippai.

Inatsisiliornerup tamatuma kingunerisaanik 1938-miit 1992-imut Jehovap nalunaajaasuinik tigusarinninnerit 19.147-t pisimapput, eqqartuussisullu taakkuninnga katillugit ukiuni 753-ini parnaarussassanngortitsisimapput, taakkunannga ataatsimut ukiut 593-it parnaarussaaffioreersimallutik. Tamatumunnga pissutaavoq Grækenlandimi Jehovap nalunaajaasuisa, nunani allani tamaniittutut, Jesus Kristusip peqqussutaanut naalannerat: ’Taamaattumik aallaritsi, inuiaqatigiillu tamaasa ajoqersuganngortissigik, . . .ajoqersorsigillu ilissinnut peqqusakka tamaasa maleruaqqullugit.’ — Matîuse 28:19, 20.

1993-imili maajip 25-ani upperisarsiornikkut kiffaanngissuseq ajugaarujussuarpoq! Ulloq tamanna Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuussisut Frankrigimi Strasbourgimiittut aalajangiuppaat griikerit upperisaminnik allanik oqaluttuussinissaminnut pisinnaatitaasut. Taamaalillutik eqqartuussisut taakkua ersersippaat upperisarsiornikkut kiffaanngissuseq illersorusukkitsik, inunnut tamanut sumiluunniit najugaqartunut pingaaruteqarsinnaasorujussuarmik.

Atagu tamanna qimerloorneroriartigu ilaatigullu griikerip ataatsip narrujuumminartumik iliorfigineqarsimanera, eqqartuussummik pingaaruteqartumik tamatuminnga nassataqarsimasoq, sammillugu.

Oqaluussisartup tunuliaqutaa

1938-mi Minos Kokkinakis Jehovap nalunaajaasuini siullersaalluni griikerit inatsisaat, upperisarsiornikkut ilassarsiornermik pinerluttuliaatitsisoq, malillugu eqqartuunneqarpoq. Eqqartuussisunut suliassanngortinneqaqqaarnani griikerit qeqertaannut Amorgosimut Agæap Imartaaniittumut qaammatini 13-ini parnaarussassanngorlugu aallartinneqarpoq. 1939-mi marloriarluni eqqartuunneqarpoq, tamatigullu ukiuni marlunni affarmilu parnaarussassanngortinneqartarpoq.

1940-mi Kokkinakis qaammatini arfinilinni qeqertamut Melosimukaanneqarpoq. Aappaaguani sorsunnersuup kingulliup nalaani Athenimi sakkutuunut parnaarussivimmi qaammatit 18-it sinnerlugit parnaarussaaqqavoq. Tamanna pillugu ima oqaluttuarpoq:

„Parnaarussivimmi nerisassaaleqineq ingasatsikkiartorpoq. Sanngiillingaaratta pisussinnaajunnaarpugut. Athenimi Piræusimilu oqaluussisartut pissakitsunnguugaluarlutik nerisassatigut isumagisarsimanngikkaluarpatigut perlerluta toqoreersimassagaluarpugut.“ Kingorna, 1947-mi, aamma qaammatini sisamani affarmilu parnaarussassanngortinneqarami parnaarussaavoq.

1949-mi Minos Kokkinakis qeqertamut Makronisósimut aallartitaavoq. Ateq taanna eqqaaneqaraangat griikeri kinaluunniit amiilaajummertarpoq tassani parnaarussivik pissutigalugu. Parnaarussivimmi Makrónisosimiittumi taamanikkut parnaarussaasut 14.000-iusut akornanni 40-t Jehovamut nalunaajaasuupput. Griikerit leksikonianni Papyros Larousse Britannica-mi ima allassimasoqarpoq: „Naalliutsitseriaatsit amiilaarnartut . . . inuuniarnermi atugarisat, nunamit atugartuussuseqarfiusumit akuerineqarsinnaanngitsut, paarsisullu parnaarussanik nikanarsaataasumik pinninnerat . . . Grækenlandip oqaluttuarisaaneranut kanngusuutissaavoq.“

Kokkinakisip, ukioq ataaseq Makrónisosimi parnaarussiviimmiissimasup, tamaani pissutsit ima oqaluttuarai: „Sakkutuut, itsaq katuullit allatut upperisalinnik killisiuisartuinut ilaasutut pissusilersortut, parnaarussanik tamanik ullaamiit unnummut killisiuisarput. Naalliutsitseriaasii amiilaarnangaarmata nassuiagassaanngillat. Parnaarussat ilarpassui silanngajaalerput; allat toqutaapput; amerlasuut timimikkut innarluuteqalerput. Unnuani tamakkunani qinoqatigiittarpugut, naalliutsinneqartut nilliarpalunneri nimaarpalunnerilu tusaatillugit.“

Makrónisosimi misiligarneqarnermini aniguereernermi kingorna Kokkinakis 1950-ikkut ingerlaneranni aamma arfinileriarluni tigusaasarpoq qaammatinilu qulini parnaarussaaqqalluni. 1960-ikkunni sisamariarluni tigusaasarpoq qaammatinilu arfineq-pingasuni parnaarussassatut eqqartuussaalluni. Eqqaamaneqartariaqarporli Minos Kokkinakis Jehovap nalunaajaasuisa upperisaminnik allanik oqaluttuussisimanertik pissutigiinnarlugu ukiut ingerlaneranni tigusaasarsimasut parnaarussaasarsimasullu hundredelikkuutaat ilaannarimmassuk ataaseq.

Qanormi ililluni Jehovap nalunaajaasuinut peqqarniitsumik naapertuilluanngitsuliorfiginninnerit Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuussisunut saqqummiunneqarpat?

Suliassaq misiligutaasoq

Tamanna aallartippoq 1986-imi marsip 2-ani Minos Kokkinakis, niuertarfiutilittut soraarninngorsimalluni 77-inik ukioqartoq, nuliani ilagalugu Sitiami Kretamiittumi Georgia Kyriakaki pulaarmassuk. Kyriakakip uiata, ilagiinni ortodoksini tamaaniittuni erinarsortunik siulersuisartuusup, politiinut nalunaarutigai. Politiit takkupput Kokkinakisilu nulialu tigusaralugit, politeeqarfiliaallugillu. Tassani unnuisinneqarput.

Qanoq unnerluutigineqarpat? Ukiuni 50-ini siuliini Jehovap nalunaajaasuinik unnerluutiginnissutaasarsimasutut unnerluutigisaapput, tassa upperisarsiornikkut ilassarsiortutut. Griikerit tunngiviusumik inatsisaanni 1975-imeersumi artikel 13-imi ima allassimasoqarpoq: „Upperisarsiornikkut ilassarsiorneq inerteqqutaavoq.“ Inatsimmilu paragraf 4-mi, stykke 1363/1938-imi aamma 1672/1939-imi upperisarsiornikkut ilassarsiorneq pinerlunnertut naqissuserneqarpoq. Tassani allassimavoq:

„Oqaatsikkut „upperisarsiornikkut ilassarsiorneq“-kkut ingammik pineqarput toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit inummik upperisarsiornikkut allatut isumalimmik innarliiniarsarinerit suulluunniit . . . pinngitsaaliinikkut, neriorsuuteqarnikkut, ileqqussatigut aningaasatigulluunniit tapersersuinikkut, pisuusaarnikkut imaluunniit inuup tatiginninneranik, pisariaqartitaanik, uppiassusianik, misilittagakissusianik silaqassutsimigulluunniit amigaateqarneranik atornerluinikkut upperisarsiornikkut paasinnittaasianik arsaarnissaa siunertaralugu.“

Lasithimi Kretamiittumi pinerluttunik eqqartuussiviup suliassaq marsip 20-ani 1986-imi suliaraa Kokkinakisikkullu upperisarsiornikkut ilassarsiorsimasutut pisuutillugit. Marluullutik qaammatini sisamani parnaarussassanngortinneqarput. Eqqartuussutip aappariinnut nalunaarutigineqarnerani eqqartuussisut nalunaarput unnerluutigisaasut ’kristumiut ortodoksiusut ajoqersuutaannik innarliiniarsimasut . . . uppiassusiat, misilittagakissusiat silaqassutsikkullu amigaateqarnerat atornerlullugu’. Unnerluutigisaasut aamma pisuutinneqarput „silatuumik pikkorissumillu nassuiaateqarnermikkut [fru Kyriakakip] . . . kristumiutut ortodoksiusutut upperisaminik taamaatitsinissaanik kajumissaarisimasutut“.

Aalajangiineq Kretami eqqartuusseqqittarfimmut suliassanngorteqqinneqarpoq. 1987-imi marsip 17-ani eqqartuussisut taakkua fru Kokkinakis pinngitsuutippaat, eqqartuussulli uianut atuutitiinnarlugu; parnaarussassanngortitaanerali qaammatinut pingasunut sivikillineqarpoq. Eqqartuussutip nalunaarutigineqarnerani oqaatigineqarpoq hr. Kokkinakisip „[fru Kyriakakip] uppiassusia, misilittagakissusia silaqassutsimigullu amigaateqarnera atornerlussimagai“. Aamma oqaatigineqarpoq „Biibilimi allassimaffinnik atuffattarsimagaa imalu pikkoritsigisumik nassuiartarsimallugit arnap kristumiup, upperisarsiornikkut naammanngitsumik ajoqersorneqarsimanini pissutigalugu, akeriarsinnaasimanngisaanik“.

Eqqartuusseqqittarfimmi eqqartuussisut ilaata isumaqataannginnini saqqummiullugu allappoq hr. Kokkinakis „aamma pinngitsuutinneqarsimasariaqaraluartoq, tassami uppernarsaatissanik saqqummiussisoqarsimanngimmat Georgia Kyriakakip kristumiut ortodoksit ajoqersuutaannut atatillugu ilisimasaqarujussuannginneranik, ilagiinnimi taakkunani erinarsortartunik siulersuisartumik ueqarami, aammalu uppernarsaatissaqartinneqanngimmat silaqassutsimigut amigaateqarnera imaluunniit unnerluutigineqartup atornerlussinnaasaanik immikkut uppiasuunera, taamaalillunilu upperisarsioqatigiinnut Jehovap Nalunaajaasuinut pinngitsaalisaalluni ilanngutsinneqaatigisinnaasaminik.“

Hr. Kokkinakisip suliassaq griikerit eqqartuussissutinik misiliisarfiannut, tassa Grækenlandimi eqqartuussiviit qullersaannut, suliassanngortippaa. Eqqartuussiviulli tamatuma suliassanngortitseqqissut apriilip 22-ani 1988-imi tunuartippaa. Taamaattumik hr. Kokkinakisip Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititat aggustip 22-ani 1988-imi qinnuigai suliassaq suliareqqullugu. Qinnuteqaat februaarip 21-ani 1992-imi akuerineqarpoq, suliassarlu Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisunut saqqummiunneqarpoq.

Apeqqut akerleriissutaasoq

Grækenland Europarådimut ilaasortaagami Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummik maleruaanissaminut pisussaavoq. Isumaqatigiissummi artikel 9-mi ima allassimasoqarpoq: ’Kinaluunniit piumasaminik eqqarsarnissaminut, nalunngeqatiginnissutikkut upperisarsiornikkullu kiffaanngissuseqarnissaminut pisinnaatitaavoq; Pisinnaatitaaffimmut tamatumunnga ilaavoq upperisamik isummamilluunniit aalajangiusimasamik taarsiisinnaaneq, taamatullu kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni, tamanut ammasumik tamanulluunniit ammanngitsumik upperisamik isummamilluunniit aalajangiusimasamik saqqummiussinissamut kiffaanngissuseqarneq naalagiarneq, ilinniartitsineq, upperisarsiornikkut ileqqulersuutit ileqqulersuutitigullu maleruagassanik eqqortitsineq aqqutigalugit.’

Tassa eqqartuussisunut suliassanngortinneqartut tassaapput griikerit naalakkersuisui. Ammasumik unnerluutigisaapput Grækenlandimi innuttaasup upperisaminik Jesus Kristusip ’ajoqersuinissamik ajoqersuganngortitsiortornissamillu’ inassutaa naapertorlugu ingerlatsinissaminut pisinnaatitaaffianik ajoqusiisimasutut. (Matîuse 28:19, 20) Aammattaaq Paulus ima oqarsimavoq: ’[Jesusip] inappaatigut inuit oqaluussiffigeqqullugit, nalunaajaassutigeqqullunilu.’ — apustilit suliait 10:42.

Atuagassiap Human Rights Without Frontiers-ip normuani immikkut ittumi 1992-imoortumi ilaatigut ima allassimasoqarpoq: „Grækenland — Inuit pisinnaatitaaffiinik saqqumisumik unioqqutitsinerit.“ Atuagassiami quppernermi 2-mi allassimavoq: „Grækenland EF-imi Europami nunani kisiartaalluni inatsiseqarpoq pillaanermut malittarisassamik inuit allat upperisaannik allannguisitsiniartunik akiliisussanngortitsisinnaasumik parnaarussaatitsisinnaasumillu.“

Taamaattumik inatsisilerisut akornanni avataannilu pissanganeqartorujussuanngorpoq. Griikerit inatsisaat upperisamik allanut oqaluttuussinissamik inerteqqutiginnittoq qanormitaava aalajangiiffigineqassava?

Strasbourgimi eqqartuussineq

Kiisami ulloq eqqartuussivissaq — novembarip 25-at 1992 — nalliuppoq. Strasbourgimi nuiarloqaaq qiianartukasiullunilu, eqqartuussivimmili kialaartumi eqqartuussissuserisut saqqummiussassaminnik saqqummiussuillutik oqallorissaaqaat. Nalunaaquttap-akunnerini marlunni uppernarsaatissanik saqqummiussuisoqarpoq. Professorip Phedon Veglerisip, Kokkinakisimut eqqartuussissuserisuusup, suliassap pingaarnerusortaa tikippaa ima aperigami: ’Inatsit killilersuisoq tamanna, ilagiinnik griikerinik ortodoksiusunik allamik upperisaqalinnginnissaannik illersuisussatut siunertaqartoq, atuuttuaannassanerpa eqqortinneqarniartuaannassanerpalu?’

Tupigusuppasilluni professor Vegleris ima oqarpoq: „Tupigusuutigaara inatsisip tamatuma [upperisarsiornikkut ilassarsiornermut tunngasup] ortodoksit upperisaat naligitimmagu sianiissutsimut ilisimasaqanngissutsimullu. Aamma tupigusuutigiuaannarsimavara ortodoksit upperisaata sianiissutsimut, anersaakkut ilisimasaqanngissutsimut, sernissorneqarnissaata pisariaqarnera . . . Tamanna eqqissisimanngissutigaara uissuummissutigalugulu.“ Malugisariaqartuuvoq naalakkersuisut aallartitaat inatsisip tamatuma allanut Jehovap nalunaajaasuinuunngitsoq atorneqarsimaneranik uppernarsaatissaqartitsinngimmat.

Kokkinakisimut eqqartuussissuserisuusup allap, hr. Panagiotis Bitsaxisip, ersersippaa upperisarsiornikkut ilassarsiorneq pillugu inatsit qanoq naapertuilluanngitsigisoq. Oqarpoq: „Inuit inersimasut oqaloqatigiissappata pisariaqartoq tassa sunneeqatigiinnermik akuerinninnissaq. Taamaattoqanngippat tassaassaagut inuiaqatigiinnguakkuluit eqqumiitsut, pinngortitat eqqarsartartut eqqarsaatiminnilli anitsisanngitsut, oqaluttartut attaveqatigiittanngitsulli, piusut inoqatiminnilli pioqateqanngitsut.“

Hr. Bitsaxis aamma oqarpoq „hr. Kokkinakis ’iliuuserisimasani’ pinnagu ’suuninili’ pillugu eqaartuussaasimasoq“. Hr. Bitsaxisip taamaalilluni ersersippaa upperisarsiornikkut kiffaanngissutsip tunngaviusortai unioqqutinneqaannaratik ’tullaarilluinnarneqarsimasut’.

Grækenlandimi naalakkersuisut aallartitaat piviusumut ungasilluinnartumik saqqummiusseriaraluarput, oqarlutik Grækenland tassaasoq „inuit pisinnaatitaaffiisa paratiisiat“.

Eqqartuussut

Maajip 25-ani 1993-imi ulloq eqqartuussutip nalunaarutigineqarfissaa erinigisaasimaqisoq nalliuppoq. Eqqartuussisut arfinillit pingasunit akerlerineqarlutik aalajangerpaat Grækenlandimi oqartussaasut Minos Kokkinakisip 84-inik ukiullip upperisarsiornikkut kiffaanngissusianik ajoqusiisimasut. Inuunini tamaat oqaluussisartutut akitsisitaanermi saniatigut 100.000 koruuningajannik taarsiiffigineqartussanngortinneqarpoq. Kokkinakisip Jehovallu nalunaajaasuisa allanik upperisartik pillugu oqaloqatiginninnerminni griikerit naalakkersuisuinit pinngitsaaliiniarnerarneqartarnerat eqqartuussisunit eqqunngitsuutinneqarpoq.

Naak griikerit inatsisaanni tunngaviusuni griikerillu inatsisitoqaanni upperisarsiornikkut ilassarsiorneq inerteqqutigineqaraluartoq Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisut aalajangiipput inatsit tamanna Jehovap nalunaajaasuinik qinuginninnissamut patsisiginiassallugu kukkunerusoq. Taamaaliornermi Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi artikel 9-mut akerliuvoq.

Eqqartuussut ilaatigut ima nipeqarpoq: „Upperisarsiorneq ’inuit isumaliortaasiata nutaanngorsartuarneranut’ ilaavoq, inuillu tamat oqallissutigisaannut ilaajunnaarsinneqarsinnaanngilluinnarpoq.“

Eqqartuussisut qulingiluaasut tamarmik isumaqatigiillutik ima oqarput: „Upperisarsiornikkut ilassarsiorneq ’upperisaq siaruarterniarlugu ilungersuussinertut’ taaneqartoq taamaaliinnarluni pillarneqaataasinnaanngilaq; taamaaliorneq ’upperisamik ingerlatseriaasiuvoq’ immini pisinnaatitaalluinnartoq.

Suliami matumani [hr. Kokkinakis] ilungersuussinermik taama ittumik ersersitsisarsimanini pissutigiinnarlugit eqqartuunneqarsimavoq massa assuarnartumik iliuuseqarsimanani.“

Aalajangiinerup kinguneri

Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisut taamaalillutik griikerit oqartussaasuisa atorfilittaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik peqquaat inatsimmik upperisarsiornikkut ilassarsiornermik inerteqqutiginnittumik tamatuminnga atornerluiunnaarnissaannik. Neriunartumik Grækenlandip eqqartuussisut aalajangigaat malissavaa Jehovallu nalunaajaasuinik qinuginninnini unitsillugu.

Jehovap nalunaajaasuisa siunertarinngilaat inuiaqatigiinni allannguinissaq eqqartuussisoqarnikkulluunniit iluarsaaqqinnissaq. Jesusip peqqussutaanut naalallutik Guutip naalagaaffianik nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninneq pingaarnerpaamik ulapputigaat. Taamaaliorsinnaajumallutilli kissaatigaat apustilip Paulusip ukiuni hundredelinni siullermi iliorsimaneratut ’nutaarsiassamik nuannersumik illersuinissartik tamatuminngalu inatsisitigut aalajangersaanissartik’. — Filípimiut 1:7, (NV).

Jehovap nalunaajaasui najukkaminni sumiluunniit innuttaapput inatsisinut naalattut. Tamanilli pingaarnerpaatillugu Guutip inatsisai Biibilimiittut naalappaat. Taamaattumik nunat ilaanni upperisaminnik Biibilimik tunngaveqartumik allanut oqaluttuarinninnissartik inerteqqutigineqaraangat apustilit aalajangersimanerattut aalajangertariaqartarput: ’Guuti inunnit naalattariaqarneruvoq.’ — apustilit suliait 5:29. (wD 1/9 93)

[Qupp. 26-mi ungalusaq]

QINUGINNINNEQ PALASIT PILIARINERUSAAT

Grækenlandimi palasit ukiuni qulikkuutaani ’ajunaartitsiniartarsimapput inatsisit tunngavigisuusaarlugit’. (Tussiaat 94:20) Eqqartuussineq alla qanittukkut qeqertami Kretami naammassineqarpoq. 1987-imi biskoppip palasillu 13-it Jehovap nalunaajaasui qulingiluat upperisarsiornikkut ilassarsiortutut unnerluutigisimavaat. Kiisami januaarip 24-ani 1992-imi suliassaq eqqartuussissutigineqarpoq.

Eqqartuussivik ulikkaarluinnarsimavoq. Palasit 35-t unnerluussisussaatitaasunut ilisimannittuusussat najuupput. Issiavissalli amerlanersaat Jehovap nalunaajaasuinit kristumiutut qatanngutiminnik qiimmassaataasussanit issaaffigineqareersimapput. Eqqartuussineq aallartinngitsorluunniit unnerluussaasut eqqartuussissuserisuata tikkuareersimavaa unnerluussisoq unnerluutiginninnermini annertuunik kukkuluttorsimasoq.

Tamatuma kingunerisaanik eqqartuussinermi illuatungeriit tunuarallarput oqaloqatigiinniarlutik. Nalunaaquttap-akunnerini marlunni affarmilu siunersiuereerluni eqqartuussisut siulittaasuata nalunaarutigaa unnerluussaasut eqqartuussissuserisuat ilumoortoq. Taamaattumik oqaluussisartunut qulingiluanut unnerluussut atorunnaarsinneqarpoq! Eqqartuussisoq aalajangerpoq unnerluussaasut upperisarsiornikkut ilassarsiorsimasutut unnerluutigineqarnermikkut ilumut pisuutitassaanersut paasiniarlugu misissueqqittoqarnissaa pisariaqartoq.

Nalunaarut tusarliunneqarniariartoq eqqartuussivimmi uivernersuaqalerpoq. Palasit sioorasaarutinik ajuallatsitsiniutinillu suaartalerput. Palasit ilaata Jehovap nalunaajaasuisa eqqartuussissuserisuat sanningasulimmik tigumiarluni saassuppaa pinngitsaalillugulu pallorfigitinniaraluarlugu. Politiit akuliuttariaqalerput, naggataatigulli Nalunaajaasut eqqartuussivik eqqissillutik qimassinnaalerpaatt.

Eqqartuussineq taamaatinneqareermat pisortat unnerluussisuutitaat Jehovap nalunaajaasuinik qulingiluaasunik unnerluussissummik nutaamik suliarinnilerpoq. Eqqartuussinissaq 1993-imi apriilip 30-ani, Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisut Kokkinakis pillugu aalajangiinerat sapaatip-akunnerinik pingasunik sioqqullugu, pisussanngortinneqarpoq. Aamma tamatumuunakkut palaserpassuit najuupput.

Unnerluunneqartut qulingiluat eqqartuussissuserisui uparuaapput Nalunaajaasunik unnerluussisut eqqartuussinermut najuutinnginnerat assuaralugu. Unnerluussummik allamik nutaamik piareersaalluni ulapingaarami pisortat unnerluussisartuat kukkuluttorujussuarsimavoq eqqartuussassanngortitsiniartut eqqartuussivimmukarnissaannik oqarfiginngitsoorlugit. Taamaattumik Jehovap nalunaajaasuisa eqqartuussissuserisuisa eqqartuussisunut qinnutigaat kukkuluttornerujussuaq tamanna pissutigalugu suliassaq taamaatiinnarneqassasoq.

Taamaariarmat eqqartuussisut eqqartuussivik qimappaat nalunaaquttallu akunnerani ataasingajammi oqaloqatigiillutik. Utermata eqqartuussisut siulittaasuata sikingalluni nalunaarutigaa oqaluussisartut qulingiluat tamarmik pinngitsuutinneqartut.

Grækenlandimi Jehovap Nalunaajaasuisa eqqartuussinerup tamatuma inernera, kiisalu Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisut Kokkinakis pillugu maajip 25-ani aalajangiinerat, qujamasuutigeqaat. Qinusarput inatsisitigut ajugaanerit tamakku kingunerisaannik ’ersiornaatsumik eqqissisimaanartumillu inuusinnaajuassallutik Guuti mianeralugu titsiillutillu’. — 1 Timûtiuse 2:1, 2.

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Minos Kokkinakis nuliilu