Kirje

”LISÄÄ VERENSIIRROSTA”

Helmikuun 13. 1950

Rakas Veli.

Vastaamme tammikuun 24 p:n kirjeeseesi:

Jumalan Nooalle ja hänen jälkeläisilleen antama verenjuomiskielto koski luonnollisesti vain eläimiä, koska Jumala valtuutti ihmisen tappamaan noita eläimiä ja syömään niiden lihaa. Hän ei oikeuttanut ihmistä tappamaan ihmisluomuksia eikä syömään heidän lihansa ihmissyöjäin tavoin, minkä vuoksi hänen ei tarvinnut lausua lakia ihmisveren juomista vastaan tai verensiirtoa vastaan toisesta ihmiselimistöstä toiseen. (1. Mooseksen kirja 9:1–6) Koska ihmisveren siirtoa ei suoritettu muinoin Nooan aikaan eikä Mooseksen päivinä nykyaikaisella tavallaa, niin ei Jumalan tarvinnut esittää nimenomaan lakia sitä vastaankaan; yhtä vähän kuin hän pani esikuvalliselle kansalleen antamiinsa kymmeniin käskyihin lakia tupakanpolttoakaan vastaan. Mutta se ei merkitse eikä todista sitä, ettei hänen lakinsa perusajatus ole näitä asioita vastaan.

Kun Jumala käski Aabrahamia ympärileikkaamaan itsensä ja kaikki huonekuntansa miehet, niin siinä toimituksessa vuodatettiin tietysti jonkin verran verta. (1. Mooseksen kirja 17:9–14, 23–27) Mutta tällainen jossain määrin tapahtunut ihmisveren vuodatus ei ollut tämän veren siirtämistä toiseen elimistöön.

Sinä sanot, että ”verensiirrossa verta saava henkilö tarvitsee sitä kipeästi; verensiirtoa ei suoriteta siksi, että hän haluaa sitä”. Kuinka voit sanoa näin? Sillä kun lääkäri sanoo potilaalle, että hänen täytyy saada verensiirto, tai hän ei voi muuten parantua ja elää, niin mitä tuo lääkäri herättää sairaassa muuta kuin halun saada toisen ihmisluomuksen verta?

Ei ole ehdottomasti totta, että ”verenantaja ei vaaranna verensiirrossa henkeään”. Aivan äskettäin kunnioitettiin erästä toisen maailmansodan veteraania sankarina, koska hän makasi kolme tuntia sellaisen nuoren tytön vierellä, jolla oli kohtalokas verisairaus, ja hänen vertansa pantiin virtaamaan tytön verisuoniin, ja tämän verisuonet purkivat hänen sairasta vertaan miehen suoniin. Huolimatta tästä verensiirrosta tyttö kuoli. Mutta miksi miestä tervehdittiin sankarina? Hänen vertaan pumpattiin tytön kehoon, koska hän oli toipunut epätavallisesta sairaudesta ja hänen verensä sanottiin olevan sitä lajia, mitä lääkärit väittivät tytön tarvitsevan. Mutta samalla kun he väittivät, että hänen verensä voisi muuttaa tytön veren niin, että hän saattaisi voittaa sairautensa, niin tuo veteraani asettautui alttiiksi ottamaan tytön sairauden antamalla hänen verensä sykkiä kehossaan. Koska hän vaaransi täten elämänsä, niin häntä tervehdittiin sankarina. Tämä mies noudatti tosin vapaaehtoisesti kutsua, minkä lääketieteen tohtorit antoivat radiossa, mutta millä Jumalan antamalla lailla lääkäreillä on oikeus saattaa voimakas, täysikasvuinen mies kuolemalle alttiiksi pelastaakseen nuoren tytön hengen? Entä jos verenantaja olisi kuollut, kun otti tuon tytön sairauden? Ketä olisi pidetty vastuullisena miehen kuolemasta?

Sinä saat kuulla uutistoimistojen kautta pääasiassa verensiirron otaksutusta arvosta ja hyödystä, mutta harvemmin kaikesta siitä vahingosta, mitä se tekee maailmanlaajuisesti. Esim. The American Weeklyssä oli tammikuun 29 p. 1950 sivulla 10 seuraavaa asian toisesta puolesta: ”VERIVARASTOJEN varjeleminen”:

”Mutta mitä monetkaan vilpittömät verenantajat eivät tiedä, on, että veri, joka ei ole vapaata taudinsiemenistä, voi maksaa sen elämän, minkä pelastamiseksi se oli tarkoitettu. . . . Veressä tai verinesteessä, mikä on tarkoitettu siirrettäväksi, saattaa olla erilaisia tartunta-aineita, kuten influenssan ja lapsihalvauksen, jollei noudateta suurinta varovaisuutta. Tällainen veri tai verineste voi kuljettaa taudinsiemeniä, jotka aiheuttavat malariaa ja muita tauteja. Tai se saattaa sisältää allergiaa eli liikaherkkyyttä aiheuttavia munanvalkuaisaineita, joita nimitetään ’allergeneiksi’. Nämä ainekset voivat aiheuttaa kaularöhkää, hengenahdistusta tai heinäkuumetta potilaassa, joka on saanut verensiirron. Mrs. Gilda Burlin Ohiosta oli niin varma siitä, että hän sai malarian verensiirrosta, että hän vaati Cincinnatin yliopiston Yleisen sairaalan verensiirtopalvelulta 11 550 000 mk. Hän sanoi olleensa potilaana Juutalaisessa sairaalassa 1947 ja saaneensa kaksi yksikköä Verensiirtopalvelusta tuotua verta . . . Malarian välittäminen on kuitenkin tieteen kannalta katsottuna mahdollinen verensiirrossa. On myös mahdollista, että saattaa kehittyä eri sairauksia sen tähden, että verensiirrossa käytetyt laitteet ovat saastuneita. Mutta tätä varotaan huolellisesti kaikissa ensiluokan sairaaloissa; onnettomuuksia saattaa silti tapahtua. . . . Maksataudin tartunta-ainetta ei voida havaita mikroskoopilla. Tämä tartunta tulee näin uhkaavammaksi kuin bakteerieliöitten aiheuttama, koska ne voidaan havaita helpommin. . . . Sen lisäksi, että tutkitaan, onko sellaisia tekijöitä, mitkä aiheuttavat sairautta, täytyy verivaraston tarkistaa, mitä tyyppiä lahjoitettu veri on. . . . Eräs tärkeä seikka koskee Rh-tekijää. . . . Jos Rh-negatiivinen henkilö saa Rh-positiivisen siirron, varsinkin useammin kuin kerran, niin seuraukset saattavat olla mitä vakavimmat.”

Älä siis anna ihmisveren ”elämääantaviin” ominaisuuksiin kohdistetun painotuksen vaikuttaa itseesi, vaan ajattele myös veren sairauksia levittäviä ominaisuuksia. Kun otat huomioon kaikki nämä vaarat ja kaiken sen vahingon, mitä aiheutetaan, niin etkö ajattele veren pyhyyttä koskevan Jumalan iankaikkisen liiton kieltävän myöskin verensiirtoa ihmisiin? Jos Jumala kielsi läheisiä sukulaisia, kuten veljiä ja sisaria, vanhempia ja lapsia jne. menemästä keskenään naimisiin, koska siten siirrettäisiin voimistuneita erikoistaipumuksia jälkeläisiin ja aiheutettaisiin sairauksia, niin ajatteletko Jumalan olevan vähemmän kielteisellä kannalla, kun on kysymyksessä verensiirto kaikkine sitä seuraavine mahdollisuuksineen levittää sairauksia ja aiheuttaa kohtalokkaita ominaisuuksia? – 3. Mooseksen kirja 18:6–18; 20:11–21.

On auliisti myönnetty, että jonkun henkilön määrättyä tyyppiä oleva verineste voi tappaa toisenlaista verta omaavan henkilön. Jos sinä lahjoittaisit vertasi, ja sinun veresi laatu tappaisi tuon siirron saaneen henkilön, niin olisitko sinä syypää murhaan? Tai olisiko se lääkäri tai sairaanhoitajatar, joka toimittaisi verensiirron, syyllinen murhaan? Etkö sinä olisi ainakin osallinen murhaan? Niin, mutta sinä voit sanoa, että se oli satunnainen, tarkoitukseton! Mutta muista, että Jumala piti Israelin esikuvallisessa kansassa syyllisenä sitäkin, joka tappoi vahingossa miehen tai naisen, niin että tuon tahattoman tappajan täytyi paeta turvakaupunkiin ja pysyä siellä pelastuakseen kuolleen henkilön verenkostajalta. (4. Mooseksen kirja 35:9–34) Kristittyjä opetetaan olemaan vieläkin varovaisempia ihmiselämän suhteen kuin luonnolliset juutalaiset.

Katso toisia esityksiä verensiirtoa vastaan kirjeistä, joita julkaistaan Vartiotorneissa jo lukemiesi lisäksi.

Uskollisesti sinun vanhurskauden asiassa,

VARTIOTORNIN RAAMATTU- JA TRAKTAATTISEURA

[Alaviitteet]