Nuoret kysyvät:

Miten voin saada vanhempani ymmärtämään minua?

”SAATOIN nähdä, että olimme tekemässä toistemme olon kurjaksi”, kertoi 17-vuotias Vickie. ”Vaikka olenkin varma siitä, että isä rakasti minua, tiesin, ettei hän koskaan ymmärtäisi minua, ja äidin reaktiot olivat täysin vanhanaikaisia. Oli aina ikävä tulla kotiin.” Vickie halusi mennä naimisiin – päästäkseen edes siten pois kotoa. ”Vanhempani eivät tajunneet, miten kovasti yritin toimia oikein. Yritin kyllä puhua heidän kanssaan, mutta siitä ei vain tullut mitään. En saanut käydä haluamissani paikoissa enkä tavata niitä, joita olisin halunnut. Minun oli pakko päästä pois!” Hän sentään puhui ongelmistaan eräälle vanhemmalle ystävälleen.

”Vickie, ajattelehan nyt hieman vanhempiasi; hehän ovat samaa lihaa ja verta kuin sinä. He ovat kasvattaneet sinut”, sanoi tämä havaintokykyinen vanhempi nainen. ”Jollet pysty tulemaan toimeen heidän kanssaan, niin miten pystyt tulemaan toimeen jonkun ikäisesi kanssa, joka ei ole uhrannut seitsemäätoista vuotta hyväksesi? Mikset ponnistelisi parantaaksesi omaa persoonallisuuttasi?” Se pani Vickien ajattelemaan.

Jos sinä olisit Vickie, mitä olisit tehnyt? Helpointa olisi ollut lähteä. Vickie kuitenkin valitsi vaihtoehdoista vaikeamman. Hän ajatteli: ’Aion ponnistella todella kovasti saadakseni tilanteen korjatuksi ja parantaakseni persoonallisuuttani. Kenties äiti ja isä sitten ymmärtävät minua paremmin.’ Miten Vickien ja toisten on onnistunut saada vanhempansa ymmärtämään heitä?

Ole rehellinen vanhemmillesi

Vickie vietti jossain määrin kaksoiselämää: hän seurusteli salaa erään pojan kanssa vastoin vanhempiensa tahtoa. Hän oli varma siitä, että hänen vanhempansa eivät ymmärtäisi hänen tunteitaan poikaystäväänsä kohtaan. Se luonnollisesti levensi heidän välilleen syntynyttä kuilua.

Mutta Vickie ei ole ainut nuori, joka on esittänyt kahta roolia. Nuoren sydämestä voi kummuta ristiriitaisia tunteita tai ”nuoruudelle ominaisia haluja”, niin että hän tuntee olevansa puristuksessa tällaisten tunteitten ja vanhempiensa odotusten välissä. (2. Timoteukselle 2:22) Esimerkiksi Ann alkoi salaa harrastaa sukupuolisuhteita poikien kanssa, joita hän neljätoistavuotiaana tapasi koulussa. Vaikka hän valittikin vanhempiensa ymmärtämättömyyttä, hän myönsi: ”Elämäni koulussa erosi täysin kotielämästäni. Persoonallisuuteni oli jakautunut. Koulussa noudatin sydämeni haluja ja olin ystävieni kaltainen, kun taas kotona esiinnyin täysin viattomana.” Hän tuli 15-vuotiaana raskaaksi.

”Tajusin todelliset seuraukset liian myöhään. Se hauska ja vapaa elämä, jota olin viettänyt vanhempieni selän takana, muuttui lopulta täysin toisenlaiseksi”, selitti Ann. ”Näytellessäni täysin viatonta kotona en puhunut äidin kanssa tunteistani poikia kohtaan, sillä luulin, ettei hän ymmärtäisi. Nyt kun kasvatan aviotonta lasta, tajuan hänen todella ymmärtäneen. En kuitenkaan itse nähnyt, miten väärässä sydämeni oli ollut.” Ann ymmärsi – kuitenkin liian myöhään – miten tosi on seuraava Raamatun sananlasku (28:26): ”Omaan sydämensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.”

Toisaalta Vickie tutki itseään rehellisesti. Hän tajusi pian vanhempiensa olleen oikeassa ja oman sydämensä väärässä. Hän alkoi ’vaeltaa viisaudessa’ ja lakkasi seurustelemasta poikaystävänsä kanssa, vaikka se tekikin hyvin kipeää. Se oli ensimmäinen askel, jolla hän alkoi hälventää itsensä ja vanhempiensa välistä epäluottamusta. Lisäksi hän välttyi pelottavilta seurauksilta, jotka sukupuolinen moraalittomuus olisi voinut aiheuttaa hänelle.

Sinunkin ehkä pitäisi olla rehellinen itsellesi ja vanhemmillesi. Kahden roolin esittämisestä on varmasti haittaa vanhemmillesi heidän yrittäessään ymmärtää sinua.

Varaa aikaa puhumiseen

”Se oli parasta aikaa, minkä olen koskaan viettänyt isäni kanssa”, sanoi John matkasta, jonka hän ja hänen isänsä tekivät heidän ajaessaan kesämökilleen. ”En ollut vielä eläessäni ollut kuutta tuntia kahdestaan isäni kanssa. Kuusi tuntia menomatkalla ja kuusi tuntia paluumatkalla. Autoradio oli koko ajan kiinni. Me tosiaan puhuimme. Oli kuin olisimme löytäneet toisemme. Hän oli paljon mielenkiintoisempi kuin olin kuvitellut. Meistä tuli ystäviä.”

Mikset ottaisi asiaksesi istuutua säännöllisesti äitisi tai isäsi seuraan keskustellaksenne yhdessä syvällisesti? Pidä heidät ajan tasalla puuhiesi suhteen ja pyydä heitä kertomaan omista kokemuksistaan. Tämä saattaa tuntua sinusta ensin hankalalta. Niin Vickiestäkin tuntui. ”Minulla ei ollut ollut kerrassaan mitään yhteistä vanhempien ihmisten kanssa. Otin kuitenkin asiakseni roikkua vanhempieni mukana heidän seurustellessaan muitten aikuisten kanssa. Vähitellen solmin ystävyyssuhteita näihin ihmisiin, jotka olivat vanhempieni ikäisiä, ja se avarsi näkemystäni. Minun oli helpompi keskustella vanhempieni kanssa. Kotona ilmapiiri parantui suuresti.”

Seurusteleminen niiden kanssa, joilla on vuosien tuomaa viisautta, estää sinua omaksumasta suppeaa elämänkatsomusta, kuten voi käydä silloin jos olet aina ja vain ikäistesi seurassa. – Sananlaskut 13:20.

Kerro tunteistasi

”Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.” Näin puhui nuori Elihu-niminen mies, joka eli yli 3500 vuotta sitten. (Job 33:3) Hän puhui vanhemmalle miehelle Jobille ”vilpittömästä sydämestään”. Näinkö sinä puhut vanhempiesi kanssa? Se voi olla äärimmäisen vaikeaa.

Esimerkiksi Gregory piti teini-ikäisenä äitiään täysin kohtuuttomana. Hän välttyi kiivailta yhteenotoilta siten että pysytteli mahdollisimman paljon poissa kotoa. Mutta lopulta tilanne muuttui hyvin vaikeaksi. Niinpä hän lähestyi seurakunnan vanhimpia siinä Jehovan todistajien valtakunnansalissa, jossa hän ja hänen kotiväkensä kävivät, ja pyysi heiltä apua. He kannustivat ystävällisesti häntä puhumaan enemmän äitinsä kanssa, puhumaan ”vilpittömästä sydämestä”. – Jaakob 5:14.

”Aloin ensi kertaa eläessäni kertoa äidille omista tuntemuksistani”, sanoi Gregory. ”Kerroin hänelle, miksi halusin tehdä sitä tai tätä, enkä otaksunut että kyllä hän tietää. Vuodatin usein sydäntäni ja selitin, etten yrittänyt tehdä mitään väärää ja miten pahalta minusta tuntui siksi että hän kohteli minua kuin pikkulasta. Sen jälkeen hän alkoi ymmärtää, ja vähitellen tilanne muuttui paljon paremmaksi.”

Gregory oli rehellinen. Hän ei viettänyt kaksoiselämää eikä yrittänyt pettää äitiään, jotta tämä olisi antanut hänen saada tahtonsa läpi. Ei, vaan hän todella antoi sydämensä äidilleen, ja äiti vuorostaan alkoi ymmärtää häntä paremmin. Vaikka mahdollisten heikkouksiesi tai arkaluonteisten ongelmiesi paljastaminen äidille tai isälle voi tuntua sinusta tuskalliselta, se voi olla jättiaskel kohti sitä, että vanhempasi alkavat ymmärtää sinua. – Sananlaskut 23:26.

Entä jos olet eri mieltä?

Jos ja kun sinä ja vanhempasi ette ole jostain täysin yhtä mieltä, muista, että sinun tulee puhua, ei riidellä. ”Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.” (Sananlaskut 29:11) Se, että korotat äänesi ja ’purat sisusi’, ei paranna ymmärtämystä.

Osoita olevasi viisas etkä typerä keskustelemalla tyynesti siitä, millä tavalla näkemyksesi on järkevä. Pysy asiassa sen sijaan että vain väittäisit: ”Kaikki muutkin tekevät niin!”

Et kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että joskus vanhempasi kyllä sanovat EI. Se ei merkitse sitä, että he eivät ymmärtäisi sinua. He voivat nähdä jonkin vahingollisen menettelytavan tai huonon suuntauksen, ja he haluavat suojella sinua. ”Äiti on minulle tiukka. Hän tuntee asiat”, kertoi eräs 16-vuotias tyttö. ”Minua kiusaa se kun hän kieltää minua jostakin tai käskee minua tulemaan määräaikana kotiin. Mutta sisimmässäni tunnen hänen välittävän minusta.” Ajateltuaan hetken ystäviään hän jatkoi: ”He vain kuljeksivat kaduilla, tekevät mitä haluavat, eivätkä heidän äitinsä todellisuudessa tunne heistä huolta. Mutta minun äitini – – hän huolehtii minusta.”

Hän oli yksi niistä 920:stä eri puolilla Yhdysvaltoja aina Alaskaa ja Puerto Ricoa myöten asuvasta 12–18-vuotiaasta tytöstä, joita haastateltiin Minnesotan yliopistossa toimivan tri Gisela Konopkan tekemässä laajassa tutkimuksessa. Hän tuli kirjassaan seuraavaan johtopäätökseen: ”Useimmat tytöt eivät pahastuneet niinkään tiukkuudesta kuin siitä, että heitä kohdeltiin kuin pikkulapsia. Tiukkuutta itsessään arvostettiin, jos siihen liittyi kunnioitus.” – Young Girls – A Portrait of Adolescence, 1976.

Tiukkuutta siis arvostettiin. Näin useimmat nuoret ajattelevat vanhemmistaan, jotka kuuntelevat heitä ja antavat heille lujia suuntaviivoja. Tri Konopka kertoi jopa: ”Kun heitä pyydettiin panemaan arvojärjestykseen ne aikuiset, jotka ymmärsivät heitä, on huomiota herättävää, että suuri enemmistö parhaiten sijoittuneista oli perheenjäseniä.” Lisäksi lähes 75 prosentilla nuorista naisista oli läheisinä ystävinään aikuisia ja he saattoivat uskoutua näille.

Molemminpuolisen ymmärtämyksen perheeseen luomaa turvallisuutta ja lämpöä eivät sanat pysty kuvailemaan. Se tekee kodista turvapaikan, jossa on hyvä olla ahdistavina aikoina. Vickie, Gregory ja muut ovat havainneet sen todeksi. Tarvitaan kuitenkin ponnistelua. Tee oma osasi. Jos teet sen, silloin sinäkin pystyt sanomaan: ’Olen saanut vanhempani ymmärtämään itseäni.’

[Kuva s. 18]

Se, että kerrot tuntemuksistasi vanhemmillesi, on parhaita tapoja, joilla autat heitä ymmärtämään itseäsi