Aids – miten sitä vastaan voi taistella

TÄLLÄ hetkellä aidsiin ei ole parannuskeinoa, eikä näytä todennäköiseltä, että lääketiede löytäisi sellaisen pian. Vaikka uudet hoitomenetelmät hidastavat taudin etenemistä, on parasta pitää huoli siitä, ettei saa tartuntaa ensinkään. Mutta ennen kuin käsittelemme ennaltaehkäisyä, tarkastellaanpa sitä, miten HIV tarttuu ja miten se ei tartu.

On neljä pääasiallista tapaa, joilla tartunnan voi saada: 1) saastuneesta neulasta tai ruiskusta, 2) sukupuolisuhteista (emättimen, peräaukon tai suun kautta) tartunnan saaneen ihmisen kanssa, 3) verensiirrosta ja verituotteista (tämä uhka on tosin pienentynyt teollisuusmaissa, missä veri seulotaan HIV-vasta-aineiden varalta) ja 4) HIV-tartunnan saaneelta äidiltä, joka voi siirtää tartunnan lapseensa ennen synnytystä tai synnytyksen aikana tai äidinmaidon välityksellä.

Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksen (CDC) mukaan tämänhetkinen tieteellinen todistusaineisto osoittaa, että 1) aids ei tartu samalla tavoin kuin flunssa, 2) sitä ei voi saada istumalla aids-potilaan vieressä tai koskettamalla tai halaamalla tartunnan saanutta, 3) sitä ei voi saada syömällä tartunnan saaneen käsittelemää, valmistamaa tai tarjoilemaa ruokaa eikä 4) sitä voi saada käyttämällä HIV-positiivisten kanssa samaa WC:tä tai puhelinta tai samoja vaatteita tai ruokailuvälineitä. Lisäksi CDC sanoo, että tämä virus ei leviä hyttysten tai muiden hyönteisten välityksellä.

Ennaltaehkäisykeinoja

Aidsvirus vaanii tartunnan saaneen ihmisen veressä. Jos tartunnan saaneelle annetaan ruiske, neulaan tai ruiskuun voi jäädä jonkin verran viruksia sisältävää verta. Jos jollekulle muulle annetaan ruiske saastuneella neulalla, virus voi siirtyä eteenpäin. Älä koskaan pelkää tiedustella lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, onko neula tai ruisku puhdas, kun sinulla herää epäilyksiä asiasta. Sinulla on oikeus tietää; on kyse elämästäsi.

Aidsviruksia on myös tartunnan saaneen siemennesteessä tai emätineritteessä. Siksi CDC esittää seuraavan ennaltaehkäisyä koskevan suosituksen: ”Pidättyvyys on ainoa varma suojautumiskeino. Jos olet sukupuolisuhteissa, sen tulisi tapahtua vasta sitten, kun olet pitkäaikaisessa, molemmin puolin uskollisessa parisuhteessa, esimerkiksi avioliitossa, sellaisen henkilön kanssa, jolla ei ole HI-virusta.”

Huomaa, että itsensä suojelemiseksi täytyy pitää yllä ”molemmin puolin uskollista parisuhdetta”. Jos sinä olet uskollinen mutta elämäntoverisi ei ole, et ole suojassa. Tästä muodostuu yleensä vaikea ongelma niissä yhteiskunnissa eläville naisille, joissa naiset ovat seksuaalisesti ja taloudellisesti miesten vallan alaisuudessa. Joissakin maissa naiset eivät saa edes keskustella sukupuoliasioista miesten kanssa, saati sitten neuvotella turvallisemmista sukupuolitavoista.

Kaikki tällaiset naiset eivät kuitenkaan ole voimattomia. Eräässä Länsi-Afrikan maassa tehty tutkimus osoitti, että jotkut taloudellisesti riippumattomat naiset eivät ole kohdanneet väkivaltaa, vaikka he eivät ole suostuneet sukupuolisuhteisiin tartunnan saaneen miehensä kanssa. New Jerseyssä Yhdysvalloissa jotkut naiset ovat kieltäytyneet sukupuolisuhteista, jos mies ei ole halunnut käyttää kondomia. Kondomeja on tietenkin käytettävä oikein ja säännöllisesti, jotta ne suojelisivat HI-virukselta ja muilta sukupuoliteitse leviäviltä taudinaiheuttajilta.

Milloin on syytä mennä testiin

Edellisessä kirjoituksessa mainittu Karen ei olisi voinut tehdä paljoakaan suojellakseen itseään tartunnalta. Hänen aviomiehensä sai tartunnan useita vuosia ennen kuin he menivät naimisiin, ja kun he avioituivat, aidsepidemia ja HIV-testaus olivat vielä alkuvaiheissaan. Nykyään HIV-testi on kuitenkin monissa maissa rutiinitoimenpide. On siis viisasta mennä testiin ennen seurustelun aloittamista, jos epäilee vähänkin joutuneensa alttiiksi HIV-tartunnalle. Karen neuvoo: ”Valitse aviopuolisosi viisaasti. Väärästä valinnasta voi joutua maksamaan kalliisti, jopa hengellään.”

Kun on tapahtunut aviorikos, HIV-testi voi suojella viatonta puolisoa. Koska HIV voi näkyä testeissä vasta kuudenkin kuukauden kuluttua tartunnan saamisesta, voidaan tarvita useita testejä. Jos sukupuolinen kanssakäyminen aloitetaan uudelleen (mikä merkitsee sitä, että avionrikkojalle on annettu anteeksi), kondomin käyttö voi suojella tartunnalta.

Mitä apua on valistuksesta?

On huomionarvoista, että vaikka Raamattu kirjoitettiin kauan ennen aidsin ilmaantumista, sen periaatteiden mukaan eläminen suojelee tältä taudilta. Raamattu esimerkiksi tuomitsee avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet, vaatii uskollisuutta avioliitossa ja sanoo, että kristittyjen tulee mennä naimisiin ainoastaan niiden kanssa, jotka niin ikään noudattavat Raamatun periaatteita (1. Korinttilaisille 7:39; Heprealaisille 13:4). Siinä kielletään ruumista saastuttava päihteiden väärinkäyttö ja veren ottaminen elimistöön. (Apostolien teot 15:20; 2. Korinttilaisille 7:1).

On viisasta ottaa selvää, mitä riskejä ja vaaroja voi liittyä kanssakäymiseen HIV-positiivisten kanssa. Kun ihmiset hankkivat tietoa aidsista, he voivat suojautua sitä vastaan.

AIDS Action League -järjestö sanoo: ”Useimmiten aids on ehkäistävissä. Ennen kuin aidsiin löydetään parannuskeino, valistus on paras ja toistaiseksi ainoa [yhteiskunnan] keino suojautua aidsia vastaan.” (Kursivointi meidän.) Vanhempien on hyvä puhua aidsista avoimesti toisilleen ja lapsilleen.

Millaista hoitoa on tarjolla?

HIV-tartunnan saamisesta kuluu yleensä kuudesta kymmeneen vuotta ennen kuin taudin oireet ilmaantuvat. Noina vuosina elimistössä riehuu taistelu. Yksittäiset virukset lisääntyvät ja tappavat immuunijärjestelmän soluja. Immuunijärjestelmän solut puolustautuvat. Lopulta kun uusia viruksia syntyy päivittäin miljardeja, immuunijärjestelmän vastarinta murtuu.

Immuunijärjestelmän tueksi on yritetty kehittää monenlaisia lääkkeitä, joiden monimutkaiset nimet tunnetaan kirjainyhdistelmistä: AZT, DDI ja DDC. Vaikka jotkut uskoivat, että näistä lääkkeistä olisi huomattavaa hyötyä ja että niillä voisi olla jopa parantava vaikutus, tällaiset toiveet murskautuivat pian. Ne eivät ainoastaan menettäneet aikanaan tehoaan, vaan ne aiheuttivat joillekuille myös vaarallisia sivuvaikutuksia: verisolujen vähenemistä, verenhyytymishäiriöitä sekä käsien ja jalkojen hermovaurioita.

Nyt on tullut saataville uusi lääkeryhmä: proteaasin estäjät. Lääkärit määräävät niitä muiden viruslääkkeiden ohella kolmen lääkkeen yhdistelminä. Kokeet ovat osoittaneet, että vaikka tällainen kolmoislääkitys ei tapa virusta, se pysäyttää kokonaan tai lähes kokonaan viruksen lisääntymisen elimistössä.

Kolmoislääkitys on kohentanut merkittävästi aidspotilaiden terveyttä. Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että tämä lääkitys tehoaa parhaiten, kun sitä annetaan HIV-tartunnan saaneille varhaisvaiheessa, ennen oireiden ilmaantumista. Siten tartunnan kehittymistä varsinaiseksi aidsiksi voidaan ehkä lykätä, mahdollisesti epämääräiseen tulevaisuuteen. Koska kyseessä on uusi hoito, jää nähtäväksi, kuinka kauan tämä menetelmä tehoaa tartuntaan.

Yhdistelmähoito on kallista. Yhden potilaan lääkkeet maksavat 50000–70000 markkaa vuodessa (potilaalle lääkkeet ovat kuitenkin Suomessa ilmaisia). Potilaalle yhdistelmähoito merkitsee sitä, että hänen on käytävä monta kertaa jääkaapilla, jossa lääkkeitä on säilytettävä. Tavallisesti osa tableteista on otettava kaksi kertaa ja osa kolme kertaa päivässä. Osa on otettava tyhjään vatsaan ja osa ruoan kanssa. Hoito muuttuu paljon monimutkaisemmaksi, kun on otettava lisää lääkkeitä muita tartuntatauteja vastaan, joille aidspotilas altistuu.

Lääkärit ovat hyvin huolissaan siitä, mitä voisi tapahtua, jos joku jättäisi yhdistelmähoidon kesken. Virus alkaisi jälleen lisääntyä esteettä, ja ne virukset, jotka ovat kestäneet hoidon, saattaisivat olla vastustuskykyisiä niille lääkkeille, joita henkilö oli aiemmin ottanut näitä viruksia vastaan. Lääkkeille vastustuskykyisiä HIV-kantoja olisi entistä vaikeampi hoitaa. Lisäksi nämä supervirukset saattaisivat tarttua muihin ihmisiin.

Ovatko rokotteet ratkaisu?

Joidenkin aidstutkijoiden mielestä avain maailmanlaajuisen aidsepidemian pysäyttämiseen on turvallinen, tehokas rokote. Tehokkaat rokotteet keltakuumetta, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan tehdään heikennetyistä viruksista. Yleensä kun viruksen heikennetty muoto istutetaan ruumiiseen, immuunijärjestelmä ei ainoastaan tuhoa sitä vaan kehittää sitä vastaan myös puolustusmekanismin, joka torjuu varsinaisen viruksen hyökkäykset.

Kahden apinoilla tehdyn viimeaikaisen kokeen perusteella HI-viruksen ongelmana näyttää olevan se, että heikennetytkin virukset voivat muuttua hengenvaarallisiksi. Toisin sanoen rokote voi aiheuttaa taudin, jolta sen on tarkoitus suojella.

Rokotteen kehittäminen on ollut turhauttavaa. Lukuisat kokeelliset keksinnöt eivät ole kyenneet vahingoittamaan HI-virusta, vaikka ne olisivat varmasti nujertaneet vähäisempiä viruksia. Sitä paitsi HI-virus muuntuu jatkuvasti, minkä vuoksi siihen on vaikea päästä käsiksi (tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on ainakin kymmenen HIV-kantaa). Ongelmaa pahentaa entisestään se, että virus hyökkää suoraan juuri niiden immuunijärjestelmän solujen kimppuun, jotka rokotteen pitäisi saada puolustamaan elimistöä.

Myös taloudelliset näkökohdat vaikuttavat tutkimustyöhön. ”Yksityisen sektorin panostus on vähäistä”, toteaa Washingtonista käsin toimiva International AIDS Vaccine Initiative -järjestö. Tämän on sanottu johtuvan siitä, että rokotteen ei uskota tuottavan voittoa, koska sitä markkinoitaisiin pääasiassa kehitysmaihin.

Vaikeuksista huolimatta tiedemiehet tutkivat edelleen eri menetelmiä tehokkaan rokotteen kehittämiseksi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että rokote saataisiin aikaan lähitulevaisuudessa. Kun laboratoriossa saadaan kehitetyksi lupaava rokote, edessä on työläs, kallis ja mahdollisesti riskialtis tehtävä kokeilla sitä ihmisiin.

[Tekstiruutu s. 5]

Keihin HIV tarttuu?

Noin 16000 ihmistä saa HIV-tartunnan kautta maailman joka päivä. Sanotaan, että yli 90 prosenttia heistä elää kehitysmaissa. Noin joka kymmenes on alle 15-vuotias lapsi. Loput ovat aikuisia, joista yli 40 prosenttia on naisia ja yli puolet 15–24-vuotiaita. (Maailman terveysjärjestö ja Yhdistyneiden kansakuntien HIV–AIDS-yhteisohjelma.)

[Tekstiruutu s. 7]

Mistä tietää, kuka on saanut tartunnan?

Ulkonäkö ei kerro, onko joku saanut tartunnan vai ei. Vaikka oireettomat HI-viruksen kantajat saattavat näyttää terveiltä, he voivat tartuttaa viruksen muihin. Kun joku sanoo, että hän ei ole saanut tartuntaa, voiko hänen sanaansa luottaa? Ei välttämättä. Monet eivät tiedä, että he ovat saaneet HIV-tartunnan. Ne jotka tietävät, saattavat pitää asian omana tietonaan, tai he voivat valehdella. Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että neljä kymmenestä HIV-positiivisesta ei kertonut tartunnastaan seksikumppanilleen.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

HI-viruksen ja aidsin välinen suhde

HIV tarkoittaa immuunikatovirusta, joka tuhoaa hitaasti sairauksia vastaan taistelevaa elimistön immuunijärjestelmää. Aids tarkoittaa immuunikatoa. Se on HIV-tartunnan viimeinen, hengenvaarallinen vaihe. Nimi kertoo, että HIV on vaurioittanut pahoin immuunijärjestelmää, minkä vuoksi potilas altistuu tartuntataudeille, jotka immuunijärjestelmä muutoin kykenisi voittamaan.

[Lähdemerkintä]

CDC, Atlanta, Ga.

[Kuva s. 7]

On viisasta mennä HIV-testiin ennen kuin harkitsee avioitumista