Tähtiä syntyy kotkan ”pesässä”
● MITEN tähdet syntyvät? Miksi toiset ovat suurempia ja kirkkaampia kuin toiset? Eräästä Hubble-avaruusteleskoopin ottamasta kuvasarjasta voi käydä vaikuttavalla tavalla ilmi, miten tähtiä muodostuu. Tämä ainutlaatuinen tapahtumasarja on meneillään Kotkan tähtisumussa, kaasu- ja pölypilvessä Linnunrata-galaksissamme.
Maasta katsottuna Kotkan tähtisumu näyttää linnulta, jonka siivet ovat levällään ja kynnet paljastettuna. Tähtitieteilijä Jeff Hester ja hänen kollegansa Arizonan valtionyliopistosta halusivat kuvata kynsien aluetta; kukin kynsi muodostaa pilarimaisen patsaan, joka muistuttaa norsun kärsää. Tällä alueella ultraviolettisäteily on ionisoinut vetymolekyylejä, eli irrottanut niiden elektronit.
Hubblen kuvien kartoittamalla alueella näkyy kymmeniä pieniä ulokkeita, jotka pistävät esiin pylväiden päistä. Tiivistyvä kaasu muodostaa ulokkeiden päissä pieniä pallomaisia sumuja eli globuleita, joissa saattaa olla muodostumassa tähtiä ja – joidenkin tähtitieteilijöiden mukaan – ehkä jopa planeettoja. Kotkan tähtisumussa aiemmin muodostuneiden noin sadan nuoren tähden tähtituulet kuitenkin estävät näitä kohteita kasvamasta. Kirkkain näistä tähdistä saattaa olla satatuhatta kertaa kirkkaampi ja yli kahdeksan kertaa kuumempi kuin Aurinko. Näyttää siltä, että niiden säteily on jo puhaltanut vähemmän tiheät osat pois tähtisumusta. Tämä prosessi voi estää tähtien muodostumisen poistamalla ainetta, jonka tähtialkiot muuten nielisivät sisäänsä. Tähtituulien poistama kaasu näyttää kuvissa ikään kuin höyryltä, jota nousee kaasu- ja pölypilareista.
Tällaisella kaasumaisella globulilla täytyy olla ydinreaktioiden käynnistymiseen tarvittava massa, jotta se alkaisi loistaa. Tiedemiehet arvioivat, että sen massan täytyy olla ainakin kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Lisäksi pölyn täytyy hälventyä sen ympäriltä siinä määrin, että valoa pääsee läpi. Jos globuli ei kuitenkaan kasva niin suureksi, että se voisi loistaa, siitä voi tulla yksinkertaisesti himmeä kaasupallo, jota sanotaan ruskeaksi kääpiöksi. Hiljattain tähtitieteilijät löysivät ensimmäisen tunnistettavissa olevan ruskean kääpiön.
Koska Kotkan tähtisumussa olevat pölypilvet muistuttavat myrskyisänä päivänä näkyviä suunnattomia ukkospilviä, jollekulle voi syntyä sellainen harhaluulo, etteivät ne ole kovinkaan suuria. Todellisuudessa jokainen pilvipatsas on niin pitkä, että patsaan toisesta päästä lähtevältä valonsäteeltä menee lähes vuosi ennen kuin se saapuu patsaan toiseen päähän. Edelleen, jokainen kuvassa näkyvä ”pieni” globuli on suurin piirtein aurinkokuntamme kokoinen. Lisäksi tämä tähtisumu on niin kaukana, että noin 300000 kilometriä sekunnissa kiitävältä valolta kului 7000 vuotta ennen kuin se saavutti meidät. Tämä merkitsee sitä, että me näemme Kotkan tähtisumun sellaisena, miltä se näytti ennen kuin ihminen alkoi vaeltaa maan päällä.
Tähtitieteilijät sanovat, että tähtiä muodostuu myös muissa tähtisumuissa, esimerkiksi Orionin tähtisumussa. Näissä muissa tapauksissa tätä tapahtumasarjaa ei kuitenkaan voi nähdä selvästi, koska sitä ei voi tarkastella oikeasta näkökulmasta. Tähdet voivat myös kuolla yksinkertaisesti palamalla loppuun, räjähtämällä rajusti supernovana tai luhistumalla vetovoiman vuoksi niin, että niistä tulee mustia aukkoja. Kaikkeuden Luoja, Jehova Jumala, pitää lukua tähdistä, sillä hän on laskenut ne ja antanut niille nimet (Jesaja 40:26). Tämän tähdistä koostuvan kotkan ”pesässä” voi ilmetä joitakin niistä tavoista, joilla Jumala on ’muodostanut valoa’ ja tehnyt tähtiä, jotka eroavat toisistaan kirkkaudeltaan (Jesaja 45:7; 1. Korinttilaisille 15:41). (Lähetetty.)
[Kokosivun kuva s. 15]
[Kuvan lähdemerkintä s. 14]
J. Hester and P. Scowen, (AZ State Univ.), NASA