Miten sinä voit saada tosi turvallisuuden?
”Sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.” – Ps. 37:4
1. Mistä tosi turvallisuus joka merkityksessä on löydettävissä?
JUMALAN uusi järjestys on oleva täydellisen turvallisuuden paikka. Miikan 4:4:n profetia tulee täyttymään huomattavalla tavalla kautta maapallon, sillä rauhaa rakastavat ihmiset ”istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä”. Tosiaankin ”nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta”. (Ps. 37:11) Vaikka jo nyt voidaan havaita jossain määrin turvallisuutta varsinkin hengellisessä mielessä niiden keskuudessa, jotka palvovat Jehovaa, täydellinen turvallisuus kaikilla elämän aloilla toteutuu vasta Jumalan aikaansaamassa uudessa järjestyksessä. Miten suurenmoista aikaa se tuleekaan olemaan, kun Jehova taivaallisen valtakuntansa välityksellä antaa niin runsaasti aineellisia siunauksia ja sellaisen kestävän turvallisuuden, että jokapäiväinen elämä on ’iloitsemista’!
2, 3. Mitä hyötyä Valtakunnan hallinto muun muassa saa aikaan? (Jes. 32:1, 2)
2 Ei tule enää olemaan pakolaisongelmia siksi, että ihmiset pakenisivat julmien diktatoristen hallitusten valvomilta alueilta. Ei nuorten eikä vanhojen tarvitse pelätä, että he joutuisivat hirvittävien sotien repimiksi, sillä ”kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan”. (Miika 4:3) Rauha vallitsee poikkeuksetta, koska koko ihmiskunta saa siunauksen suurelta Vapauttajalta, josta on kirjoitettu: ”Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan. . . . Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole. Hallitkoon hän . . . maan ääriin saakka.” – Ps. 72:4–8.
3 Turvallisuudentunnetta ei pilaa edes köyhyys, nälkä tai puute. Jumalan sana lupaa, että ’maa kasvaa runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten’. (Ps. 72:16) ”Kedon puut kantavat hedelmänsä, ja maa antaa satonsa.” (Hes. 34:27) Me voimme luottaa tämän toteutumiseen, sillä maan päällä ollessaan Jeesus Kristus, joka oli määrätty Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi, osoitti kykenevänsä järjestämään riittävästi ruokaa suurille väkijoukoille. – Mark. 8:19, 20.
KATSOTKO OIKEAAN SUUNTAAN?
4, 5. a) Mikä on vaakalaudalla nykyään? (Vrt. 5. Moos. 30:15, 16.) b) Miten ainoastaan voimme saada elämän?
4 Kun otamme huomioon sen, mitä tulevaisuudella on tarjottavana Jumalan uudessa järjestyksessä, niin miten me suhtaudumme siihen, mistä maailma nykyään odottaa turvallisuutta, kuten kotiin, pankkitiliin, työpaikkaan tai aineellisiin mukavuuksiin? Koska Jehova loi ihmiset nauttimaan aineellisista siunauksista, niin olisiko väärin, että meillä olisi niitä nyt? Ei voitaisi sanoa, että sellainen on väärää sinänsä. Jehova loi meille henkisen, tunneperäisen ja ruumiillisen kyvyn nauttia hyvästä. Ja hän lupaa parasta aineellista uudessa järjestyksessään. Mutta tässä ihmishistorian vaiheessa kysymys ei ole siitä, luotiinko meidät nauttimaan aineellisista siunauksista. Nyt on vaakalaudalla meidän koko elämämme.
5 Raamatun täyttyneiden ennustusten todistus osoittaa, että me olemme hyvin, hyvin pitkällä nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”viimeisissä päivissä”. (2. Tim. 3:1–5) Jumala panee pian täytäntöön langettavan tuomionsa sitä vastaan, mikä johtaa tämän maailman vertaansa vailla olevaan ahdistuksen aikaan. (Dan. 12:1) Mutta Jumalan sana osoittaa, että on oleva ”suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, joka tulee ”siitä suuresta ahdistuksesta”. (Ilm. 7:9, 14) ”Suureen joukkoon” kuuluvat tulevat säilymään elossa siksi, että heillä on Jumalan hyväksymys ja suojelus, eivätkä minkään heillä mahdollisesti olevan aineellisen edun vuoksi. Jeesus sanoi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luuk. 12:15) Ikuinen elämä Jumalan uudessa järjestyksessä voidaan saada vain Jehovan tuntemisen ja hänen hyväksymyksensä perusteella. – Joh. 17:3.
6. Tarjoaako nykyisen pahan järjestelmän mikään osa turvallisuutta? (Ps. 146:3)
6 Millään siitä, mitä tämä maailma tarjoaa turvaksi, ei ole mitään merkitystä, kun Jumala kohdistaa suuttumuksensa nykyisiä ihmisten järjestelmiä vastaan. Ja kaikki poliittiset, uskonnolliset, sotilaalliset ja taloudelliset järjestelmät, jotka nyt vallitsevat ihmiskuntaa, tehdään tyhjiksi. Siksi ne eivät varmaankaan anna mitään turvallisuutta. (Ilm. 6:16, 17) Niinpä se, mikä nyt saattaa näyttää vahvalta ja suojelevalta, murskaantuu palasiksi, kun Jumalan tuhovoimat iskevät. Entisaikoina monet pitivät voimakkaita hevosia turvan ja pakenemisen takaajina vaikeina aikoina. Mutta Jumalan sana sanoo: ”Turha on sotaratsu auttajaksi, ei pelasta sen suuri väkevyys.” (Ps. 33:17) Samoin eivät nykyään voimakkailta vaikuttavat ihmistekoiset järjestelmät eivätkä aineelliset edut varaa sen parempaa turvallisuutta tai pakomahdollisuutta. ”Herrassa on pelastus”, ei missään ihmisten järjestelmässä eikä toiminnassa. ”Jehovan nimi on vahva torni. Siihen vanhurskas juoksee, ja hänelle annetaan suojelus.” – Ps. 3:9; Sananl. 18:10, UM.
7, 8. Miten uppoavassa laivassa olevat matkustajat suhtautuisivat sen tarjoamiin aineellisiin etuihin?
7 Ihmisten tilannetta nykyään voidaan verrata laivalla olevien matkustajien tilanteeseen. Niissä aineellisissa eduissa, joita laiva yleensä varaa, ei ole mitään väärää: sen tarjoama ruoka voi olla maukasta ja ravitsevaa, hytit lämpimiä ja miellyttäviä ja muut palvelukset ja edut nautittavia. Mutta mitä tapahtuu, jos laiva törmää johonkin ja alkaa upota? Ajattele, mitä tapahtui esimerkiksi kuuluisalle ”Titanic”-laivalle vuonna 1912. ”Asiantuntijat olivat pitäneet laivaa uppoamattomana”, sanoo eräs tietosanakirja. Mutta kuinka paljon ”Titanic” ja kaikki sen aineelliset edut tarjosivat tosi turvallisuutta, kun se törmäsi jäävuoreen ja upposi? Se ei pystynyt tarjoamaan mitään turvaa. Laiva vajosi, yli 1 500 ihmistä hukkui.
8 Jos olisit ollut ”Titanic”-laivassa, mistä olisit ollut huolissasi sen jälkeen, kun se alkoi upota? Vaikka et olisikaan tuominnut laivan aikaisemmin tarjoamia aineellisia etuja, olisit varmasti silloin pitänyt niitä täysin merkityksettöminä. Pääasia tässä uudessa tilanteessa olisi ollut hengissä pysyminen. Olisit pitänyt täysin typeränä, jopa mielenhäiriössä olevana sellaista, joka silloin olisi koko tarmollaan yrittänyt saada paremmat hytit tai ateriat tai muita aineellisia etuja laivalla, joka muutamassa tunnissa olisi painunut aaltojen alle!
9, 10. Miten meidän tulisi suhtautua aineelliseen, kun otamme huomioon, millä kohtaa ajan virralla olemme? (Fil. 3:7, 8)
9 Nykyinen asiainjärjestelmä vajoaa pian tuhoon. Siksi siinä ei ole nyt mitään tosi turvallisuutta, sillä siitä ei jää jäljelle mitään osaa. Jumalan taivaallinen valtakunta ”on musertava kaikki ne muut valtakunnat [jotka ovat olemassa nyt] ja tekevä niistä lopun”, ja vain Jumalan taivaallinen valtakunta ”on pysyvä iankaikkisesti”. (Dan. 2:44) Ja koska Jeesus ennusti, että tänä Jumalalta tulevan tuomion aikana ”tulee olemaan suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu”, on ilmeistä, että siihen liittyy paljon ihmishenkien samoin kuin aineellisen omaisuudenkin menetystä. – Matt. 24:21.
10 Vuonna 1977 me elämme ”lopun ajan” 63. vuotta ratkaisevan vuoden 1914 syksystä laskettuna. Aikamme tapahtumien perusteella on ilmeistä, että nykyinen jumalaton järjestelmä saa pian kuoliniskunsa Raamatun ennustusten täyttymykseksi. Millainen asenteemme tulee silloin olemaan? Mistä se riippuu? Se riippuu siitä, minkä me asetamme tavoitteeksemme. Jos asetamme tavoitteeksemme ikuisen elämän Jumalan uudessa järjestyksessä, niin teemme kaiken voitavamme etsiäksemme Jehovaa, oppiaksemme tuntemaan hänen tahtonsa ja tehdäksemme sen niin hyvin kuin voimme. Maailman tarjoama aineellinen omaisuus ei ole päähuolemme. Sen sijaan ”kun meillä . . . on elatus ja vaatteet, me tyydymme näihin” – 1. Tim. 6:8.
11. a) Voivatko ainoastaan rikkaat olla materialistisia? b) Miksi on lyhytnäköistä tehdä aineellisista pyrkimyksistä päähuolemme nyt?
11 Kun Jeesus varoitti: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle”, hän ymmärsi täysin, kuinka väliaikaisia ja epävarmoja kaikki aarteet nykyisessä asiainjärjestelmässä olisivat. (Matt. 6:19) Tämä varoitus ei koskenut ainoastaan rikkaita; köyhät voivat uppoutua aivan yhtä paljon aineellisen varallisuuden hankkimiseen ja keräämiseen. Ihmiset paljastavat todelliset vaikuttimensa sillä, minkä he asettavat tavoitteekseen elämässä, riippumatta taloudellisesta asemastaan. ”Sillä missä on aarteesi, siellä on oleva myös sydämesi”, sanoi Jeesus. (Matt. 6:21) Jos joku jatkuvasti pyrkii kokoamaan enemmän ja enemmän aineellista, kuten saamaan suuremman ja paremman asunnon, enemmän rahaa pankkiin ja paremman työpaikan seurauksista riippumatta, niin hän ilmaisee todella haluavansa sitä, mikä kuuluu maailmaan. Hän osoittaa teoillaan, että hänen mielensä on etupäässä nykyisen järjestelmän eduissa. Mutta kuinka lyhytnäköistä sellainen onkaan, koska ”mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta. Lisäksi maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” – 1. Joh. 2:16, 17.
MENNEISYYDESTÄ OPPIMINEN
12. Missä suhteessa ihmiset menettelivät väärin Nooan aikana?
12 Voimme kuvitella, miten jumalattomat ihmiset pilkkasivat Nooaa ja hänen perhettään ennen vedenpaisumusta, koska he käyttivät niin paljon ajastaan Jehovan tahdon tekemiseen. Heidän täytyi tietysti tehdä työtä jokapäiväisten tarpeittensa täyttämiseksi ja asuinpaikan ylläpitämiseksi, mutta he eivät keskittäneet toimintojaan siihen. Muut silloiseen maailmaan kuuluvat omistautuivat sen sijaan näihin toimiin, sillä he ”söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin”. (Matt. 24:38) Mutta jos vältetään menemästä liiallisuuksiin, niin onko syömisessä tai juomisessa tai naimisiin menemisessä mitään väärää? Ei, sillä Jehova itse pani alulle nämä toiminnat, kun hän loi miehen ja naisen. Väärin oli se, että nämä ihmiset tuomion aikana, jolloin elämä tai kuolema oli kysymyksessä, tyhmästi keskittyivät sellaisiin pyrkimyksiin eivätkä kiinnittäneet huomiota Jumalan tahtoon.
13. Tarjosiko ihmisten aineellinen omaisuus siihen aikaan heille turvallisuutta? Antoiko Nooan omaisuus hänelle turvallisuutta?
13 Jeesus sanoi noista ihmisistä: He ”eivät . . . panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. (Matt. 24:39) He ovat saattaneet pitää Nooaa ”omituisena”, kun hän luopui aineellisista eduista keskittyäkseen rakentamaan arkkia ja saarnaamaan. Mutta mitä hyötyä ihmisille oli aineellisen tavoittelemisesta ja hauskanpidosta? Ei mitään pysyvää hyötyä. He eivät menettäneet ainoastaan omaisuuttaan vaan henkensäkin, kun silloinen maailma tuhottiin vedellä. (2. Piet. 2:5) Kiinnitä myös huolellisesti huomio seuraavaan seikkaan: Mitä hyötyä Nooan, hänen poikiensa ja heidän vaimojensa kodeista ja omaisuudesta oli heille? Nekään eivät antaneet mitään turvallisuutta. Turva oli saatavissa arkista. Ja kun heidän tuli aika hylätä omistamansa kodit, he eivät empineet. He eivät olleet panneet luottamustaan niihin turvallisuuden saamiseksi, ja siksi he kykenivät jättämään ne vaikeuksitta taakseen. – 1. Moos. 6:22.
14. Minkä menetyksen kaikki Sodomassa ja Gomorrassa olevat kärsivät, mutta missä suhteessa Loot ja hänen tyttärensä erosivat heistä? (Luuk. 9:62)
14 Kun Jehova satoja vuosia myöhemmin aiheutti tuhon Sodomalle ja Gomorralle niiden törkeän pahuuden tähden, niin kuinka paljon kodeista ja omaisuudesta jäi jäljelle noissa kaupungeissa? Ei mitään! Kun Loot ja hänen perheensä lähtivät Sodomasta, niin he voivat ottaa hyvin vähän mukaansa. Heidän kotinsa, huonekalunsa ja suurin osa heidän omaisuudestaan myös tuhoutui. Mutta Loot ja hänen kaksi tytärtään ymmärsivät, että heidän elämänsä oli paljon tärkeämpi. He ymmärsivät, mistä oli kysymys. Koska he uskoivat ja tottelivat Jehovan ohjeita, heidät säästettiin. Mutta muita kaupunkilaisia ja heidän omaisuuttaan ei säästetty. Kuten Jeesus sanoi, Lootin päivinä ”he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat. Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja rikkiä taivaasta, ja se tuhosi heidät kaikki.” Kuka oli heidän joukossaan? Ikävä kyllä, myös Lootin vaimo. Hän oli paetessaan tottelematon ja katsoi taakseen sitä, mikä sinne jäi, ja menetti henkensä. – 1. Moos. 19:26; Luuk. 17:28, 29.
15. Miksi Jeesus vertasi meidän aikaamme Nooan ja Lootin aikaan?
15 Jeesus sanoi, että niin kuin oli Nooan ja Lootin päivinä, niin olisi myös tulevassa ”suuressa ahdistuksessa”. Maapallon väestön suuri enemmistö ei olisi kiinnostunut Jumalasta eikä hänen tahdostaan. Sen vuoksi nämä ihmiset menettäisivät henkensä. Ja kuinka paljon kuollut ihminen voi nauttia aineellisesta omaisuudestaan? Ei vähääkään. Mutta niiden, jotka haluavat pysyä elossa ja jotka etsivät turvallisuutta Jumalalta, ei käy niin. He eivät anna aineellisten huolten johtaa itseään ansaan. He ovat tosiaankin valmiit hylkäämään kaiken aineellisen omaisuuden ”sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy”. Jeesushan sanoi: ”Älköön sinä päivänä se, joka on katolla mutta jonka irtaimisto on talossa, tulko alas noutamaan sitä, älköönkä se, joka on pellolla, myöskään palatko sen luo, mikä on jäänyt taakse. Muistakaa Lootin vaimoa.” – Luuk. 17:30–32.
16. Kärsivätkö kristityt menetyksiä, kun Jerusalem tuhottiin vuonna 70?
16 Kuinka laajaa aineellinen tuho tulevassa ”suuressa ahdistuksessa” on? Vain aika sen näyttää. Mutta edellä mainituissa Raamatun historian esimerkeissä aineelliset menetykset olivat suuria, ja myös Jumalan kansa menetti paljon aineellisesti. Samanlainen oli kokemus myös vuonna 70, kun Rooman armeijat hävittivät Jerusalemin. Kristittyjen täytyi hylätä kotinsa aikaisemmin, ja he ottivat ehkä mukaansa vain muutamia tavaroita, jotka he voivat helposti kantaa. (Luuk. 21:20, 21) Mitä tapahtui niille, jotka eivät lähteneet? He eivät menettäneet vain kotiaan ja omaisuuttaan roomalaisille, vaan mahdollisesti myös henkensä. Kristityt, jotka pakenivat kaupungista, säästivät henkensä ja säilyttivät vapautensa, vaikka menettivätkin kotinsa ja suurimman osan omaisuudestaan. Samoin myös tulevassa ahdistuksessa aineelliset menetykset voivat olla suuret. Miten suhtautuisit sellaiseen henkilökohtaiseen menetykseen?
17. Miksi on murheellinen erehdys katsoa väärään suuntaan turvallisuuden saamiseksi? (Sef. 1:18)
17 Ajattele nyt, mihin todella luotat turvallisuuden saamiseksi? ”Kultaan” vai Jumalaan? Mihin kiinnität mielesi ja sydämesi – siihenkö, mitä tällä järjestelmällä on, vai Jumalan uuteen järjestykseen? Ilmaisevatko toimintasi ja elämäntapasi, mistä odotat turvallisuutta? Mikä murheellinen erehdys olisikaan odottaa turvallisuutta väärästä suunnasta tänä myöhäisenä ajankohtana! Jobin 31:24–28 sanookin: ”Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: ’Sinä olet minun turvani’, jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi, . . . niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.”
18. Mikä sykähdyttävä odote on niillä, jotka etsivät turvallisuutta oikeasta suunnasta?
18 Kun otamme huomioon ihmisten järjestelmien lähestyvän romahtamisen ja siitä mahdollisesti aiheutuvan suunnattoman aineellisen menetyksen, olisi todella lyhytnäköistä, jos emme valmistautuisi siihen henkisesti. Jos rakastat elämää ja haluat pysyä elossa, älä kiinny mihinkään aineelliseen. ”Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.” ”Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.” (Sananl. 11:4, 28) Sellaiset ”vanhurskaat” pääsevät Jumalan uuteen järjestykseen osallistuakseen siellä sykähdyttävään työhön koko maapallon tekemiseksi paratiisiksi, ihastuttavaksi kodiksi, missä he saavat nauttia elämästä iäti. Koska he ovat katsoneet oikeaan suuntaan, ”he asuvat turvassa, kenenkään peloittelematta”. – Hes. 34:28.
[Kuva s. 319]
Olisitko huolissasi useampien aineellisten mukavuuksien saamisesta, jos laiva, jossa matkustaisit, olisi uppoamassa?