Iloinen alistuminen valtaan
”Teistä – – tulikin sydämestänne tottelevaisia.” (ROOMALAISILLE 6:17)
1, 2. a) Mikä henki ilmenee nykyään maailmassa, mistä se on lähtöisin ja miten se vaikuttaa? b) Miten Jehovan vihkiytyneet palvelijat osoittavat olevansa erilaisia?
”HENKI, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden lapsissa”, ilmenee nykyään tyrmistyttävän selvästi. Se on pidäkkeettömän riippumattomuuden henki, joka saa alkunsa Saatanasta, ”ilmavallan hallitsijasta”. Tällä hengellä, tällä ilmalla eli vallitsevalla itsekkäällä ja tottelemattomalla asenteella, on valtaa eli voimaa useimpiin ihmisiin. Tässä on yksi syy siihen, että maailma on parhaillaan niin sanotussa auktoriteettikriisissä. (Efesolaisille 2:2.)
2 Onneksi Jehovan nykyiset vihkiytyneet palvelijat eivät täytä hengellisiä keuhkojaan tällä saastuneella ilmalla eli kapinahengellä. He tietävät, että ”Jumalan viha kohtaa tottelemattomuuden lapsia”. Apostoli Paavali lisää: ”Älkää sen tähden tulko osallisiksi heidän kanssaan.” (Efesolaisille 5:6, 7.) Tosi kristityt pyrkivät pikemminkin täyttymään Jehovan hengellä, ja he imevät itseensä ”ylhäältä tulevaa viisautta”, joka on ”siveellisesti puhdasta, sitten rauhaisaa, järkevää, altista tottelemaan” (Efesolaisille 5:17, 18; Jaakob 3:17).
Halukas alistuminen Jehovan suvereeniuteen
3. Mikä on halukkaan alistumisen avain, ja minkä tärkeän opetuksen historia antaa meille?
3 Halukkaan alistumisen avain on legitiimin eli oikeuteen perustuvan vallan tunnustaminen. Ihmiskunnan historia osoittaa, että Jehovan suvereeniuden hylkääminen ei tuo onnellisuutta. Sen hylkääminen ei tuonut onnellisuutta Aadamille eikä Eevalle eikä myöskään Saatana Panettelijalle, joka yllytti heidät kapinoimaan (1. Mooseksen kirja 3:16–19). Saatana on nykyisessä alennetussa tilassaan ”suuren vihan” vallassa, koska hän tietää aikansa olevan lyhyt (Ilmestys 12:12). Ihmiskunnan ja koko kaikkeuden rauha ja onnellisuus riippuvat siitä, että kaikki tunnustavat Jehovan vanhurskaan suvereeniuden (Psalmit 103:19–22).
4. a) Millaista alistuvaisuutta ja tottelevaisuutta Jehova haluaa palvelijoidensa osoittavan? b) Mistä meidän pitäisi olla vakuuttuneita, ja miten psalmista ilmaisee tämän?
4 Suurenmoisessa tasapainossa olevien ominaisuuksiensa vuoksi Jehova ei kuitenkaan tyydy pelkkään kylmään tottelevaisuuteen. Hän on kyllä totisesti voimakas, mutta hän ei ole tyranni. Hän on rakkauden Jumala, ja hän haluaa älyllisten luomustensa tottelevan häntä halukkaasti, rakkaudesta. Hän haluaa heidän alistuvan hänen suvereeniuteensa siksi, että he päättävät kokosydämisesti asettua hänen vanhurskaan ja legitiimin valtansa alaisuuteen vakuuttuneina siitä, ettei heillä ole mitään parempaa vaihtoehtoa kuin totella häntä ikuisesti. Jehova haluaa kaikkeuteensa ihmisiä, jotka ajattelevat kuten psalmista kirjoittaessaan: ”Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat.” (Psalmit 19:8–10.) Varaukseton luottamus Jehovan suvereeniuden oikeellisuuteen ja vanhurskauteen – meillä täytyy olla tällainen asenne, jos haluamme elää Jehovan uudessa maailmassa.
Iloinen alistuminen Kuninkaamme alaisuuteen
5. Miten Jeesuksen tottelevaisuus palkittiin, ja mitä tunnustamme halukkaasti?
5 Kristus Jeesus on itse erinomainen esimerkki alistumisesta taivaallisen Isänsä alaisuuteen. Hänestä kerrotaan, että ”hän nöyrrytti itsensä ja tuli tottelevaiseksi kuolemaan saakka, aina kidutuspaalussa kuolemaan saakka”. Paavali lisää: ”Juuri siksi Jumala korottikin hänet ylempään asemaan ja antoi huomaavaisesti hänelle nimen, joka on jokaisen muun nimen yläpuolella, niin että Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi, niiden, jotka ovat taivaassa, ja niiden, jotka ovat maan päällä, ja niiden, jotka ovat maan alla, ja jokainen kieli tunnustaisi avoimesti Jumalan, Isän, kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Filippiläisille 2:8–11.) Me tosiaan notkistamme iloiten polvemme Johtajamme ja hallitsevan Kuninkaamme, Kristuksen Jeesuksen, edessä (Matteus 23:10).
6. Miten Jeesus on osoittautunut todistajaksi ja johtajaksi kansoille, ja miten hänen ”herrautensa” jatkuu suuren ahdistuksen jälkeen?
6 Jehova ennusti Kristuksesta, Johtajastamme: ”Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi [”johtajaksi”, UM] ja käskijäksi.” (Jesaja 55:4.) Jeesus on osoittanut olevansa Isänsä ”uskollinen ja totuudellinen todistaja” kaikkien kansojen ihmisille suorittamalla sananpalvelusta maan päällä ja johtamalla saarnaamistyötä taivaasta kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen (Ilmestys 3:14; Matteus 28:18–20). Noita kansoja edustaa nykyään kasvavassa määrin ”suuri joukko”, joka säilyy elossa ”suuresta ahdistuksesta” Kristuksen johdon alaisuudessa (Ilmestys 7:9, 14). Jeesuksen johto ei kuitenkaan pääty siihen. Hänen ”herrautensa” kestää tuhat vuotta. Hänen nimensä on ”Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas”, ja hän kohtelee tottelevaisia ihmisiä sen mukaisesti. (Jesaja 9:5, 6; Ilmestys 20:6.)
7. Mitä meidän täytyy viipymättä tehdä, jos haluamme Kristuksen Jeesuksen johdattavan meidät ”elämän vetten lähteille”, ja mikä saa Jeesuksen ja Jehovan rakastamaan meitä?
7 Jos haluamme hyötyä ”elämän vetten lähteistä”, joille Karitsa, Kristus Jeesus, opastaa vanhurskassydämisiä ihmisiä, meidän täytyy viipymättä todistaa toimintatavallamme, että alistumme iloiten siihen valtaan, joka hänellä on Kuninkaana (Ilmestys 7:17; 22:1, 2; vrt. Psalmit 2:12). Jeesus sanoi: ”Jos rakastatte minua, niin te noudatatte minun käskyjäni. Se, jolla on minun käskyni ja joka noudattaa niitä, on se, joka rakastaa minua. Joka taas rakastaa minua, sitä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä.” (Johannes 14:15, 21.) Haluatko, että Jeesus ja hänen Isänsä rakastavat sinua? Jos haluat, niin alistu heidän valtaansa.
Valvojat tottelevat iloiten
8, 9. a) Mitä Kristus on antanut seurakunnan rakentamiseen, ja missä suhteessa näiden miesten pitäisi olla esimerkkejä laumalle? b) Miten kristittyjen valvojien alistuminen esitetään vertauskuvallisesti Ilmestyskirjassa, ja miten heidän tulisi pyrkiä saamaan ”kuuliainen sydän” käsitellessään oikeudellisia asioita?
8 ”Seurakunta on alamainen Kristukselle.” Sen Valvojana hän on antanut ”lahjoja ihmisinä” seurakunnan ”rakentamiseen” (Efesolaisille 4:8, 11, 12; 5:24). Näitä hengellisesti vanhempia miehiä käsketään paimentamaan huolenpidossaan olevaa Jumalan laumaa, ei ”herroina halliten niitä, jotka ovat Jumalan perintö, vaan tulemalla laumalle esimerkeiksi” (1. Pietarin kirje 5:1–3). Lauma on Jehovan, ja Kristus on sen ”hyvä paimen” (Johannes 10:14). Koska valvojat odottavat aiheellisesti halukasta yhteistoimintaa lampailta, jotka Jehova ja Kristus ovat uskoneet heidän huostaansa, heidän itsensä pitäisi olla hyviä esimerkkejä alistuvaisuudesta (Apostolien teot 20:28).
9 Se, että voideltujen valvojien kuvattiin ensimmäisellä vuosisadalla vertauskuvallisesti olevan Kristuksen ”oikeassa kädessä”, ilmaisi heidän alistuvan hänen, seurakunnan Pään, alaisuuteen (Ilmestys 1:16, 20; 2:1). Yhtä lailla Jehovan todistajien seurakuntien valvojien pitäisi nykyään alistua Kristuksen johtoon ja nöyrtyä ”Jumalan väkevän käden alle” (1. Pietarin kirje 5:6). Kun heitä pyydetään käsittelemään oikeudellisia asioita, heidän pitäisi rukoilla Jehovalta, kuten Salomo rukoili niinä vuosina, joina hän oli uskollinen: ”Anna – – palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta.” (1. Kuningasten kirja 3:9.) Kuuliainen sydän saa vanhimman pyrkimään siihen, että hän suhtautuu asioihin niin kuin Jehova ja Kristus Jeesus suhtautuvat niihin, jotta maan päällä tehtävä ratkaisu olisi mahdollisimman paljon taivaassa tehdyn ratkaisun mukainen (Matteus 18:18–20).
10. Miten kaikkien valvojien pitäisi pyrkiä jäljittelemään Jeesusta siinä, miten hän kohteli lampaita?
10 Matkavalvojat ja seurakuntien vanhimmat pyrkivät samoin jäljittelemään Kristusta siinä, miten hän kohteli lampaita. Toisin kuin fariseukset Jeesus ei määrännyt monia sääntöjä, joita oli vaikea noudattaa (Matteus 23:2–11). Hän sanoi lampaankaltaisille ihmisille: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” (Matteus 11:28–30.) Vaikka jokaisen kristityn täytyy kantaa ”oma kuormansa”, valvojien pitäisi muistaa Jeesuksen esimerkki ja auttaa veljiään tuntemaan, että heidän kristillisen vastuun kuormansa on ”miellyttävä” ja ”kevyt” ja että sitä on ilo kantaa (Galatalaisille 6:5).
Teokraattinen alistuminen
11. a) Miten joku voisi kunnioittaa johtoasemaa olematta silti todella teokraattinen? Valaise. b) Mitä todellinen teokraattisuus merkitsee?
11 Teokratia on Jumalan valtaa. Siihen sisältyy 1. Korinttolaiskirjeen 11:3:ssa esitetty johtoaseman periaate. Mutta se merkitsee enemmän kuin sitä. Joku voi näyttää kunnioittavan johtoasemaa olematta silti sanan täydessä merkityksessä teokraattinen. Miten se on mahdollista? Valaisemme asiaa. Demokratia on kansan valtaa, ja demokraatti on määritelty ”ihmiseksi, joka uskoo demokratian ihanteisiin”. Joku voi väittää olevansa demokraatti, ottaa osaa vaaleihin ja jopa olla aktiivinen poliitikko. Mutta jos hän käytöksellään pitää yleensä pilkkanaan demokratian henkeä ja kaikkia siihen sisältyviä periaatteita, niin voidaanko hänen sanoa olevan todella demokraatti? Samoin jotta joku olisi todella teokraattinen, hänen täytyy tehdä enemmän kuin vain alistua johtoasemaan nimellisesti. Hänen täytyy jäljitellä Jehovan menettelytapoja ja ominaisuuksia. Hänen täytyy todella antaa Jehovan hallita häntä joka suhteessa. Ja koska Jehova on antanut Pojalleen täyden vallan, teokraattisuus merkitsee myös sitä, että jäljittelee Jeesusta.
12, 13. a) Mitä teokraattisuuteen erityisesti sisältyy? b) Sisältyykö teokraattiseen alistumiseen se, että noudattaa monia sääntöjä? Valaise.
12 Muista, että Jehova tahtoo halukasta alistumista, jonka vaikuttimena on rakkaus. Tämä on hänen tapansa hallita kaikkeutta. Hän on itse rakkauden personoituma (1. Johanneksen kirje 4:8). Kristus Jeesus on ”Jumalan kirkkauden heijastuma ja hänen olemuksensa tarkka kuva” (Heprealaisille 1:3). Hän vaatii tosi opetuslapsiaan rakastamaan toisiaan (Johannes 15:17). Teokraattisuuteen sisältyy siis alistuvaisuuden lisäksi rakkaudellisuus. Asia voitaisiin tiivistää seuraavasti: teokratia on Jumalan valtaa; Jumala on rakkaus; siksi teokratia on rakkauden valtaa.
13 Vanhin voisi ajatella, että ollakseen teokraattisia veljien pitäisi noudattaa kaikenlaisia sääntöjä. Jotkut vanhimmat ovat tehneet sääntöjä ehdotuksista, joita ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on aika ajoin antanut (Matteus 24:45). Esimerkiksi kerran ehdotettiin, että voidakseen helpommin oppia tuntemaan seurakunnan veljet voisi olla hyvä välttää istumasta aina samalla paikalla valtakunnansalissa. Tämä tarkoitettiin käytännölliseksi ehdotukseksi, ei tiukaksi säännöksi. Mutta jotkut vanhimmat saattavat olla taipuvaisia muuttamaan sen säännöksi ja ajattelemaan, että ne, jotka eivät noudata sitä, eivät ole teokraattisia. On kuitenkin monia hyviä syitä, miksi joku veli tai sisar saattaa istua mieluummin tietyllä kohtaa. Ellei vanhin ota sellaisia asioita rakkaudellisesti huomioon, niin onko hän itse todella teokraattinen? ”Tapahtukoot kaikki toimenne rakkaudessa” ollaksenne teokraattisia (1. Korinttolaisille 16:14).
Palveleminen iloiten
14, 15. a) Miten joku vanhin voisi riistää joiltakin veljiltä tai sisarilta sen ilon, jota nämä tuntevat palvellessaan Jehovaa, ja miksi tämä ei olisi teokraattista? b) Miten Jeesus osoitti arvostavansa pikemminkin palveluksessamme ilmenevää rakkautta kuin palveluksemme määrää? c) Mitä vanhinten pitäisi ottaa huomioon?
14 Teokraattisuus merkitsee myös Jehovan palvelemista iloiten. Jehova on ”onnellinen Jumala” (1. Timoteukselle 1:11). Hän haluaa palvojiensa palvelevan häntä iloiten. Niiden jotka vaativat ehdottomasti säännöistä kiinni pitämistä, tulisi muistaa, että yksi säännöksistä, joita Israelin oli ”tarkoin noudatettava”, kuului: ”Iloitse – – Herran, sinun Jumalasi, edessä kaikesta, mitä kätesi on hankkinut [”kaikista hankkeistasi”, UM].” (5. Mooseksen kirja 12:1, 18.) Teemmepä mitä tahansa Jehovan palveluksessa, sen pitäisi olla ilo, ei taakka. Valvojat voivat myötävaikuttaa suuresti siihen, että veljet ovat onnellisia tehdessään sen, minkä voivat, palvellessaan Jehovaa. Käänteisesti voidaan sanoa, että elleivät vanhimmat ole varovaisia, he voivat riistää joiltakuilta veljiltä heidän ilonsa. Jos he tekevät esimerkiksi vertailuja kiittäen niitä, jotka ovat saavuttaneet tai ylittäneet seurakunnan todistustyöhön käyttämien tuntien keskiarvon, arvostellen epäsuorasti niitä, jotka eivät ole saavuttaneet sitä, niin miltä mahtaa tuntua niistä, jotka ovat ehkä pätevien syiden vuoksi raportoineet paljon vähemmän aikaa? Eikö tämä voisi saada heidät tuntemaan tarpeettomasti syyllisyyttä ja riistää heiltä heidän ilonsa?
15 Ne muutamat tunnit, jotka jotkut voivat omistaa julkiseen todistamiseen, saattavat edustaa suurempaa ponnistelua kuin muiden saarnaamiseen käyttämät lukuisat tunnit, kun otetaan huomioon heidän nuorempi ikänsä, parempi terveytensä ja muut seikat. Vanhinten ei tule tässä suhteessa tuomita heitä. Isä on todellisuudessa antanut Jeesukselle ”vallan tuomita” (Johannes 5:27). Arvosteliko Jeesus köyhää leskeä, koska tämän uhrilahja oli keskimääräistä pienempi? Ei, vaan hän ymmärsi, mitä nuo kaksi pientä kolikkoa todellisuudessa maksoivat hänelle. Ne olivat ”kaikki mitä hänellä oli”, hänen ”koko elämisensä”. Ne edustivat todella syvää rakkautta Jehovaa kohtaan! (Markus 12:41–44.) Pitäisikö vanhinten suhtautua yhtään vähemmän ymmärtäväisesti niiden rakkaudellisiin ponnisteluihin, jotka tehdessään kaikkensa jäävät määrällisesti ”keskiarvon” alapuolelle? Rakkaudessa Jehovaan sellaiset ponnistelut saattavat hyvinkin ylittää keskiarvon!
16. a) Jos valvojat käyttävät puheissaan lukuja, niin miksi he tarvitsevat tarkkanäköisyyttä ja hyvää tasapainoa? b) Miten veljiä voidaan parhaiten auttaa lisäämään palvelustaan?
16 Pitäisikö näistä huomioista tehdä nyt uusi ”sääntö”, ettei tulisi koskaan mainita lukuja – ei edes keskiarvoja? Ei toki! Asian ydin on se, että valvojien täytyy löytää tasapaino kannustaessaan veljiä laajentamaan palvelustaan ja auttaessaan heitä tekemään sen, minkä voivat, iloiten (Galatalaisille 6:4). Jeesuksen talenttivertauksessa isäntä jätti omaisuutensa orjiensa huostaan, ”kullekin hänen oman kykynsä mukaan” (Matteus 25:14, 15). Vanhinten pitäisi samoin ottaa huomioon kunkin Valtakunnan julistajan mahdollisuudet. Tämä vaatii tarkkanäköisyyttä. Ehkä joitakuita on todella tarpeellista kannustaa tekemään enemmän. He saattavat arvostaa sitä, että heitä autetaan organisoimaan toimintansa paremmin. Joka tapauksessa jos heitä voidaan auttaa tekemään iloiten se, minkä he voivat, niin tuo ilo todennäköisesti vahvistaa heitä laajentamaan kristillistä toimintaansa mahdollisuuksiensa mukaan (Nehemia 8:10; Psalmit 59:17; Jeremia 20:9).
Rauha joka tulee iloisesta alistumisesta
17, 18. a) Millä tavalla iloinen alistuminen voi tuoda meille rauhaa ja vanhurskautta? b) Mitä voimme saada, jos otamme todella vaarin Jumalan käskyistä?
17 Iloinen alistuminen Jehovan legitiimiin suvereeniuteen tuo meille suuren rauhan. Psalmista sanoi rukouksessa Jehovalle: ”Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.” (Psalmit 119:165.) Jumalan lain totteleminen hyödyttää meitä itseämme. Jehova sanoi Israelille: ”Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä. Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot.” (Jesaja 48:17, 18.)
18 Kristuksen lunastusuhri tuo meille rauhan Jumalan kanssa (2. Korinttolaisille 5:18, 19). Jos uskomme Kristuksen lunastusvereen ja pyrimme tunnontarkasti taistelemaan heikkouksiamme vastaan ja tekemään Jumalan tahdon, tunnemme vapautuvamme syyllisyydentunteista (1. Johanneksen kirje 3:19–23). Sellainen usko, jota teot tukevat, antaa meille vanhurskaan aseman Jehovan edessä sekä suurenmoisen toivon säilyä elossa ”suuresta ahdistuksesta” ja elää ikuisesti Jehovan uudessa maailmassa (Ilmestys 7:14–17; Johannes 3:36; Jaakob 2:22, 23). Kaiken tämän voimme saada, jos otamme Jumalan käskyistä vaarin.
19. Mistä nykyinen onnellisuutemme ja ikuisen elämän toivomme riippuvat, ja miten Daavid ilmaisi sydämemme vakaumuksen?
19 Nykyinen onnellisuutemme ja toivomme saada elää ikuisesti paratiisimaassa nivoutuvat sen ympärille, että alistumme iloiten Jehovan, kaikkeuden Suvereenin Herran, valtaan. Ajatelkaamme aina niin kuin Daavid, joka sanoi: ”Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.” (1. Aikakirja 29:11, 13.)
Muistettavia ydinkohtia
◻ Millaista alistuvaisuutta ja tottelevaisuutta Jehova haluaa palvelijoidensa osoittavan?
◻ Miten Jeesuksen tottelevaisuus palkittiin, ja mitä meidän täytyy todistaa toimintatavallamme?
◻ Miten kaikkien valvojien pitäisi jäljitellä Jeesusta siinä, miten hän kohteli lampaita?
◻ Mitä teokraattisuuteen sisältyy?
◻ Mitä siunauksia iloinen alistuminen tuo meille?
[Kuva s. 24]
Vanhimmat kannustavat laumaa tekemän iloiten voitavansa
[Kuva s. 26]
Jehova saa mielihyvää niistä, jotka tottelevat häntä sydämestään