Voitko ottaa vastaan kuria?
’NYKYÄÄN vanhemmat lyövät vain tanssirumpujaan, eivät lapsiaan.’ Näin ovat sanoneet eräät afrikkalaiset koulutytöt. Mitä he tarkoittivat? Sitä, että kurittamista pidetään nykyään vanhanaikaisena. Vanhemmat eivät ole halunneet antaa sitä, ja lapset taas ovat mielissään, kun eivät ole saaneet sitä.
Onko tällainen asennoituminen viisasta? Erään sanakirjan mukaan kurittaminen on pohjimmiltaan ”kasvattamista, joka korjaa, muovaa tai kehittää henkisiä kykyjä ja luonteenominaisuuksia”. Voiko kukaan todellisuudessa tulla toimeen ilman tällaista kuritusta? Miksi nämä afrikkalaiset koulutytöt ja heidän vanhempansa ajattelivat voivansa tulla toimeen ilman sitä?
Afrikkalaiset koulutytöt ja heidän vanhempansa eivät todellisuudessa ole ainoita, jotka suhtautuvat kurittamiseen kielteisesti. Näyttää siltä, että useimmat ihmiset pitävät nykyään neuvojen tai kurituksen saamista sopimattomana vapauksiinsa puuttumisena, oikeuksiensa kaventamisena. Tällainen asennoituminen ei kuitenkaan ole tyypillistä vain meidän ajallemme. Jo vuosituhansia sitten Jumala pani merkille, että ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”. (1. Mooseksen kirja 8:21) Apostoli Paavali kiinnitti huomion siihen, mihin tällainen huono taipumus vuosituhansien kuluessa johtaisi. Hän kirjoittaa: ”Ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä.” (2. Timoteukselle 3:2–4) On siksi ymmärrettävää, miksi kurituksen saaminen tuntuu nykyään vastenmieliseltä.
Onko kurituksen saaminen todella niin kamala asia?
Tarvitseeko kristitty todella kuritusta? Jeesus sanoi, että elämään vievä tie on ”ahdas”. (Matteus 7:13, 14) On helppoa poiketa siltä sivuun. Eikö siksi olisi viisasta ottaa vastaan kuritusta eli ”kasvattamista”, joksi edellä lainattu sanakirja sitä nimittää? Ajatellaanpa vaikka matkamiestä, joka harhautuu reitiltään ja päätyy epämiellyttävän lähelle vaarallista aluetta. Jos joku ventovieras tarjoutuisi opastamaan hänet oikealle reitille, miten hän suhtautuisi siihen? Torjuisiko hän vihoissaan tarjotun avun pitäen kiinni siitä, että hänellä on oikeus mennä minne hän haluaa? Syyttäisikö hän ystävällistä auttajaansa oikeuksiensa loukkaamisesta? Tuskinpa. Hän olisi kiitollinen tarjotusta avusta.
Samoin viisas kristitty on kiitollinen, kun hänelle tarjotaan apua ystävällisen kurituksen muodossa. Seuraavat profeetalliset sanat pitävät paikkansa riippumatta iästämme tai elämänkokemuksistamme: ”Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” (Jeremia 10:23) Sen tähden me kaikki tarvitsemme kuritusta.
Eräitä, jotka eivät ottaneet vastaan kuria
Esimerkiksi Kainille kuritus ei kelvannut. Hän kadehti veljeään Aabelia. Nähdessään, ettei Kain mennyt enää oikeaan suuntaan, Jehova itse varoitti häntä: ”Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!” (1. Mooseksen kirja 4:6, 7) Mutta Kain ei kuunnellut. Hän tappoi veljensä Aabelin ja teki näin itsestään historian ensimmäisen murhamiehen. – 1. Mooseksen kirja 4:8–16.
Samuelin päivinä eivät myöskään Eelin pojat ottaneet vastaan kuritusta. Heidän isänsä oli ylimmäisenä pappina Jehovan pyhäkössä, mutta hänen poikansa käyttivät asemaansa väärin varastamalla uhreista ja viettelemällä naisia. Heidän isänsä nuhteli heitä, vaikkakin melko heiveröisesti, mutta he eivät kuunnelleet. Miten heille kävi? Koska he eivät ottaneet vastaan kuritusta, he lopulta kaatuivat taistelussa, ja Eeli itse kuoli surusanoman aiheuttamaan järkytykseen. – 1. Samuelin kirja 2:12–17, 22–25; 3:11–18; 4:1–4, 10–18.
Eräitä jotka kuuntelivat
Toiset kuitenkin antoivat kurittaa itseään. Daavid oli kuningas ja sotilas. Hän syyllistyi kauheaan rikokseen tapattaessaan Uurian, jonka vaimon kanssa hän ensin oli tehnyt aviorikoksen. Daavid kuitenkin otti vastaan nuhteet, jotka Jumala antoi hänelle profeetta Naatanin kautta, ja näin Jehova ei hylännyt häntä lopullisesti. (2. Samuelin kirja 12:1–14) Kuritus voi siis auttaa toipumaan hyvin vakavistakin synneistä.
Nuori Elihu antoi neuvoja Jobille, ja tämä olisi voinut vihaisena torjua saamansa neuvot. Job oli kärsinyt kovasti Saatanan käsissä, ja vaikka hänelle oli sanottu: ”Kiroa Jumala ja kuole”, hän ei ollut tehnyt niin. Hän olisi voinut ansioihinsa vedoten kieltäytyä kuuntelemasta nuoren miehen neuvoja. Job kuitenkin kuunteli ja sai selville, että vaikka hän olikin nuhteeton, niin silti hänen asenteensa kaipasi jossakin määrin korjaamista. Tämän jälkeen hänelle suotiin se etu, että Jehova itse antoi hänelle neuvoja, ja lopulta hänet palkittiin monilla siunauksilla. (Job 2:9, 10; 32:6; 42:12–16) Kurituksesta voi siis olla apua niillekin, jotka jo kauan ovat osoittaneet kestävyyttä ja uskollisuutta.
Myös apostoli Pietari sai kuritusta. Tulee muistaa, että Pietari oli Jeesuksen Kristuksen apostoli, yksi Jeesuksen kirkastamisen silminnäkijöistä ja se, jolle Kristus uskoi ”valtakunnan avaimet”. (Matteus 16:18, 19) Silti apostoli Paavali – suhteellisen uusi Jeesuksen seuraaja – ojensi erään kerran Pietaria julkisesti tämän käytöksen vuoksi Antiokian seurakunnassa. Pietari otti ilmeisesti kurituksen vastaan, sillä myöhemmin hän puhui ”rakkaasta veljestämme Paavalista”. (2. Pietari 3:15; Galatalaisille 2:11–14) Sellainenkin kristitty, jolle on suotu monia etuja, voi siis odottaa saavansa kuritusta.
Nykyajan kristityt ja kuritus
Meidän ei pitäisi yllättyä, jos me seurakunnassa saamme neuvoja joltakulta kypsältä henkilöltä. Kuitenkin nimitettyjen vanhinten nimenomaisena tehtävänä on huolehtia meidän eduistamme. Raamatussa annetaan näille hengellisille paimenille seuraava neuvo: ”Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.” – Sananlaskut 27:23.
Meidän on ehkä helpompi ottaa vastaan kuritusta, jos ymmärrämme, että neuvojen antaminen kysyy vanhimmilta aidon rakkauden lisäksi myös rohkeutta. Usein vanhimmat tyrmätään heidän yrittäessään auttaa. Esimerkiksi muuan afrikkalainen vanhin halusi auttaa erästä kauan totuuden tiellä vaeltanutta kristittyä naista, jottei tämä sortuisi epäkristilliseen käytökseen. Ei ollut helppoa käydä antamaan neuvoja, ja tilannetta hankaloitti vielä se, että nainen loukkaantui. Kävi niin, että neuvot torjuttiin ja se jolle niitä oli tarjottu, ei halunnut enää olla missään tekemisissä sen vanhimman kanssa, joka oli koettanut auttaa häntä. Nainen olisi ollut paljon viisaampi, jos hän olisi muistanut, että ”ystävän lyönnit ovat luotettavat”. – Sananlaskut 27:6.
Kuritus voi auttaa meitä soveltamaan erästä toistakin Raamatun sananlaskua: ”Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.” (Sananlaskut 22:3) Nämä sanat olisivat auttaneet erästä tämän naisen kristittyä maanmiestä. Hänelle tuli tavaksi käydä ravintoloissa ilman vaimoaan ja lastaan. Tämä häiritsi joitakuita sen takia, että monissa sikäläisissä ravintoloissa tarjoilijattaret olivat todellisuudessa prostituoituja, jotka etsivät itselleen asiakkaita. Niinpä paikalliset vanhimmat puhuivat miehelle useamman kerran tästä asiasta. Hän kuitenkin torjui neuvot, ja usein vieläpä melko voimakkaasti. Lopulta hän lankesi siveettömyyden ansaan. Miten paljon paremmin hän olisikaan tehnyt, jos hän olisi ottanut varteen hyvää tarkoittavat neuvot.
Jos unohdamme hetkeksi oman näkemyksemme ja koetamme katsella asioita Jehovan tavalla, otamme kurituksen auliimmin vastaan. On totta, että kurituksen saanti voi olla meille ikävä muistutus omasta epätäydellisyydestämme. Meitä voi myös hieman hävettää. On kuitenkin hyvä muistaa, miten mielissään Jehova on siitä, kun hänen palvelijansa toimivat viisaasti ja välttävät lankeamasta syntiin. Me luemme Raamatusta: ”Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.” (Sananlaskut 27:11) Jos kykenemme nielemään ylpeytemme ja ottamaan vastaan kurituksen, kuulumme niihin, jotka antavat Jehovalle vastauksen Saatanan syytöksiä vastaan.
Kuritus tuottaa hyviä hedelmiä
Kuten olemme nähneet, kurituksesta on hyötyä meille kaikille. Sitä tarvitsevat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, kauan ja vähemmän aikaa totuudessa olleet. Meidän tulee siksi odottaa kurituksen saamista, jopa etsiä sitä. Tutki Jumalan sanaa ja pane merkille, mitä sellaista se sanoo, mitä voit pitää itsellesi osoitettuna neuvona. (2. Timoteukselle 3:16, 17) Käy kokouksissa ja kuuntele tarkkaan havaitaksesi, mitkä kohdat esitettävästä aineistosta soveltuvat sinuun. (Heprealaisille 10:24, 25) Jos joku henkilökohtaisesti antaa sinulle raamatullista kuritusta, ota se kaikin mokomin vastaan siinä hengessä, jossa se tarjotaan. Käytä hyväksesi kaikki Jehovalta tuleva ojentava valmennus.
Paavali kirjoitti heprealaisille: ”Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Heprealaisille 12:11) Vaikka kuritus voikin joskus tehdä kipeää, se johtaa hyvään lopputulokseen. Kurituksen vastaanottaminen voi auttaa meitä kuulumaan niihin, jotka miellyttävät Jehovaa. Kurituksen saaminen auttaa meitä ’vaeltamaan nuhteettomasti, tekemään vanhurskauden ja puhumaan sydämessämme totuutta’. (Psalmi 15:1, 2) Ottakaamme siksi kaikki vastaan kuritusta.