Silarsuaq Qimerloorparput

Savap meqqui kissarneqanngitsut

Qanoq ilillutik savat kissarneqarsinnaappat eqqissisimajunnaartinnagit ikilernagillu? Australiami savat proteinimik pinnguuseralugu aavanniittartumik kapineqarsimapput. Nalunaaquttap-akunnerini 24-ni savat proteinimik tamatuminnga sinneqartooqqapput meqquilu kaanngartitilerlutik. Sapaatip-akunnerata ataatsip ingerlanerani meqqui tamarmik ataatsikkut katapput qassutaasanilu savamut atitinneqarsimasuni tigummineqarlutik. Taava savap meqqui naaqqittarput. Periaaseq tamanna atorlugu savat meqqui pitsaanerupput savallu kissarneqartariaqaratik. Savat aamma qajasuunneqarnerusarput kumaat amikkullu marniliuunneq kemikaliat atorlugit akiorneqartariaqanngimmata. Periaaseq nutaaq tamanna Australiami siaruapallassimavoq. Londonimi aviisimi The Sunday Times-imi allassimavoq, Tuluit Nunaannili nunanilu allani atorneqarsinnaanngilaq, sila apeqqutaatillugu savanik kissaanissaq pilersaarusiortariaqartarmat. Proteinimik kapitinnerup kingorna sila nillerneruleraluarpat savarpassuit meqqoqanngitsut qiulissagaluarput, savat meqquinik niuertut oqaaseqartitaat taama oqarpoq.

Qitornarsianut attaveqarneq

Angajoqqaat qitornarsiartaarniartut meeraq piuminartutut isiginiarajuppaat isumaqarlutik naalattuaannassasoq ajornartorsiutillu isumaqatigiinngissutillu ingerlaannaq qaangerneqarsinnaassasut. Amerlanertigulli taamaanngilaq, Brasiliamiut aviisianni O Estado de S. Paulo-mi allassimavoq. Psykologi Heloísa Marton ima oqarpoq: „Angajoqqaat amerlanertigut isumaqatigiinngissutit piareersimaffigineq ajorpaat.“ „Angajoqqaallu isumaqarunik qitornarsiat tamatigut qujamasuttuussasut“ pakatsissapput, professori Miriam Debieux Rosa São Paulop universitetianeersoq oqarpoq. Erseqqissaavoq kinaluunniit nuannaartuaannarsinnaanngitsoq nangillunilu: „Angajoqqaat isumaqarajupput ajornartorsiutit eqqarleriinnginnermik pissuteqartut, taamaanngilarli.“ Angajoqqaat qitornarsiaminnut asannittariaqarnerat pillugu ima oqarpoq: „Ikiuiumatussuseq paarsinerlu naammanngillat.“ Meeraq aamma misigissutsikkut attaveqarfigineqartariaqarpoq.

Sermini aakkiartortuni nassaat

Kianneruleriartornerup kingunerisaanik Europami qaqqartuuni sermit aakkiartortillugit tupinnartunik nassaartoqartarpoq. Assersuutigalugu 1991-imi Østrigip Italiallu killeqarfianni sermimi aakkiartortumi itsaq piniartup timaa toqungasoq panersimasoq nassaarineqarpoq. Siorna aggustimi Italiap avannaani oqartussaasut qaqqat aalajangersimasut orneqqujunnaarpaat sakkutuut timaat toqungasut qaartartullu assigiinngitsut qaarsimanngitsut Sorsunnersuarmit Siullermeersut piiarneqartillugit. Taamani Italiamiut Østrigimiullu sakkutuui tassanerpiaq sorsuupput. Nassaat piiarneqartillugit „tamaani najugallit, ingammillu takornariat angalaartullu, mianersoqquneqarput“ „qaartoqarsinnaaneralu“ pissutigalugu peqquneqarlutik angalanissamut pilersaarutitik oqartussaasunit akuerineqarnerat qulakkiissagaat, Italiamiut aviisianni Corriere della Sera-mi allassimavoq. Nassaat ilarpassui navianartorujussuupput ilaannikkullu toqussutaasarlutik ikiligaanermillu kinguneqartarlutik.

Biibilit naqinnerlutallit

„Ukiuni 1600-kkunni 1700-kkunnilu Biibilit arlallit naqinnerlutaqarput, tamannali sumiginnarneqarsimanngilaq,“ atuagassiami Bible Review-imi allassimavoq. Assersuutigalugu kunngip Karl I-ip nalaani ’Silaatsut Biibiliat’-nik taaneqartoq saqqummerpoq. Taama taaguuteqalerpoq Biibilimi tamatumani Tussiaat 14:1-imi kukkusumik allassimammat: „Silaatsut uummatimikkut oqartarput: ’Guuteqarpoq’“ Tamanna pissutigalugu naqiterisitsisut 3000 pundinik akiliisitaapput. Naqiterisitsisut allat, Barker aamma Lucas, 1631-mi akiliisinnaajunnaarput 300 pundinik akiliisitaasussanngoramik Biibilimi saqqummersitaminni kingusinnerusukkut ’Allasiortut Biibiliat“-nik taaneqartumi oqaaseq ataaseq ilanngutinngitsoorsimagamikku. Versimi pineqartumi allassimavoq: „Allasiussaatit.“ Biibili alla 1716-imeersoq ’Ajortuliortuarit“-mik taaneqarpoq. Jesusip angut ajorunnaarsitani ima oqarfigaa: ’Ajortulissaarit,’ kisianni Biibilimi tamatumani allassimavoq: ’Ajortuliortuarit.’ Naggataatigut eqqaaneqarsinnaavoq ’Seernartoq’-Biibili 1717-imeersoq. Tassani Lúkarse kapitali 20-mut qulequtaq imaappoq „The parable of the Vinegar,“ („Seernartumik assersuusiaq“) imaassagaluarluni „The Parable of the Vineyard“ („Viinnequtaatilimmik assersuusiaq“).

Meeqqat koffeinilu

Naak meeqqat kaffisorneq imaluunniit tiitorneq ajoraluartut ilarpassui sodavandit imigassallu kakaavitallit imernerisigut ima koffeinisortigisarput tamakku imerunnaarunikkik ueripilussimasut pinaveersaarinerattut malunnaateqartissallugu, The New York Times-imi taama nalunaarutigineqarpoq. Psykiaterit dr. Gail A. Bernsteinimit University of Minnesotap nakorsaatitigut ilisimatusarfianeersumit siulersorneqartut misissorsimavaat koffein meeqqat atuartut 30-t aallussisinnaanerannut qanoq sunniuteqarnersoq. Meeqqat ullut tamaasa koffeinimik colat qillertuusat pingasut koffeinitaasa nalinganik tunineqartarput. Sapaatip-akunnera ataaseq qaangiuttoq ullormi ataatsimi koffeinimik tunineqanngillat. Ulloq taanna sapaatip-akunneralu tulliuttoq meeqqat misissorneqartut aallussisinnaanerat appariarujussuarpoq. Misissuisut naapertorlugit „taamaattoqarnera pitsaanerpaamik pinngitsoortinneqarsinnaavoq meeqqat imigassatigut koffeinisortarnerat killilersorneratigut“.

Aalisakkat pujorsiutaat

Eqaluit qanoq ilillutik ingerlavissartik naluneq ajorpaat? Biologit New Zealandimeersut paasisimavaat aalisakkat taakku „sigguminni saviup kajungerisaanik pujorsiuteqartut,“ atuagassiami New Scientist-imi allassimavoq. Timmissat paarmortullu amerlasuut miluumasullu ilaat nunarsuup kajungerisaqarfia iluaqutigalugu sumiissusersisinnaasarput. Aatsaalli maannakkut misissuisartut timip sananeqaatai, aatsitassamik magnetitimik ilallit, avannamut naleqqiisinnaasut, nanivaat. University of Aucklandimi misissuisartut aalisakkap niaquani nanivaat sianiut saviup kajungerisaanik malussaartartoq. Sianiut tamanna aalisakkap sigguanut attaveqarpoq, tassanilu misissuisartut nanivaat timip sananeqaatai magnetitimik ilallit.

Sanigorniarlutik pujortartartut

„Sanigorusukkamik“ niviarsiaqqat inuusuttuaqqat pujortartarput, Canadami aviisi The Globe and Mail allappoq. Niviarsiaqqat 10-mit 17-it tikillugit ukiullit 832-t Canadameersut niviarsiaqqallu 1936-t Tuluit Nunaanneersut apersorneqaramik amerlasuut oqarput „nerisassanut taarsiullugu“ aamma illigisaarunniarlutik pujortartarlutik. Niviarsiaqqat inuusuttuaqqat amerlasuut isumaqarput „pujortassaaraluarunik nerinerulissallutik puallassallutillu“. Aviisimi Globe-imi eqqaaneqarpoq „misissuinerit takutikkaat inuusuttut akornanni pujortartalersut amerlanersaat niviarsiaraasut, tamannalu arnat amerlanerujartortut puakkut kræfteqarnerannut pissutaaqataasinnaasoq“.

1999-imi inuit 6 milliardit

Ukiumi matumani inuit 6 milliardinngussasut, Parisimi aviisimi Le Monde paasissutissiivoq. Kisianni inuit amerliartorpallaarunnaarput. 1960-kkunnut naleqqiullugu ullumikkut ukiumut amerliartorneq 30 procentinik minneruvoq. Tamanna ingammik naartunaveersaatit assigiinngitsut atorneqarnerujartornerannik niviarsiaqqallu ilinniartitaanerunerannik pissuteqarpoq. Nalunaarusiaq naapertorlugu nunarsuaq tamakkerlugu inuusuttut 15-it 24-llu akornanni ukiullit 1 milliardinit amerlanerupput inuillu 578 millionit 60-it sinnerlugit ukioqarlutik.

Vatikani Internetimiippoq

1994-imi Vatikani isumaqatigiissuteqarpoq Internetimi Web-imi qupperneqalerniarluni. Upperisarsiornikkut kiffartuussinerit, soorlu anngiiarneq upperisarsiornermullu tunngasunik „qularnerit“ pillugit palasimik oqaloqateqarneq, maannakkut Internetimi pineqarsinnaapput, aviisimi El Financiero-mi allassimavoq. ’Qupperneq’ „katuullit cyperspacemiut“ imminnut qinnuteqqusinnaapput. Aamma paavip sapaatikkut pilluaqqusinera toqqaannartumik aallakaatinneqartoq isiginnaarneqarsinnaavoq. Taavalu ussassaarutigineqarput „upperisarsiornermut atortussat assigiinngitsut.“ „Ajornartorsiutaavorli quppernerit katuuliusut amerlanersaat ’pulaarneqarpallaannginnerat’,“ El Financiero-mi allassimavoq. „Vatikanip quppernera ullormut 25-nit ikinnerusunik takuneqartarpoq, takunnittullu amerlanersaat tassaapput nutaarsiassaleriffinneersut katuullit.“