Mitä uskonnolle on tapahtumassa?

OLETKO ihmetellyt, mitä uskonnolle on tapahtumassa? Mitä kirkkojen käymistila merkitsee? Merkitseekö se sitä, että uskonto on väistymässä pois?

’Ei suinkaan!’ jotkut saattavat vastata. Heidän asuinpaikallaan monet saattavat kuulua kirkkoon, ja sunnuntaiaamun jumalanpalveluksissa saattaa yhä käydä paljon väkeä. Mutta sellainen tilanne on nyt selvästi pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

Uskonnon nopeasta rappeutumisesta on itse asiassa tullut nykyään yleinen keskustelunaihe. Yhdysvaltalainen katolinen aikakauslehti St. Anthony Messenger huomautti toukokuussa 1973:

”Käännynnäisten väheneminen on vain yksi tekijä, joka on vaikuttanut nykyajan katolilaisuuden pahanolontunteeseen. Papit ja sisaret jättävät paikkansa, seminaarit ilmoittavat uusien opiskelijoitten määrän vähentyneen, kirkolliset koulut sulkevat ovensa, nuoret katolilaiset hylkäävät perinteelliset uskonnolliset ja moraaliset arvot, sunnuntaimessun läsnäolijamäärä laskee.”

Heikkeneminen ei ole ilmeistä ainoastaan katolisessa uskonnossa. Kirkossa kävijöiden määrä laskee, ja miljoonat lähtevät myös toisista kirkoista. Tämän vuoden toukokuussa Yhdysvaltain presbyteerisen kirkon 185. yleiskokouksessa kirkon eräs virkailija valitti, että presbyteeriläiset olivat ”saaneet kokea jäsenmääränsä vähenevän samaan tapaan kuin monet sisarkirkkomme”.

Vielä vakavampaa kuin jäsenmäärän väheneminen on kuitenkin pappien luopuminen tehtävästään. Baptistipappi Warren Carr kirjoittaa uudessa kirjassaan At the Risk of Idolatry (Epäjumalanpalveluksen uhalla): ”Papit havaitsevat aivan yhtä vaikeaksi pysyä kirkossa kuin maallikot. Monet ammattitovereistani ovat jo lähteneet. Useammat suunnittelevat tekevänsä samoin. Pois lähteminen ei osoita mitään laantumisen merkkejä.”

Episkopaalipappi John W. Downing, joka johtaa välitysliikettä, joka auttaa entisiä pappeja saamaan maallista työtä, ennusti, että puolet Yhdysvaltain kaikista papeista luopuu virastaan vuoteen 1975 mennessä. Voisiko näin todella tapahtua?

Yearbook of American Churches 1972 (Yhdysvaltain kirkkojen vuosikirja 1972) osoittaa, että niin voisi tapahtua. ”Maanlaajuisessa tutkimuksessa”, Vuosikirja sanoo, ”lähes neljä protestanttista ja roomalaiskatolista pappia kymmenestä nuoresta papista sanoi, että he ovat vakavasti harkinneet uskonnollisesta elämästä luopumista. Juutalaisten pappien keskuudessa suhde oli kuusi kymmenestä.”

Miten virastaan lähtevät papit voidaan korvata, on täysin hämärän peitossa. Harvat ihmiset haluavat tulla papeiksi. Niinpä monet pappisseminaarit sulkevat ovensa. Vuodesta 1967 lähtien pelkästään yhdellä Yhdysvaltain keskiosien seuduilla kaksitoista seminaaria 33:sta on lopettanut toimintansa! The Christian Century -lehti huomautti: ”Protestanttiset seminaarit kuivuvat viinipuussa ja katoliset seminaarit kuolevat siinä.”

Muissa maissa tilanne on pahempi. ”Kahdeksantoistatuhatta kirkkoa, kappelia ja rukoushuonetta on hylätty tai hylätään pian Ranskassa”, kertoo pariisilainen Le Journal du Dimanche -lehti 18.1.1970. ”Tämä merkitsee, että ennemmin tai myöhemmin yli puolet Ranskan palvontahuoneista on tuomittu tuhoon.” Ottawa Citizen -lehti kertoo 6. tammikuuta 1973: ”Englannissa on suljettu 5000 [kirkkoa] muutamana viime vuotena.”

Rappeutuminen uhkaa lamauttaa maailman uskonnon. Mutta mitä on rappeutumisen takana? Miksi niin monet ovat eronneet kirkoista tai ainakin käyvät niissä enää harvoin?

Rappeutumisen syyt

Ensinnäkin ihmiset ovat alkaneet inhota tapaa, jolla kirkot aina puhuvat raha-asioista. ”’Kerronpa teille, mikä kirkon asenne on’, sanoi eräs aktiivinen luterilainen. ’Se on ahne asenne. Kirkko haluaa rahasi. . . . Se toimii aina ikään kuin se ei voisi saada kylliksi.’” Oletko sinä havainnut kirkoista samaa? Ihmiset, jotka ovat, ovat hylänneet ja hylkäävät uskonnon. – The Lutheran, 6.11.1968.

Monia ihmisiä häiritsee myös uskonnon sekaantuminen poliittisiin asioihin. Vuoden 1971 lokakuun Reader’s Digest -lehdessä oli kirjoitus aiheesta ”Täytyykö kirkkojemme rahoittaa vallankumous?” Siinä väitettiin: ”Kirkkojen maailmanneuvosto käyttää kirkon valtaa ja varoja tukeakseen kapinointia Yhdysvalloissa ja Afrikassa.” Ovatko sinun tuntemasi kirkot sekaantuneet syvälle poliittisiin kiistakysymyksiin?

Monia on vaivannut se, että papisto ei ole pitänyt kiinni työstään opettaa Jumalan sanaa. ”Me olemme raamatullisesti ajatellen luku- ja kirjoitustaidottomia”, myönsi eräs nainen The Arizona Republic -lehden mukaan. ”Papit eivät enää saarnaa eivätkä opeta evankeliumia.” Onko näin ollen mikään ihme, että ihmiset ovat hylänneet ja hylkäävät uskonnon?

Monet ihmiset ovat alkaneet olla sitä mieltä, että kirkot eivät suoraan sanoen palvele Jumalaa. Vuoden 1969 maaliskuun Ladies’ Home Journal -lehdessä oli tämä katseen vangitseva otsake: ”1000 naista kertoo: ’Jumalaa ei voi enää löytää kirkosta!’”

Voisiko olla niin, että itse Kaikkivaltias Jumala ei hyväksy kirkkoja?

Uskonto jota Jumala ei hyväksy

Jumalan Poika Jeesus Kristus osoitti selvästi, että Jumala ei hyväksy kaikkea uskontoa. Seuraavat Jeesuksen sanat soveltuvat hyvin sellaisen uskonnon harjoittajiin, joka ei mukaudu hänen Isänsä tahtoon:

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” – Matt. 7:21–23.

Laittomuuden tekijät! Haluatko sinä kuulua uskontoon, jonka Jumala katsoo tekevän laittomuutta? Saatat esittää vastaväitteen: ’Mutta eihän Jumala suhtautune mihinkään uskonnolliseen järjestelmään sillä lailla.’

Kyllä hän suhtautuu! Tarkastelehan esimerkiksi ensimmäisen vuosisadan juutalaista uskonnollista järjestelmää, joka väitti tekevänsä Jumalan tahdon, mutta ei tehnyt sitä, vaan piti omia ajatuksiaan Jumalan sanaa parempina. (Matt. 15:1–9, 12–14) Jumalan Poika Jeesus Kristus sanoi sen johtajille: ”Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.” ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois.” Ja juuri niin tapahtui! Jumala hylkäsi koko tuon uskonnollisen järjestelmän. Niinpä se ei pelkästään kuihtunut vähitellen pois. Sen sijaan se hävitettiin täydelleen vuonna 70; sen temppeli, papit ja palvojat tuhottiin, kuten Jumalan Poika oli ennustanut. – Matt. 23:38; 21:43; Luuk. 19:41–44.

Entä sinun oma uskontosi? Mikä on sen asema Jumalan edessä? On keino, jolla voit saada sen selville.