Lukijoiden kirjeitä

Panttivangit.  Olen vanki ja tuomiostani on vielä pari vuotta jäljellä. Luin kahdesti kirjoituksen ”Olimme panttivankeina vankilakapinan aikana” (8.11.​1996). Kummallakin kerralla se toi ilon kyyneleet silmiini ja nostatti palan kurkkuuni. Odotan aina käyntejä, joita Jehovan todistajat tekevät tähän vankilaan. Ne ovat hyvin virkistäviä!

J. K., Yhdysvallat

En ole koskaan aiemmin kirjoittanut teille mistään kirjoituksesta, mutta panttivankikirjoitus oli hyvin uskoa vahvistava. Se lujitti luottamustani siihen, että Jehova todella vahvistaa kansaansa kuuluvia ahdingon aikana.

K. D., Yhdysvallat

Ohjaus.  Pidin todella paljon kirjoituksesta ”Raamatun näkökanta: kenen ohjaukseen voit luottaa?” (8.11.​1996). Se oli minusta hyvin lohduttava ja rohkaiseva. Monien muiden tavoin olen menneisyydessä joutunut syvästi pettymään, kun ne, joiden ohjaukseen olen luottanut, ovatkin jättäneet minut pulaan. Kuvaus lapsesta, joka pitää isäänsä kädestä, sai kyyneleet silmiini. On sydäntä lämmittävää tietää, että Jehova sanoo Jesajan 41:​13:n mukaan pitävänsä kansaansa kuuluvia ’kädestä kiinni’.

M. S., Yhdysvallat

Olen 17-vuotias, ja viime aikoina minulla on ollut paljon ongelmia. Eräs ystävä kehotti minua rukoilemaan ja lukemaan jotakin hengellistä. Luettuani kirjoituksen ”Kenen ohjaukseen voit luottaa?” päätin, etten heittäisi toivoani vaan pitäisin entistä tiukemmin kiinni taivaallisen Isäni kädestä.

C. G., Yhdysvallat

Viittomakieli.  Monet kiitokset kirjoituksesta ”Opettelin uuden kielen lapseni vuoksi” (8.11.​1996). Olen yksinhuoltajaäiti, ja minulla on kuuro poika, joka on nyt 24-vuotias. Tiedän siis omasta kokemuksestani, mitä Cindy Adams on joutunut käymään läpi, ja kunnioitan suuresti sitä, mitä hän on saanut aikaan.

H. B., Saksa

Kirjoitus sai minut aloittamaan viittomakielen opettelun voidakseni kertoa Raamatun sanomasta kuuroille ja myös voidakseni vaihtaa ajatuksia seurakunnan kuulovammaisten kanssa.

B. L., Venezuela

Tutkin Raamattua erään kuuron teini-ikäisen tytön kanssa. Opimme toisiltamme paljon, vaikka kumpikaan meistä ei tuntenut kuin viittomakielen perusteet. Kun luin siitä, miten Cindy Adams oli päättäväinen oppiakseen tämän kielen poikansa vuoksi, se kannusti minua kehittämään tämän kauniin kielen taitojani voidakseni kertoa Raamatun hyvästä uutisesta paikkakuntani kuuroille.

S. T., Saint-Martin, Alankomaiden Antillit

Minullakin on kuulovammainen lapsi, ja me valitsimme kommunikointikeinoksemme puhemenetelmän. Siinä keskitytään puhe- ja huuliltalukemistaidon kehittämiseen. Se on poikani tapauksessa osoittautunut hyväksi valinnaksi. Aluksi hän ei hyötynyt seurakunnan kokouksista paljonkaan. Mutta nyt hän pystyy seuraamaan ohjelmaa hyvin, kun minä ja muut tulkitsemme sen hänelle puhemenetelmän avulla. Hän pitää puheita teokraattisessa palveluskoulussa ja on kastamaton julistaja. Monien vuosien työ on maksanut vaivan. Kokemuksemme osoittaa, että sekä viittomakieli että puhemenetelmä voivat olla hyödyllisiä, kunhan vanhemmat ja paikallinen seurakunta ponnistelevat kovasti kannustaakseen lasta ja kommunikoidakseen hänen kanssaan.

M. T., Yhdysvallat