Burundimi malersuineq — Upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqarnissamik neriorsuut unioqqutinneqartoq!

Upperisarsiornikkut kiffaanngissuseq inuppassuarnit nunani killerni najugaqartunit taamaattussaannartut isigineqartarpoq. Upperisarsiortunilli malersuinerup maannakkorpiaq Burundimi Afrikamiittumi pisup ersersippaa kiffaanngissuseq tamanna qanoq annaajuminartigisoq. Inuit immikkooqatigiit pisinnaatitaaffii tunngaviusut piiarneqaraangata immikkooqatigiit suulluunniit pisinnaatitaaffitik qulakkeersinnaasanngilaat. Taamaattumik atuartartuvut kajumissaarumavavut Burundimi pissutsit matumuuna eqqartugassavut paasilluarniaqqullugit.

FEBRUARIP ulluisa 16-ianni 1989-imi nuna Afrikamiittoq, Burundi, ukiut akulliit taarnerannit taarutserneqarpoq. Ulloq tamanna kunngiitsuuffimmi Burundimi præsidentiusup, Pierre Buyoyap, provinsguvernørit [nunap immikkoortortaanut naalagarsuaatitat] ataatsimeeqatigai. Ataatsimiinnerup tamatuma malitsigaa Jehovap Nalunaajaasuinik malersuinersuaq. Angutit, arnat allaallu meeqqat inatsisitigut tunngavissaqanngitsumik tigusarineqartarput, unatarneqartarlutik, naalliutsinneqartarlutik perlersiiarineqartarlutillu.

Naakkittaatsuliornerit uumitsannartut taama ittut nalitsinni pisinnaammata kanngunaannarpoq. Burundimili kristumiunik malersuineq tamanit nuanninnginnerpaavoq, tassami upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqarnissamik neriorsuutigisaagaluaq unioqqutinneqarmat.

Upperisarsiornikkut pissutsit

Nuna qaqqartooq Afrikamiittoq, Burundi, ækvatorip kujatinnguaniippoq (nunap assinga takuuk), atoruminartumilli, nillataartumik silaannaqarluni. 1988-imi augustimi silarsuarmi sumi tamaani aviisini qulequtarineqartumik pisoqarnera sioqqullugu Burundip piunera taamaallaat ikittuinnarnit ilisimaneqarsimavoq. Taamanikkut nunami tassani naggueqatigiit annerusut marluk, batutsit bahutullu, aammik kuisinertalimmik akersuupput. Qularnanngitsumik tamanna pissutigalugu Burundi inunnit amerlasuunit pitsaanngitsumik isigineqalersimavoq.

Taamaakkaluartorli nuna tamanna siumukarusuttoq, eqiasuitsunik suleruloortunillu inoqartoq, ajunngitsorpassuarnik oqaatigineqaatissaqarpoq. The New York Times-imi ilanngutassiami oqaatigineqarpoq „Burundip, naak piitsuugaluarluni, arlalippassuartigut tikeraat malugisaasigut ingerlalluarnera ersarissuusoq. Maurice Gervaisip, Verdensbankip sinniisutut aallartitaata nunaqavissup, tassaanerarpaa ’nuna tunniussassaqangaartoq’“.

Upperisarsiornikkulli pissutsit Burundimi atuuttut taamatut ajunngitsumik oqaatigisaaneranik aarlerinartorsiortitsipput. Inuisa 80 procentiisa missaat kristumiussutsimik nassuerutiginnittuupput, amerlanerit katuuliussutsimik nassuerutiginnittuullutik. Taamaakkaluartorli politikkikkut naalakkersuisut upperisarsiornermut toqqissisimananngitsumik akaarinninnginnermik ersersitsisarsimapput. Oktoberip ulluisa 16-ianni 1985-imi The Christian Century ima allappoq: „Ilagiit piunerat ajortumeerniarlugu ukiuni qaangiuttuni Burundimi naalakkersuisut isertortukkut suliniuteqartarsimapput . . . Tamanut ammasumik namminerlu inuttut guutisiornissamut pisinnaatitaaneq annikillisinneqarujussuarsimavoq. Upperisarsioqatigiit ilaanni oqaluffiit tamarmik . . . matoorarneqarsimapput ingerlanneqarnissaallu inerteqqutigineqalersimalluni; . . . kristumiut ikinngeqisut parnaarunneqarsimapput allaallu ilaat naalliutsitaasimallutik . . . upperisarsiornissamut pisinnaatitaaffimminnik atuinertik pissutigiinnarlugu.“

1987-imi oktoberiugaa naalakkersuisut nutaat præsidenti Pierre Buyoyamit siulersorneqartut Burundimi atuutilermata neriunarsigaluarpoq. Præsidentinngorlaap upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqarnissamik innuttaasut neriorsorpai, neriorsuunnilu eqqortikkumallugu erniinnaq suliniuteqalerluni. USA-p nunanut allanut ministeriaqarfiata nalunaarusiaani ima allassimasoqarpoq: „Ukiup naalakkersuiffimmi siulliup ingerlanerani præsidenti Buyoya upperisarsioqatigiinnut aaqqissuussaasunut Burundip politikkianik annertuumik allannguisitsisimavoq, naalakkersuisullu [siuliisa] naalakkersuinerata nalaani upperisarsiortunik naqisimannissimaneq taamaatitillugu. Upperisartik pissutigalugu parnaarussaasimasut tamaasa Buyoyap iperagaatippai, oqaluffiit matuneqarsimagaluartut ammaqqitsillugit ilagiillu pigisaat arsaarinnissutaasimagaluartut utertillugit.“ Inuit eqqissinermik nuannarisaqartut silarsuarmi sumi tamaaniittut præsidenti Buyoya taamaaliornera pillugu nersorpaat.

Sunali peqqutaava Jehovap Nalunaajaasuisa ukiuni kingulliunerusuni — upperisarsioqatigiittut kisiartaallutik — upperisarsiornertik pissutigalugu malersorneqarnerannut?

Jehovap Nalunaajaasuisa akuerisaajumallutik ilungersornerat

Ukiut ingerlaneranni Burundimi ilagiit katuullit „aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu pissaanilissuanngorsimapput,“ The New York Times-imi taama allassimasoqarpoq. Burundip nunasiaanerata nalaani ilagiit „eqqortumik oqassagaanni nunamik naalakkersuisinnaatitaasimapput“, „nakorsaqarnikkut ilinniartitaanikkullu isumaginnittussatut pingaarnerpaasimallutik“. Taamaattumik tupinnarpallaannanngilaq upperisarsiortunit aaqqissuussaasunit aarlerinartorsiortinneqartutut naalakkersuisut misigisimassappata.

Jehovap Nalunaajaasuisali 1963-imi tamanut oqaluussinertik Burundimi aallartikkamikku naalagaaffiup suliaanut akuliunniarsarisimanngillat. Kisianni ’naalagaaffimmik tusagassap nuannersup’ oqaluussissutiginissaa kisiat sulissutigisimavaat. (Matîuse 24:14) Bibelimi oqaatigineqarpoq kristumiut ilumoortut ’silap matuma ilagissanngikkai’, taamaattumik Jehovap Nalunaajaasui, nunarsuarmi sumiluunniit najugaqaraluarunik, politikkimut akuliukkumanngilluinnarput. — Juánase 17:16.

Tamannarpiaq pissutigalugu Jehovap Nalunaajaasui naalakkersuinikkut partiinut ilaasortaaneq ajorput aammalu politikkikkut oqaasinnaanik oqaasinnaaqarumaneq ajorlutik. Akuliukkumannginneq tamanna naalakkersuisorpassuarnit paatsoorneqarsimavoq inuiaassutsimillu pingaartitsinngippallaarnertut allaallu pikitsitsiniartutut paasineqartarsimalluni. Taamaattoqanngilarli. Jehovap Nalunaajaasui maligassaallutik inatsisinillu maleruaasuullutik innuttaasutut silarsuarmi sumi tamaani ilisimaneqarput. ’Naalakkersuisunut [silamiunut] akimanernut naalaqqusilluni’ Bibelimi peqqussut ilumoorullugu maleruarpaat. (Rûmamiut 13:1) Inuiaassutsimut ilisarnaatinut, soorlu erfalasumut, ataqqinnippaluttumik pissusilersuuteqarumanngillat, kisiannili ilisarnaatinut tamakkununnga ataqqinninngitsuliorumanatik. — 2 Môrsase 20:4, 5.

1975-imi Jehovap Nalunaajaasui suliamik inatsisitigut akuerisaanissaanik qinnuteqarput, 1976-imili naalakkersuisut sakkutuunit uppitinneqarput Jean-Baptiste Bagazalu præsidentinngorluni. Taassuma innuttani upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqarnissaannik neriorsorpai. Taamaakkaluartorli 1977-imi martsiugaa Jehovap Nalunaajaasui pisortatigoortumik inerteqqutaalersinneqarput! Tamatuma kukkusuuneruneranik Jehovap Nalunaajaasuisa nunarsuarmi sumi tamaaniittut Bagazap naalakkersuisooqatai nassuiaanniaraluarpaat, kisiannili allakkat, Frankrigimi Belgiamilu Burundip aallartitaqarfiinut pulaarnerit imaluunniit Burundimi naalakkersuisut atorfilittaannik ataatsimeeqateqarnerit kinguneqanngillat. 1987-imi Burundimi Jehovap Nalunaajaasui 80-it missaanniittut — angutit arnallu — parnaarunneqarput, qaammaterpassuarnilu parnaarusimaneqarlutik. Oqaluussisartut ilaat ataaseq parnaarussaanermi nalaani toquvoq.

1987-imilu periataarluni iliuuseqarnikkut majori Pierre Buyoya naalakkersuisunngorpoq. Taassumannga akaarineqarnertik katuullit naaggaartullu erniinnaq iluaqutigilerpaat — Jehovap Nalunaajaasuili taama pineqanngillat.

Upperisarsiortunik malersuineq

Februarip ulluisa 16-ianni 1989-imi præsidenti Buyoyap provinsguvernørinik ataatsimeeqateqareernerata kingorna radiomi oqaatigineqarpoq ajornartorsiutit annertuut Burundip akiorniagassaasa ilaat tassaasoq Jehovap Nalunaajaasuisa amerliartuinnarnerat. Tamanna kalerrisaarutitullusooq qisuariarfigalugu nunap immikkoortortaani nunap qiterpasinnerusortaaniittuni guvernørit malersuinermik annertuumik aallarniipput. Pisut annikitsualuttaat tamaasa ilanngullugit suli ilisimaneqanngillat, nalunaarusialli tulliuttut nunami qanoq pisoqarneranik annikitsumik paasititsipput:

Nunap immikkoortortaa Gitega: Guvernøri Yves Minani peqqusivoq politiit innuttaasullu Jehovap Nalunaajaasuinik tamanik tigusarinninnissamut piareersassasut. Kingorna Ntibatamabi Edmondip, oqaluussisartup specialpioneriusup, angerlarsimaffianut politiit isumannaallisaasut aallartitaat persuaalliorlutik iserput tigusaralugulu. Parnaarussivimmiinnermini nerisassinneqarneq ajorpoq. Arlaleriaqaluni kaannermik ilisimajunnaartarpoq. Aammattaaq Jehovap Nalunaajaasuisa inuup aattortarneragaanerata — sallup ingasalluinnartup — ilumoornerartinniarsarigaluarnerani naalliutsinneqartarpoq.

Ntibatamabi Edmondip parnaarussaareernerata kingorna Ntikarahera Aaron aamma Ntimpirangeza Prime, aammattaaq Jehovamut Nalunaajaasuusut, tigusarineqarput Gitegamilu parnaarunneqarlutik. Taakkuttaaq taama peqqarniitsigisumik pineqarput.

Nijimbere Charlottep, kredstilsynsmandimik (angalalluni ilagiinnik arlalinnik nakkutilliisartumik) ueqartup, kristumiut qatanngutimi atugarliornerat tusarpaa. Parnaarussivimmut nerisassanik eqqusseriaraluarpoq, 1989-imili martsip ulluisa 16-ianni tigusarineqarpoq sallunaveeqqutitullu tigummineqarluni, uiata tigusarineqarnissaa oqartussaasunit siunniussimaneqarmat.

Nunap immikkoortortaa Muramvya: Guvernøri Antoine Bazap Jehovap Nalunaajaasui ilisimaneqartut tamaasa martsip ulluisa sisamaanni ataatsimeeqatigiumallugit qaaqquai, apeqqutissaaloqarami. Oqaluussisartorpaaluit kajumissaarut tamanna akueraat. Ataqqinnillutik apeqqutai akisarpaat, politikkikkulli oqaasinnaanik suaarutiginnikkumanatik.

Taamaattumik guvernørip innuttaasut kamassarpai Jehovap Nalunaajaasuinik saassussinissaat siunertaralugu. Martsip ulluisa 16-ianni politiit Jehovap Nalunaajaasuisa ilisimaneqartut angerlarsimaffiinut isaapput, angutillu arnallu unatalerlugit politikkikkut oqaasinnaanik suaarutiginnikkumanngimmata. Niuertarfik Jehovap Nalunaajaasuisa ilaannit pigineqartoq pissutissaqanngitsumik arsaarinnissutigineqarpoq matuneqarlunilu — taamaalillutik ilaqutariit piginnittut inuussutissarsiutaarullutik.

Martsip ulluisa 17-ianni arnat sisamat upperisaminnik taamaatitsiumannginnertik pissutigalugu unatarneqarput. Parnaarussiveeqqamut silaannarissarfeqanngitsumut parnaarunneqarput, naak ilaat ullunik 20-innarnik utoqqaassusilimmik naalungiarsuuteqaraluartoq.

Martsip ulluisa 20-anni inuit anaatalisarlutillu nanerualisartut arnat Jehovamut Nalunaajaasuusut angerlarsimaffiinut persuaalliorlutik isaapput, unatarlugillu angerlarsimaffiinit qimaatillugit. Saassunneqartut ilagaat meeqqat 14-it inorlugit ukiullit arlaqartut, arnarlu 75-inik ukiulik Jehovap Nalunaajaasuinit Bibelimik atuaqqissaaqatigineqartartoq.

Pierre Kibina-Kanwap, atualerlaat atuarfianni Nyabihangamiittumi pisortaasup, Jehovap Nalunaajaasuisa meerartaat pinngitsaalillugit nunap erfalasuanik ilassinnitseriaraluarsimavai. Iluatsitsinnginnami atuarfimmi atuartuujunnaarsissimavai. Jehovap Nalunaajaasui 22-t illoqarfimmi tassani najugaqartut pinngitsaalineqarlutik qimaasariaqarsimapput, pigisatillu tamaaviisa qimaannartariaqarsimallugit. Tigusaasut ilagaat Ndayisenga Leonidas, Kanyambo Leanard, Ntahorwamamiye Abednego, Bankangumurindi P., Kashi Grégoire aamma Mbonihankuye Thadée.

Nunap immikkoortortaa Bujumbura: Muhutap kommuneata aningaasatigut pisortaatitaata, Nahimana Macairep, Kavunzo Vincent, Ndabazaniye Sylvestre aammalu Ndizwe-Nzaniye — tamarmik Jehovamut Nalunaajaasuusut — ataatsimeeqatigiumallugit aggersarsimavai. Ataatsimiinnerup ingerlanerani eqqunngitsumik unnerluutigai 1988-imi augustiugaa naggueqatigiit assigiinngitsut aporaanneranni akuusimanerarlugit. Persuttaanerit tigusarinninnerillu tamatuma kingunerai, naak nalunanngilluinnaraluartoq Jehovap Nalunaajaasui tamatumunnga attuumassuteqanngilluinnartut.

Nunap immikkoortortaa Bubanza: Oqaluussisartut marluk atuagassianik Bibelilersaarutaasunik peqarnertik pissutigiinnavillugu tigusarineqarput. Partiimut ilassinneqquneqarnertik itigartitsissutigimmassuk guvernørip Kimbusa Balthazarip sakkutuut tammaarfiannut aallartippai. Tassani naalliutsinneqarput assaasa inuaat aserorterneqarlutik.

Illit qanoq iliorsinnaasutit

Pisimasut tamakkua amerlanersaat nunap qiterpasinnerusortaani, takornartanit takuneqarsinnaanngitsumi, pisimapput. Ilanngutassiarli manna oqaatsini 105-init amerlanerusuni katillugit 13 millioninngorlugu naqinneqarsimavoq, silarsuarmilu sumi tamaani saqqummerluni. Burundimi Jehovap Nalunaajaasuisa qanoq naakkittaatsigisumik pineqarnerat isertugaajunnaassaaq. Inuit eqqissinermik nuannarisaqartut annilaarutigissavaat tusarlugu inuit pisinnaatitaaffiisa — pisinnaatitaaffiit Afrikamiut tuusintilippassuit sorsuutigisimasaasa — taama peqqarniitsigisumik unioqqutinneqarnerat.

Burundi upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqarnissamik neriorsuumminik unioqqutitsinermigut imminut navianartorsiortittorujussuuvoq. Nunap siumukarnissamik pingaartitsisuunerminik naalagaaffittullu eqiasuitsuunerminik tusaamasaanini ilungersorluni sulissutigisimasani aarlerinartorsiortippaa. Ingasaassilluni upperisarsiortunik malersuisutut ilisimaneqalernissani Burundip kissaatiginerpaa? Tamanna ilimagisinnaanngilarput. Ilimagiinnarsinnaavarput præsidenti Buyoya eqqunngitsumik ilisimatinneqartarsimasoq, siunnersortiminit kukkusumik siunnersorneqarluni.

Jehovap Nalunaajaasuinik unnerluutiginninnerit salluupput ingasalluinnartut tamaviaarnerit piviusorsiunngitsut sakkortusisinneqarnissaannik siunertaqartut. Burundimi aammalu nunami sumiluunniit naalakkersuisut isumannaatsuunissaannut Jehovap Nalunaajaasui aarlerinartorsiortitsisuunngilluinnarput. Eqqissinermik pingaartitsisuupput inatsisinillu maleruaasuullutik, inuiaasutsimullu ilisarnaatinik ataqqinninngitsuliunnginnissartik kissaatigaat. Oqallisigineqartartut akerliannik, aammik sutigulluunniit piumanngillat — inuunertik navianartorsioraluarpalluunniit. — apustilit suliait 15:28, 29.

Taamaattumik kristumiut ilumoortut nunarsuarmi sumi tamaaniittut qatanngutiminnik Burundimiittunik qinnussiumassapput. (1 Timûtiuse 2:1, 2) Atuartartut qularnanngitsumik præsidenti Pierre Buyoyamut namminermut allagaqarusuummissapput, ataqqinnittumik qinnuigalugu upperisarsiortunik malersuinermik taamaatitsinissaanik aammalu Jehovap Nalunaajaasuisa upperisarsioqatigiittut pisortatigoortumik akuerisaanissaannik. Silarsuup sinneranit ataqqineqarnini pigiinnarumaguniuk Burundi silatusaarluni tusarnaartariaqarpoq. (wD 15/8 89)

His Excellency Major Pierre Buyoya

President of the Republic of Burundi

Bujumbura

REPUBLIC OF BURUNDI

Africa

[Qupp. 25-mi nunap assingi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

RWANDA

ZAIRE

BURUNDI

TANZANIA

TANGANYIKAP TASIA