Nunami sikoqaqalunilu aputeqaqisumi katersuiffik
KALAALLIT NUNAAT, silarsuarmi qeqertat annersaat, ilumut nunaavoq sikoqaqalunilu aputeqaqisoq. Qeqertap taassuma annersaa, kilometerinik 2700-ngajannik isorartussuseqartoq, qaasuitsup killeqarfiata avannaatungaaniippoq sermersuarmillu, agguaqatigiissillugu kilometerit aappaata affaasut issussuseqartumik, ataavartumik qallerneqarsimalluni. Kalaallit Nunaata sinnera ukiumut qaammatini minnerpaamik tallimaniit arfineq-pingasunut apummit qallerneqarsimasarpoq. Oqartoqartarpoq qallunaatsiaat qeqertaq Grønlandimik (Nuna Qorsuusoq-mik) atsersimagaat amerlanerusunik nunasisoqaqqunermik, taaguullu tamanna aasami naatsumi sinerissap ilaani naleqqulluartarpoq.
Upernaakkut Tunup avannaani ukiup sikua aserortertarpoq, sikorsuillu tamakku tamaanngaanneersut sineriak sinerlugu kujammut ingerlaartarput, Nunap Isua uiarlugu, kitaanilu sinerissap kujataanut ingerlaqqittarlutik qaammaterpassuarnilu tamaani umiartornermut akornutaasaqalutik. Ukiukkut Kalaallit Nunaata imartaata annersaa sikusarpoq, taamaattumillu najugaqarfiit ilaat immakkut angallatinik tikinneqarsinnaajunnaartarput. Eqqortumik oqaatigissagaanni nuna, imaq inuillu inuusaasiat sikumit naalagaaffigineqarput. Taamaattumik nunami avannaarsuaniittumi tamaani inerititanik katersuisoqarsinnaanera tusarlugu immaqa tupinnakulussaaq.
Aallartinneq
Kalaallit Nunaanni inuit ukiuni hundredelippassuarni piniartutut inuusimapput. 1721-mi palasi Lutherikkuusoq Hans Egede ajoqersuiartorluni Kalaallit Nunaannut pivoq. Kingorna noorliit ajoqersuiartortitaat nunap ilaani arlalinni sulipput. Bibelip atuagartaasa ilaat taakkua ajoqersuiartortitaasa ilaannit kalaallisuunngortinneqarsimapput Guutillu nammineq aqqa, Jehova, nutsikkani atatiinnarneqarsimalluni. 1900-miilli Den Danske Folkekirke (Ilagiit Qallunaat) „upperisarsiornikkut kisermaassisuulersimavoq“.
1953-imi, Kalaallit Nunaat suli Danmarkimit nunasiaatillugu, malunnartumik allanngorneqarpoq. Tassami qallunaat inatsisitaavanni tunngaviusumi ukiumi tamatumani atortuulersumi upperisarsioqatigiit ilagiit naalagaaffimmit tapersersorneqartut avataanniittut Kalaallit Nunaanni ajoqersuileqqinnissaminnut akuerisaalerput. Taamaattumik 1955-imi januariugaa Jehovap Nalunaajaasui Danmarkimeersut marluk ajoqersuiartortitatut Kalaallit Nunaaliartinneqarput. Oqaluussiffigisassaat tassaavoq kitaata kujataani sineriak kilometerinik 2000-inik isorartussusilik, kalaallit tamangajammik — taamani inuit 27.000-iusut, amerlanersaat piniartuullutillu aalisartuusut — najugaqarfigisaat.
Ajoqersuiartortitap aappaa, Kristen Lauritsen, ima oqaluttuarpoq: „Taamanikkut kalaallit oqaasiinik ilisimasaqanngingajappugut, qamuunali kissaatigisimallugu sallusuissummik Guutip oqaasianeersumik kalaallit ilinniartinnissaat. Naqitigaaqqanik kalaallisuunik ikittunnguanik peqarpugut, atuagassiaararlu ’nâlagauvfik pivdlugo nalunaerut nuánersoĸ mána’ ukiumi tamatumani kingusinnerusukkut takkuppoq.“ Qanoq ilillutik oqaluussisarsimappat?
„Aallaqqaataani pulaarnitta siunertaa nassuiarniarlugu allagartat naqitat atortarpavut. Kingornali oqaaseqatigiialuit alanngaarsinnaalerpavut. Illoqarfimmiit illoqarfimmut angalagaangatta pujortulinnut ilaajuaannarpugut. Pujortullilli aalajangersimasumik aallartarfeqanngillat angalanissat pilersaarusiugaanngingajammata. Umiartoraangatta merianngukulaqaagut. Aammattaaq unnuiffissarsinissaq ajornakusoortaqaaq. Amerlasuutigut tupeq nassatariuaannagarput naammagisariaqartarparput.“
Kalaallilli inussiarnersuullutillu inoroorsaartuupput. Guutimut upperneq Bibelimillu ataqqinninneq pissusissamisoortutut isigaat. Angerlarsimaffinni tamangajanni kalaallisut Bibeleqarpoq. Kristenip eqqaamavaa niviarsiarannguaq pappiaraminermik ima allannilimmik nassarluni ilaanni orniguttoq: „Unnuiffissarsisimanngikkussi uagutsinni unnuiniarisi.“ Inimik Vagttårnip Peqatigiiffiata filmiutaasa ilaannik takutitsivigisinnaasaminnik pissarsiniarneranni aammattaaq ilaqutariinnit taakkunannga ikiorneqarput.
Annertusisitsineqarpoq
1961 aallarnerfigalugu ilaqutariit Danmarkimeersut pisariaqartitsiffiunerusumi kiffartorumallutik Kalaallit Nunaannut nuuttalerput. Kalaallit oqaasii sapernarluinnartut ilinniarniarlugit aammalu uppeqatiminnit avinngarusimallutik inuuniarnerminni napasinnaajumallutik nersornartumik suliniarsimapput. Ataatsimiiffissatigut ataatsimiittarput uppersusertillu nukittooq nikallujuissusertillu pigiuarlugit. Asuliinnaq ilungersorsimanngilluinnarput. Ukiumi tamatumani Kalaallit Nunaanni ilagiit siulliit marluk pilersinneqarput, aappaa illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi aappaalu kujataani Qaqortumi. Kalaallit Skandinaviamut nuussimasut ilaat kuisissimasut tusaramikkik oqaluussisartut nuannaarsimaqaat.
1970-ikkunni aappariit inuusuttut specialpioneriusut suliniarluartut Kalaallit Nunaannut aallarput, tassanilu oqaluussinermik aallussillualerlutik. Ukiunilu tamakkunani Ammassalimmi tunumi avinngarusimasumi oqaluussisoqartalerpoq. 1973-imi Napasuliaq Alapernaarsuiffik aamma sagdlusuíssut inûnigssamut nâgssáungitsumut sangmissoĸ kalaallisut saqqummerput. Atortussat tamakku nutaat atorlugit sinerissami illoqarfinni nunaqarfinnilu pionerit oqaluussipput sallusuissutip naatsiiassartai tukkorlutik siaruarterlugit. Nuannaarutigineqaqisumik ukioq tamanna kiisami kalaaleq Kalaallit Nunaanniittoq sallusuissummik ilassinnippoq!
Katersuiffimmi kiisami pissarsineq!
Atuagassiat Bibelimik paasinninnissamut ikiuutissaasut kalaallisut nutsikkat amerliartortillugit atuagassiat amerliartuinnartut agguaanneqartarput. Assersuutigalugu, oqaluusseqatigiit marluk najugaqarfinni akuttusuumik oqaluussiffigineqartartuni oqaluussinerminni sapaatit-akunnialunnguani atuagassianik 1000-inik, atuakkanik 300-niit 400-nut amerlassusilinnik atuagassiaaqqanillu taama amerlatigisunik siaruarterisarnerat, kiisalu 60-iniit 70-inut pisartagaqalersitsisarnerat qaqutigoortuunngilaq.
Siaruarterilluartoqarlunilu imerterilluartoqarsimammat Kalaallit Nunaanni kalaallit nunaqavissut akornanni qallunaallu akornanni oqaluussineq Guutimit pilluaqquneqarsimavoq. (1 Korintumiut 3:5-7) Ullumikkut nunami tassani sikoqaqalunilu aputeqaqisumi ilagiinni arfineq-marluusuni nunaqarfimmilu ilageeqarfiunngitsumi agguataarsimasunik 117-inik oqaluussisartoqarpoq. Taakkua ilaat atagu naapilaariartigik.
Kalaallit Nunaanni oqaluussisoqarfiit
Ilagiit kujasinnerpaamiittut, Qaqortumiittut, aallartiffissaalluarput. Tassani ilaqutariit tallimat Danmarkimeersut kiffartorput. Kalaallit qallunaatut paasisinnaanngitsut oqaluussiffigisinnaajumallugit kalaallisut ilinniarniarlutik ilaat ilungersorsimaqaat. Flemming, ataataallunilu ilagiinni taakkunani pioneriusoq (piffissani annertooq atorlugu oqaluussisartuusoq), ima oqaluttuarpoq: „Oqaluussiffigisassatsinni isorartuumiipput nunaqarfiit aalisartoqarfiusut nunaqarfiillu savaateqarfiusut kujataata kangerluppassuini sumi tamaani ittut.“ Inoqatitik nunaqarfinni avinngarusimasuni tamakkunaniittut pulaarumallugit oqaluussisartut namminneq angallamminnik kilometerit 640-t angullugit angalasarput.
Kangerlunni alianaatsuni nalunaaquttap-akunnerini pingasuni pujortulimmik ingerlareerluta Narsamut tikippugut. Tassani najugaqarput ilaqutariit ataatsit sisamanik oqaluussisartullit. Naak avinngarusimasumi najugaqaraluarlutik aalajangersimalluinnartumik atuaqqissaartarnermikkut, ataatsimiiffissani ataatsimiittarnermikkut oqaluussinermullu peqataanermikkut imminnut qiimmassarlutillu anersaakkut nukittorsartarput.
Ilaasartaammut aasap qaammataani sapaatip-akunneranut ataasiarluni maanga tikittartumut maanna ikivugut. Nalunaaquttap-akunneri 24-t umiartoreerutta Paamiunut, qulinik oqaluussisartulimmut, apuutissaagut. Aqqutaani nunaqarfik ilagiinnut attaveqanngitsuusunik marlunnik oqaluussisartulik avaqqupparput. Oqaluussisartup aappaa, Ane Marie, Nuummi najugalimmik erneqarpoq ukiualunnguit matuma siorna sallusuissummik ilinniarsimasumik, taassumalu oqarasuartaatikkut allakkatigullu oqaluussiffigisalersimavaa. Oqaluttuai pingaartittorujussuuai. Vagttårnip Peqatigiiffiata naqitertitai kalaallisuunngortitat tamaasa atuareerlugillu aammalu oqaluussisartut kalaallit misigisalikkersaarutaat sallusuissummut tunngasut båndimut immiussat tusarnaareerlugillu Ane Marie sallusuissummik aalajangiussivoq. Naak 60-it sinnerlugit ukioqaraluarluni najukkaminilu ilagiinnik tapersersortissaqanngikkaluarluni ukiut 50-it pujortartareerlunilu pujortartarunnaarniarnermini iluatsitsivoq. Aammattaaq juullisiortarunnaarlunilu inuuissiortarunnaarpoq, nunaqarfimmilu oqaluussisalerluni. Naammagittartumik suliniarnerata maligassiuilluarneratalu kingunerisaanik maanna soqutiginnittut qulit Bibelimik atuaqqissaarniarlutik ilagiillu allamiittut ataatsimiinnerini immiussat tusarnaarniarlugit katersuuttarput.
Illoqarfik Paamiut qaangerparput, nalunaaquttallu akunnerini 14-ini umiartupiloreerluta illoqarfiit pingaarnersaannut Nuummut apuuppugut. Tamanna 13.000-inik inoqarpoq, ilagiinnilu 43-nik oqaluussisartoqarpoq, aggornerisa pingajuinit amerlanerusut kalaaliullutik. Sapaatip-akunnerata ingerlanerani ataatsimiinnerit ilaatigut qallunaatut ilaatigullu kalaallisut ingerlanneqartarput, ataatsimeeqataasunut tamanut imaannaanngitsumik.
Nalunaaquttap-akunneri arfineq-pingasut sinersortaammik ingerlaqqereerluta Maniitsumut tikippugut. Oqaluussisartualunnguit nunaqavissut saniatigut tassani ilaqutariit Danmarkimeersut sisamat kiffartorput. Taakkua illoqarfimmi oqaluussiffigisassat ima peqqissaartigisumik suliffigisimavaat, naqitikkanillu Bibelilersaarutaasunik ima amerlatigisunik siaruarterisimapput allaat angerlarsimaffiit aappassaanni tamani bîbilimik oĸalugtuautíka pigineqalersimalluni. Aammattaaq akuttunngitsunik nunaqarfinnut avinngarusimasunut angallammik oqaluussiartortarput.
Nalunaaquttap-akunnerini qulini avannamut ingerlaqqereerluta Sisimiunut pivugut. Ilagiinni tassaniipput ilaqutariit tallimat qallunaajusut oqaluussisartualuillu nunaqavissuusut. Aappariit specialpioneriusut tassanngaanniit tunumukartarput. Siullermik nalunaaquttap-akunnerata affaa atorlugu qulimiguulimmik timmisartoqarfiusumut ingerlaqqaartarput, taavalu nalunaaquttap-akunnerini marlunni sermersuaq qulaallugu timmisarput, naggataatigullu aqqut sivikitsoq atorlugu kangerliumaneq qulaallugu qulimiguulimmik illoqarfimmut Ammassaliliartarput. Tamaaniippoq pinngortitarsuaq tupinnarluinnartoq — qaqqarsuit inngittuut tammartajaarnarunaqisut aajuitsunillu sermitallit. Inuit tamaaniittut tusarliussamut ilassinnittuupput, ikittuinnaalli sallusuissummik aalajangiussisimallutik.
Utimut sermersuaq qulaatereeratsigu angalanitsinni ornitassarput kingulleq, illoqarfik Ilulissat, ilageeqarfiit avannarpasinnersaat, tikipparput. Ilulissat taaguutaavoq tulluartoq. Tassaniippormi nunarsuup affaani avannarlermi sermersuit immamut ujangisimasut nakkartartoqarnersaat, kangerliumanerlu kangerluillu ilulissanik ulikkaarput alutornarluinnarlutik. Ilagiinnut sulilluartunut ilaasortaasut tassaapput ilaqutariit arfinillit Danmarkimeersut kalaallillu arlaqartut. Silarsuarmi avannarpasinnerpaannguatsiartumik oqaluussiffigisassaqarput, tassa Ilulissaniit Qeqertarsuup Tunua tamaat, taavalu allorniusat sanimukartut avannarliit 75-issaat tikingajallugu nunaqarfik Kullorsuaq tikivillugu.
Aappariit specialpioneriusut, Bo aamma Helen, Ilulissani najugaqartut akuttunngitsunik tappavunnartarput, aqqutaanilu Uummannarmiunut Upernavimmiunullu oqaluussisarlutik. Taakku ima oqaluttuarput: „Avannaani issittup paratiisia minguitsoq suli nassaassaavoq. Ikittuinnarnik inoqarpoq piniarnermik aalisarnermillu inuuniuteqarnerusunik. Pilimanngitsumik inuupput, siunissamillu isumakuluuteqarpallaaratik. Ilarpassui anersaamut tunngasunik soqutiginnipput. Tusagassamut tusarliussatsinnut tusaajumapput.“ Paasinarsiumaarpoq „savat“ taakku „katersanut“ ilumoortunut ’paarsisumit’, Jesus Kristusimit, siulersorneqartunut katersorneqarumaarnersut. — Juánase 10:16.
Tamaani taamaallaat pionerit qallunaajusut oqaluussisimapput, Nuummili oqaluussisartut kalaallit arfineq-pingasut videomut immiussisimapput upperisarput inooriaaserpullu oqaluttuaralugit. Pionerit illumiit-illumut angalaarlutik oqaluussinerminni videomut immiussaq taanna takutikkaangassuk inuit apeqqutissarpassuaqalersarput, ingammik sooq juullisiorneq ajornersugut imaluunniit sooq meeraaqqat kuisitsinneq ajornerivut. Sapaatit-akunnerini sisamani tappavani angalanermi atuakkat 200-t missaanniittut siaruarterneqarsimapput.
Katersuineq ingerlajuarsinnarpoq
Naak pinngortitarsuaq imaannaanngikkaluaqisoq oqaatsillu aporfiugaluaqisut katersuineq ingerlajuarsinnarpoq. Ilagiit ataatsimiinneri pissarsiffigisinnaajumallugit kalaalerpassuit qallunaatut ilinniarsimapput. Ataatsimiinnerilli amerliartuinnartut kalaallisut ingerlanneqartalersimapput, taamaalilluni suli amerlanerusut anersaakkut inuussutissanik ilangeeqataasinnaaqqullugit.
Assersuutigalugu, 1988-imi ataatsimeersuarneq „Guutip naapertuilluassusia“-nik qulequtaqartoq Nuummi pisimasoq qallunaatut ingerlanneqarpoq, oqalugiaatilli aggornerisa pingajui kalaallisut nutserneqarlutik. Inuit 163-it tamatumunnga najuussimapput. Ataatsimeersuaqataasut ilagiit avannarpasinnersaanni Ilulissaneersut aammalu ilagiit kujallersaanni Qaqortumeersut ataatsimeersuarnermut peqataajartorlutik ulluni unnuanilu marlunni angalasariaqarsimapput, utimut aamma taama sivisutigisumik. Ataatsimeersuarnermi sisamat kuisipput.
Siunissami katersuinissaq qanoq neriunartigaa? Neriunaateqaqaaq! 1989-imi Jesusip toquanik eqqaaniaanermi 205-it najuuttut takullugit nuanneqaaq. Maannakkorpiaq Bibelimik atuaqqissaaqatigiinnerit hundredenit amerlanerupput. Aap, nunami matumani sikoqaqalunilu aputeqaqisumi kiffami eqiasuitsumik sulilluarnerat Jehovap pilluaqqungaarpaa. (wD 15/11 89)