Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w92 15/12 s. 29
  • Papyrus Nashin arvo

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Papyrus Nashin arvo
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1992
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Papyrus Nashin sisältö
  • Papyrus
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Tiesitkö?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja (tutkittava) 2021
  • Paperi
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Todiste Jumalan suojeluksesta
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1988
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1992
w92 15/12 s. 29

Papyrus Nashin arvo

MITEN jonkin vanhan heprealaisen Raamatun käsikirjoituksen iän voi määrittää täsmällisesti? Tämän ongelman kohtasi tri John C. Trever vuonna 1948, kun hän ensimmäisen kerran näki Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvan Jesajan kirjan. Heprealaisten kirjainten muoto kiehtoi häntä. Hän tiesi, että kirjaimiin kätkeytyi kirjakäärön iän ratkaisu, mutta mihin hän voisi verrata niitä? Hän päätyi oikeaan valintaan: vertailukohteeksi kelpaisi ainoastaan Papyrus Nashin kirjoitus. Miksi? Mikä tämä käsikirjoitus on, ja mistä se on peräisin?

Papyrus Nash käsittää vain neljä katkelmaa, joissa on 24 riviä heprealaista tekstiä, ja sen koko on 7,5 x 12,5 senttimetriä. Se nimettiin Raamatun arkeologisen seuran sihteerin W. L. Nashin mukaan, joka hankki sen egyptiläiseltä välittäjältä vuonna 1902. S. A. Cooke julkaisi sen seuraavana vuonna tuon seuran Proceedings-lehdessä, minkä jälkeen se lahjoitettiin Englantiin Cambridgen yliopiston kirjastoon, jonne se on jäänyt. Tämän papyruskatkelman arvo on sen iässä. Tutkijat ajoittivat sen ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle eaa., joten se oli varhaisin heprealainen käsikirjoituslehti, mikä koskaan oli löydetty.

Kun tri Trever vertasi Papyrus Nashin väridiakuvaa edessään olevaan kirjakääröön, hän tarkkasi erityisesti yksityisten kirjainten muotoa ja mallia. Ne olivat eittämättä hyvin samanlaisia. Hänestä tuntui kuitenkin uskomattomalta, että tuo laaja, vastalöydetty käsikirjoitus voisi mitenkään olla yhtä vanha kuin Papyrus Nash. Aikaa myöten hänen päättelyketjunsa osoittautui kuitenkin virheettömäksi. Jesajan Kuolleenmeren kirjakäärö oli peräisin toiselta vuosisadalta eaa.!

Papyrus Nashin sisältö

Papyrus Nashin tarkastelu paljastaa, että sen kaikki 24 riviä ovat vajaita siten että molemmista päistä puuttuu sana tai kirjaimia. Se sisältää osia kymmenestä käskystä 2. Mooseksen kirjan luvusta 20 sekä joitakin jakeita 5. Mooseksen kirjan luvuista 5 ja 6. Tämä ei siis ollut mikään tavallinen Raamatun käsikirjoitus vaan kooste, jolla oli jokin tietty tarkoitus. Luultavasti se oli osa opetusmielessä kirjoitettua kokoelmaa, joka muistuttaisi juutalaista tämän velvollisuudesta Jumalaa kohtaan. Siinä toistui usein Šemaksi kutsuttu raamatunkohta, joka alkaa 5. Mooseksen kirjan 6:4:stä. Tuo jae kuuluu: ”Kuuntele, Israel: Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” (UM.)

Tetragrammi JHWH, ”Jehova”, näkyy tässä jakeessa kahdesti papyruksen viimeisellä rivillä ja esiintyy viidessä muussa kohdassa. Yhden kerran se näkyy ilman ensimmäistä kirjaintaan.

Šeman tarkoituksena oli nimenomaan korostaa sitä, että ”Jumalan persoona on yksi”. Juutalaisen Talmudin mukaan (Berakoth 19a) viimeistä sanaa ʼE·ḥadʹ (”Yksi”) ”pitäisi sitä lausuttaessa erityisesti korostaa venyttämällä jokaista tavua”. (W. O. E. Oesterley ja G. H. Box.) Viitatessaan Jumalaan tämä pidennetty ʼE·ḥadʹ ilmaisi lisäksi hänen ainutlaatuisuutensa.

Papyrus Nashin kaltaisia käsikirjoituksia on nykyään paljon, varsinkin niiden kirjoitusten joukossa, jotka on löydetty Kuolleenmeren rannalla olevista luolista lähellä Qumrania. Seikkaperäiset tutkimukset ovat vahvistaneet sen, että monet näistä käsikirjoituksista ovat ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadalta eaa.a Vaikka Papyrus Nash ei enää olekaan varhaisin tunnettu heprealainen käsikirjoitus, se on yhä erittäin mielenkiintoinen. Se on edelleen ainoa heprealaisen Raamatun tuonikäinen käsikirjoitus, joka on löydetty Egyptistä.

[Alaviitteet]

a Ks. Vartiotornia 15.4.1991 s. 10–13.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa