Miksi itsehillintä on niin tärkeää?
”Ryhtymällä vastaukseksi kaikkiin hartaisiin ponnistuksiin – – lisätkää uskoonne hyvettä, hyveeseenne tietoa, tietoonne itsehillintää.” – 2. PIETARI 1:5, 6.
1. Mitä huomattavia näytteitä ruumiin hallinnasta esitettiin 1800-luvulla?
EPÄILEMÄTTÄ hämmästyttävimpiä näytteitä ruumiin hallinnasta antoi Charles Blondin 1800-luvun jälkipuolella. Erään tietolähteen mukaan hän ylitti Niagaran putoukset useita kertoja. Ensimmäisen kerran se tapahtui vuonna 1859 pitkin 340 metrin pituista köyttä, joka oli pingotettu 50 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Sen jälkeen hän toisti kävelyn esittäen joka kerta erilaisen näytteen kyvyistään: silmät sidottuina, säkissä, työntäen kottikärryjä, puujaloilla ja kantaen miestä selässään. Kerran hän teki puujaloilla kuperkeikan maanpinnasta 52 metrin korkeuteen pingotetulla köydellä. Sellaisen tasapainon säilyttäminen vaati äärimmäisen suurta fyysistä itsensä hallintaa. Blondin sai vaivojensa palkaksi sekä mainetta että rikkautta.
2. Mitkä muut toiminnot vaativat ruumiin hallintaa?
2 Vaikka harva yltäisi lähellekään tällaisia taidonnäytteitä, me kaikki tiedämme, miten tärkeää ruumiin hallinta on joidenkin ammattien harjoittamisessa tai urheilussa. Esimerkiksi kuvaillessaan kuuluisan edesmenneen pianistin Vladimir Horowitzin taituruutta eräs muusikko sanoi: ”Minua kiehtoi eniten tunne siitä, että kaikki oli hallinnassa – –, tunne siitä uskomattomasta energiasta, jonka hän valjasti.” Toisessa Horowitzista kertovassa artikkelissa puhuttiin ”täydellisesti hallittujen lentävien sormien kahdeksasta vuosikymmenestä”.
3. a) Mikä on vaativinta itsensä hallintaa, ja miten se määritellään? b) Mikä on Raamatussa ”itsehillinnäksi” käännetyn kreikkalaisen sanan merkitys?
3 Tällaisten taitojen kehittäminen vaatii suuria ponnistuksia. Vieläkin tärkeämpää ja haastavampaa on kuitenkin itsehillintä. Se on määritelty ”mielijohteittensa, tunteittensa tai halujensa hillitsemiseksi”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Pietarin 2. kirjeen 1:6:ssa ja muualla ”itsehillinnäksi” käännetty sana on määritelty ”sellaisen ihmisen hyveeksi, joka hallitsee halunsa ja himonsa, erityisesti aistilliset halunsa”. Yksilöllistä itsehillintää on kutsuttu jopa ”inhimilliseksi huippusaavutukseksi”.
Miksi itsehillintä on niin tärkeää
4. Millaista huonoa hedelmää itsehillinnän puute on tuottanut?
4 Millaista satoa itsehillinnän puute onkaan tuottanut! Monet maailman nykyiset vaikeudet johtuvat ennen muuta itsehillinnän puutteesta. Me elämme tosiaan ”viimeisiä päiviä” ja koemme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. Ihmiset ovat ”vailla itsehillintää” usein ahneuden vuoksi, jonka yksi muoto on se, että ollaan ”nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia”. (2. Timoteukselle 3:1–5) Me näemme tämän vakavoittavan tosiasian selvästi siitä, että yli 40 000 hairahtunutta yksilöä on menneen palvelusvuoden aikana suljettu pois kristillisen seurakunnan toveruudesta, enimmäkseen törkeän väärän käytöksen vuoksi. Näihin on lisättävä ne monet, joita on ojennettu, useimmiten sukupuolisen moraalittomuuden vuoksi, mutta kaikissa tapauksissa siksi, että he eivät ole ilmaisseet itsehillintää. Vakavoittavaa on myös se, että jotkut kauan vanhimpina palvelleet ovat menettäneet kaikki etunsa valvojina samasta syystä.
5. Miten itsehillinnän tärkeyttä voitaisiin valaista?
5 Itsehillinnän tärkeyttä voitaisiin valaista autolla. Siinä on neljä pyörää, joilla se voi liikkua, voimakas moottori, joka voi pyörittää noita pyöriä hyvin nopeasti, ja jarrut, joilla ne voidaan pysäyttää. Seuraukset voivat kuitenkin olla tuhoisia, ellei ajajan istuimella ole joku, joka päättää, mihin nuo pyörät menevät, miten nopeasti ne pyörivät ja milloin ne pysähtyvät, ja joka käyttää hallitusti ohjauspyörää, kaasupoljinta ja jarruja.
6. a) Mitkä rakkaudesta esitetyt sanat voitaisiin hyvin soveltaa itsehillintään? b) Mitä muita neuvoja meidän täytyy pitää mielessä?
6 Itsehillinnän tärkeyttä ei voi korostaa liiaksi. Sama, mitä apostoli Paavali sanoi 1. Korinttolaiskirjeen 13:1–3:ssa rakkauden tärkeydestä, voitaisiin hyvin sanoa itsehillinnästä. Olemmepa julkisina puhujina miten kaunopuheisia hyvänsä, olemmepa hyvien tutkimistapojen ansiosta saaneet miten paljon tietoa ja uskoa tahansa, teemmepä toisten hyväksi kenties millaisia tekoja hyvänsä, se kaikki on turhaa, ellemme harjoita itsehillintää. Meidän tulisi muistaa Paavalin sanat: ”Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilpajuoksussa, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa palkinnon? Juoskaa sillä tavalla, että saavuttaisitte sen. Sitä paitsi jokainen kilpailuun osallistuva harjoittaa itsehillintää kaikessa.” (1. Korinttolaisille 9:24, 25) 1. Korinttolaiskirjeen 10:12:ssa oleva Paavalin varoitus auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää kaikessa: ”Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.”
Varoittavia esimerkkejä
7. a) Miten itsehillinnän puute saattoi ihmissuvun sen alaspäin johtavalle tielle? b) Mitä muita varhaisia esimerkkejä itsehillinnän puutteesta Raamattu esittää meille?
7 Koska Aadam salli tunteen pikemmin kuin järjen hallita toimintaansa, hän ei harjoittanut itsehillintää. Se johti siihen, että ”synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema”. (Roomalaisille 5:12) Myös ensimmäinen murha johtui itsehillinnän puutteesta, sillä Jehova Jumala oli varoittanut Kainia: ’Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy? Synti väijyy ovella, mutta hallitse sinä sitä.’ Koska Kain ei saanut hallintaansa syntiä, hän murhasi veljensä Aabelin. (1. Mooseksen kirja 4:6–12) Myöskään Lootin vaimo ei osoittanut itsehillintää. Hän ei kerta kaikkiaan voinut vastustaa kiusausta katsoa taakseen. Mitä hänen itsehillinnän puutteensa maksoi hänelle? Koko hänen elämänsä! – 1. Mooseksen kirja 19:17, 26.
8. Keiden kolmen entisaikojen miehen kokemukset antavat meille varoituksia itsehillinnän tarpeellisuudesta?
8 Jaakobin esikoispoika Ruuben menetti esikoisoikeutensa itsehillinnän puutteensa vuoksi. Hän saastutti isänsä vuoteen olemalla sukupuolisuhteissa Jaakobin yhden sivuvaimon kanssa. (1. Mooseksen kirja 35:22; 49:3, 4; 1. Aikakirja 5:1) Mooses menetti malttinsa sen johdosta, että israelilaiset vaivasivat häntä nurinallaan, valittamisellaan ja kapinoinnillaan, ja siksi häneltä evättiin suuresti haluttu etu astua Luvattuun maahan. (4. Mooseksen kirja 20:1–13; 5. Mooseksen kirja 32:50–52) Jopa uskollinen kuningas Daavid, ’Jumalan mielen mukainen mies’, joutui suuriin vaikeuksiin, koska häneltä erään kerran puuttui itsehillintää. (1. Samuelin kirja 13:14; 2. Samuelin kirja 12:7–14) Kaikki nämä esimerkit antavat meille terveellisiä varoituksia siitä, että meidän on tarpeellista harjoittaa itsehillintää.
Mitä meidän on tarpeen hillitä
9. Mainitse joitakin raamatunkohtia, jotka korostavat itsehillinnän tärkeyttä?
9 Aivan ensimmäiseksi itsehillintä käsittää ajatuksemme ja tunteemme. Raamatussa näihin viitataan usein käyttämällä kuvaannollisesti sellaisia sanoja kuin ”sydän” ja ”munuaiset”. Se, missä annamme mielemme viipyä, joko auttaa meitä tai on meille esteenä yrittäessämme miellyttää Jehovaa. Me tarvitsemme itsehillintää voidaksemme noudattaa Filippiläiskirjeen 4:8:ssa olevaa raamatullista neuvoa ajatella jatkuvasti sitä, mikä on totta, siveellisesti puhdasta ja hyveellistä. Psalmista Daavid ilmaisi samanlaisia tunteita rukouksessa sanoessaan: ”Kelvatkoot sinulle – – minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani.” (Psalmi 19:15) Kymmenes käsky – ettei tule himoita mitään lähimmäiselleen kuuluvaa – vaati ihmistä hillitsemään ajatuksensa. (2. Mooseksen kirja 20:17) Jeesus korosti sitä, että meidän on suhtauduttava vakavasti ajatustemme ja tunteittemme hillitsemiseen, kun hän sanoi: ”Jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” – Matteus 5:28.
10. Mitkä raamatunkohdat tähdentävät puheemme hillitsemisen tärkeyttä?
10 Itsehillintä käsittää myös sanamme, puheemme. Raamatussa on tosiaan monia kohtia, jotka neuvovat meitä hillitsemään kielemme. Esimerkiksi: ”Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat.” (Saarnaaja 5:1) ”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.” (Sananlaskut 10:19) ”Älköön suustanne lähtekö mitään ala-arvoista puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi – –. Kaikki – – huutaminen ja pilkka olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” Edelleen Paavali neuvoo meitä hankkiutumaan eroon tyhmästä puheesta ja rivosta leikinlaskusta. – Efesolaisille 4:29, 31; 5:3, 4.
11. Miten Jaakob käsittelee kielen hillitsemisen ongelmaa?
11 Jaakob, Jeesuksen velipuoli, tuomitsee hillittömän puheen ja osoittaa, miten vaikea on hallita kieltä. Hän sanoo: ”[Kieli on] pieni jäsen ja silti kerskailee suuria. Katso! Kuinka pieni tuli tarvitaankaan niin suuren metsän sytyttämiseen! Kielikin on tuli. Kieli on jäsentemme joukossa epävanhurskauden maailma, sillä se tahraa koko ruumiin ja sytyttää luonnollisen elämän pyörän liekkiin ja syttyy itse liekkiin Gehennasta. Sillä jokainen villieläinten sekä lintujen ja matelijoiden ja meriluomusten laji on ihmiskunnan kesytettävissä ja onkin sen kesyttämä. Mutta kieltä ei kukaan ihmisistä voi kesyttää. Se on levoton ja vahingollinen, täynnä kuoleman tuottavaa myrkkyä. Sen avulla me siunaamme Jehovaa, niin, Isää, ja sen avulla me kuitenkin kiroamme ihmisiä, jotka ovat syntyneet ’Jumalan kaltaisiksi’. Samasta suusta tulee esiin siunaus ja kirous. Ei ole paikallaan, veljeni, että tämä jatkuu tällä tavoin.” – Jaakob 3:5–10.
12, 13. Mainitse joitakin raamatunkohtia, jotka osoittavat tekojemme ja käytöksemme hillitsemisen tärkeyttä.
12 Itsehillintään liittyvät tietysti myös tekomme. Yksi alue, jossa tarvitaan paljon itsehillintää, liittyy suhteisiimme vastakkaiseen sukupuoleen kuuluviin. Kristittyjä käsketään: ”Paetkaa sukupuolista moraalittomuutta.” (1. Korinttolaisille 6:18, New International Version) Aviomiehiä kehotetaan rajoittamaan sukupuolinen kiinnostuksensa omaan vaimoonsa, sillä heille sanotaan muun muassa: ”Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.” (Sananlaskut 5:15–20) Meille sanotaan suoraan, että ”Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat”. (Heprealaisille 13:4) Itsehillintä on erityisen tarpeellista niille, jotka kehittävät naimattomuuden lahjaa. – Matteus 19:11, 12; 1. Korinttolaisille 7:37.
13 Jeesus teki yhteenvedon lähimmäistemme kohtelemisesta antaessaan tavallisesti ”kultaiseksi säännöksi” kutsutun ohjeen: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille; tätähän Laki ja Profeetat tarkoittavat.” (Matteus 7:12) Vaatii tosiaan itsehillintää, ettemme anna itsekkäiden taipumusten tai ulkopuolisten paineiden tai kiusausten saada meitä kohtelemaan toisia eri tavoin kuin haluaisimme heidän kohtelevan meitä.
14. Mitä Jumalan sana neuvoo ruoasta ja juomasta?
14 Sitten on kysymys itsehillinnästä ruoan ja juoman suhteen. Jumalan sanassa neuvotaan viisaasti: ”Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.” (Sananlaskut 23:20) Jeesus varoitti nimenomaan meidän ajastamme: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa.” (Luukas 21:34, 35) Itsehillintä tosiaan käsittää ajatuksemme ja tunteemme samoin kuin sanamme ja tekomme.
Miksi itsehillintä on haasteellista
15. Miten Raamattu osoittaa, että Saatana todella vastustaa kristittyjen yrityksiä harjoittaa itsehillintää?
15 Itsehillintä ei synny helposti koska, kuten kaikki kristityt tietävät, on olemassa kolme vahvaa voimaa, jotka on suunnattu itsehillinnän harjoittamistamme vastaan. Ensinnä ovat Saatana ja hänen demoninsa. Raamattu ei jätä pienintäkään epäilystä heidän olemassaolostaan. Niinpä luemme, että Juudaaseen ”meni Saatana” vähää ennen kuin hän meni ulos ja petti Jeesuksen. (Johannes 13:27) Apostoli Pietari kysyi Ananiaalta: ”Miksi Saatana on tehnyt sinut niin julkeaksi, että olet valehdellut pyhälle hengelle?” (Apostolien teot 5:3) Hyvin sopivasti Pietari lisäksi varoitti: ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat. Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä.” – 1. Pietari 5:8.
16. Miksi kristittyjen täytyy harjoittaa itsehillintää tämän maailman suhteen?
16 Yrittäessään ilmaista itsehillintää kristittyjen on myös taisteltava tätä maailmaa vastaan, joka on ”paholaisen”, Saatana Panettelijan, ”vallassa”. Apostoli Johannes kirjoitti siitä: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä; sillä mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta. Lisäksi maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” Ellemme harjoita itsehillintää ja vastusta tarmokkaasti kaikkia taipumuksia rakastaa maailmaa, me sorrumme sen vaikutukseen, kuten Paavalin aikaisempi työtoveri Deemas sortui. – 1. Johannes 2:15–17; 5:19; 2. Timoteukselle 4:10.
17. Mikä itsehillintään liittyvä ongelma meillä on jo syntyessämme?
17 Kristittyinä me tarvitsemme itsehillintää myös voidaksemme menestyksellisesti taistella omia perittyjä lihallisia heikkouksiamme ja puutteitamme vastaan. Me emme voi paeta sitä tosiasiaa, että ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”. (1. Mooseksen kirja 8:21) Kuningas Daavidin tavoin ’me olemme synnissä syntyneet, ja äitimme on meidät synnissä siittänyt’. (Psalmi 51:7) Vastasyntynyt lapsi ei tiedä mitään itsehillinnästä. Kun se haluaa jotakin, se vain itkee, kunnes se saa haluamansa. Eräässä lastenkasvatusta koskevassa artikkelissa sanotaan: ’Lapset järkeilevät täysin eri tavoin kuin aikuiset. Lapset ovat itsekeskeisiä ja torjuvat usein johdonmukaisimmankin suostuttelun, koska he eivät pysty ”asettumaan toisen ihmisen asemaan”.’ Tosiaankin ”hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen”. Mutta kun käytetään ”kurituksen vitsaa”, niin hän oppii vähitellen, että on olemassa sääntöjä, joita hänen täytyy totella, ja että itsekkyys täytyy pitää aisoissa. – Sananlaskut 22:15.
18. a) Mitä taipumuksia Jeesuksen sanojen mukaan asustaa kuvaannollisessa sydämessä? b) Mitkä Paavalin sanat osoittavat, että hän tiesi, mikä ongelma liittyy itsehillinnän harjoittamiseen?
18 Synnynnäiset itsekkäät taipumuksemme asettavat tosiaan meille haasteen, kun on kysymys itsehillinnän harjoittamisesta. Nuo taipumukset asustavat kuvaannollisessa sydämessä, josta Jeesus sanoi: ”Sydämestä lähtee pahoja järkeilyjä, murhia, aviorikoksia, haureuksia, varkauksia, vääriä todistuksia, jumalanpilkkaa.” (Matteus 15:19) Siksi Paavali kirjoitti: ”Sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä harjoitan. Mutta jos teen sitä mitä en tahdo, niin sitä en saa aikaan enää minä, vaan minussa asuva synti.” (Roomalaisille 7:19, 20) Taistelu ei kuitenkaan ollut toivotonta, sillä Paavali kirjoitti myös seuraavaa: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” Ruumiin kurittaminen vaati häneltä itsehillinnän harjoittamista. – 1. Korinttolaisille 9:27.
19. Miksi Paavali saattoi sanoa, että hän kuritti ruumistaan?
19 Paavali saattoi hyvin sanoa, että hän kuritti ruumistaan, sillä itsehillinnän harjoittamista vaikeuttavat monet fyysiset seikat, kuten korkea verenpaine, huonot hermot, unettomuus, päänsärky, huono ruoansulatus ja niin edelleen. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme ominaisuuksia ja apukeinoja, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsehillintää.
Muistatko?
◻ Miksi itsehillintä on tärkeää?
◻ Mainitse esimerkkejä niistä, jotka kärsivät menetyksen itsehillinnän puutteen vuoksi
◻ Millä alueilla meidän täytyy harjoittaa itsehillintää?
◻ Mitkä kolme vihollista tekevät meille vaikeaksi harjoittaa itsehillintää?
[Kuva s. 10]
Kristittyjen täytyy harjoittaa itsehillintää ruoan ja juoman suhteen
[Kuva s. 11]
Itsehillintä auttaa meitä karttamaan vahingollista juoruilua
[Kuvan lähdemerkintä]
Historical Pictures Service