Lukijain kysymyksiä
● Mikä on ydinajatus Markuksen 7:19:ssä, jossa sanotaan: ”Näin hän [Jeesus] julisti kaikki ruoat puhtaiksi”?
Pohjimmainen ydinajatus on se, että ihminen ei tule hengellisesti saastaiseksi siitä, mitä hän syö, esimerkiksi siitä, että hän syö ruokaa pesemättä käsiään jonkin uskonnollisen rituaalin mukaan.
Markuksen 7:19:n tekstiyhteys osoittaa, että fariseukset ja kirjanoppineet olivat eri mieltä Jeesuksen kanssa, koska hänen opetuslapsensa söivät ”saastunein, se on pesemättömin, käsin”, kun taas uskonnolliset johtajat ’eivät syöneet, jolleivät he pesseet käsiään kyynärpäähän saakka’. (Mark. 7:1–3) Jeesus asianmukaisesti paljasti heidän pitävän kiinni ihmisten perinteistä, samalla kun he jättivät huomioon ottamatta varteen otettavat Jumalan periaatteet, esimerkiksi vanhemmistaan huolen pitämisen. Hän jatkoi: ”Ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi saastuttaa häntä, vaan mikä ihmisestä tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.” – Mark. 7:5–15.
Kristuksen seuraajat kysyivät sitten häneltä, mitä hän tarkoitti. Markuksen kertomus jatkaa: ”[Jeesus] sanoi heille: . . . ’Ettekö ole selvillä siitä, ettei mikään, mikä ulkopuolelta menee ihmiseen, voi saastuttaa häntä, koska se ei mene sydämeen vaan suolistoon ja kulkeutuu ulos viemäriin?’ Näin hän julisti kaikki ruoat puhtaiksi.” – Mark. 7:18, 19.
Jakeen 19 loppuosan kieliopillinen rakenne on epätavallinen alkuperäisessä kreikan kielessä, mutta monet kääntäjät ovat ymmärtäneet sen olevan kirjoittajan, Markuksen, lisäämä maininta. Mutta miksi Markus lisäsi: ”Näin hän julisti kaikki ruoat puhtaiksi”?
Markuksen maininta olisi järkevästi sopusoinnussa sen historiallisen tilanteen kanssa, joka oli vallalla silloin, kun Jeesus sanoi tämän. Siihen aikaan Mooseksen laki oli vielä voimassa, joten eräät ravintoaineet, kuten sianliha, olivat ’epäpuhtaita’ eli ’saastaisia’ Jumalan palvelijoille. Näin oli siihen saakka, kun Jeesuksen kuolema saattoi päätökseen Lain ja sen ruokavalion rajoitukset puhtaan ja epäpuhtaan ravinnon suhteen. – Vrt. 3. Moos., 11. luku; Kol. 2:13, 14; Apt. 10:9–16.
Näin ollen Markus johdonmukaisesti puhui ravinnosta, joka oli ’puhdasta’ silloin käytössä olleen Mooseksen lain kannalta. Perinteistä kiinni pitävät uskonnolliset johtajat ajattelivat, että sellaisenkin ruoan syöminen olisi tehnyt heidät epäpuhtaiksi, elleivät he ensin suorittaneet monimutkaisia puhdistautumismenoja. Ja he yrittivät saada kaikki uskovat noudattamaan näitä rituaaleja, jotka eivät olleet osa Jumalan laista vaan ihmistekoisia perinteitä. Kun siis Jeesus kiinnitti huomion uskonnollisten johtajien ajattelun erheellisyyteen, niin Markus voi aivan oikein lisätä havaintonsa sen merkityksestä, mitä Jeesus sanoi. Mooseksen lain sallima ruoka ei siis saastuttanut syöjää vain siksi, että tämä ei pessyt käsiään muotomenojen mukaan.
● Mitä apostoli Paavali tarkoitti, kun hän kirjoitti, että lahkojen olemassaolo korinttolaisten keskuudessa tekisi ilmeiseksi hyväksytyt?
Muilta saamiensa tietojen perusteella apostoli Paavali kirjoitti: ”Kun te kokoonnutte seurakunnassa, keskuudessanne on jakaumia, ja osaksi uskon sen. Sillä täytyyhän keskuudessanne olla lahkojakin, jotta hyväksytyt tulisivat myös ilmeiseksi joukossanne.” – 1. Kor. 11:18, 19.
Apostoli ymmärsi, etteivät kuulopuheet aina anna täyttä kuvaa todellisesta tilanteesta. Mutta koska hän henkilökohtaisesti tunsi Korinton seurakunnan, hän tiesi, että hänen saamissaan tiedoissa oli hiukkasen totuuttakin. Sen tähden hän saattoi sanoa: ”Osaksi uskon sen.” Hän päätteli, että korinttolaisten keskuudessa täytyi olla ryhmäkuntia eli lahkoja. Mutta juuri tällaisten ryhmäkuntien olemassaolo paljastaisi yksilöt, jotka olivat Jumalan kannalta hyväksyttyjä.
Kun ryhmäkuntia kehittyy, usein jotkut yksilöt yrittävät saada kannattajajoukon itselleen. Heidän tyytymättömyyden henkensä tai halunsa saada huomattava asema tai tunnustusta käy nopeasti ilmi. Mutta ne, jotka ovat Korkeimman hyväksyttyjä palvelijoita, jatkavat toisten uskovien auttamista nöyrästi. He osoittavat puheellaan ja toiminnallaan olevansa vakuuttuneita siitä, että kristillisen seurakunnan pää on Herra Jeesus Kristus. He eivät liity ryhmiin, jotka korottavat epätäydellisiä ihmisiä, eivätkä he yritä saada osakseen ihmisten suosiota.
Ne, jotka todella ovat Jumalan hyväksyttyjä palvelijoita, välttävät myötävaikuttamasta ryhmäkuntien kehittymiseen ja olemasta missään yhteydessä niihin. Ja kun lahkoja ilmaantuu, tällaiset hyväksytyt tekevät voitavansa ykseyden ja rakkauden edistämiseksi. Totuutta rakastavat erottuvat sen perusteella, että he karttavat puoluehenkeä ja auttavat jatkuvasti toisia arvostamaan ykseyden tarvetta Jeesuksen Kristuksen johdon alaisuudessa. Tällä tavalla lahkot tai jakaumat todellisuudessa ovat omiaan ilmaisemaan aidot uskovat, ihmiset joilla on puhtaat vaikuttimet.