’Ei oikeastaan mikään erikoistapaus’
JOURNAL of the American Medical Association -lehti julkaisi 10.8.1970 kiinnostavan kirjoituksen aiheesta ”Jehovan todistajille suoritetut verisuonileikkaukset”. Kirjoituksen laati ryhmä kirurgeja Houstonista Texasista, ja siihen kuului sydänkirurgi tri Denton A. Cooley.
Selonteossa kerrottiin tulokset kahdestakymmenestä leikkauksesta, jotka suoritettiin synnynnäistä tai myöhemmin kehittynyttä verisuonitautia sairastaville. Siinä mainittiin muun muassa: ”Potilaat, jotka kuuluvat Jehovan todistajien uskonlahkoon, kieltäytyvät kaikista kirurgisista toimenpiteistä, jotka vaativat verensiirtoa, koska se on heiltä kiellettyä siksi, että he tulkitsevat kirjaimellisesti raamatunkohdat, kuten Apt. 1[5]:20, 29, joka käskee Jumalaan uskovia ’karttamaan . . . verta’. [Nykyaikaisten] menetelmien kehittäminen . . . on tehnyt avoimen sydänleikkauksen mahdolliseksi sellaisille potilaille kiistämättä heidän uskonnollisia vakaumuksiaan; ja vuodesta 1964 lähtien Jehovan todistajille on ilmoitettu suoritetun laajalti avoimia sydänleikkauksia. On kuitenkin suhteellisen vähän tietoja toisista tämän uskon jäsenille suoritetuista leikkauksista. . . . Erittelemme tässä kirjoituksessa yksityiskohtaisesti kokemuksiamme Jehovan todistajien suhteen, joille tehtiin verisuonileikkauksia ilman verta.”
”Näiden Jehovan todistajille suoritettujen suurten verisuonileikkausten tulokset olivat suotuisia verrattuna toisten saman leikkaushoidon saaneitten potilaitten tuloksiin . . . Välittömän verenhukan korvaaminen viisiprosenttisella dekstroosilla Ringerin laktaattiliuoksessa ja saman nesteen antaminen leikkauksen jälkeisenä ajanjaksona riitti pitämään verenkierron vakaana. Ringerin laktaattiliuos on suotavampi.”
Potilaitten ikä vaihteli 17 kuukaudesta 76 vuoteen. Kahdestakymmenestä leikkauspotilaasta kahdeksantoista toipui ja palasi kotiin keskimäärin viikon sairaalassaolon jälkeen. Eräs 74-vuotias potilas kuoli kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä saamiinsa komplikaatioihin, ja eräs 52-vuotias kuoli jälkeenpäin suoritetussa avoimessa sydänleikkauksessa. Mutta ”mitkään komplikaatiot eivät johtuneet siitä, ettei verenhukkaa korvattu verensiirrolla verisuonileikkauksen jälkeen”.
Tekijät jatkoivat: ”Koska tarkoituksenamme on välttää verensiirtojen käyttöä jos mahdollista kaikissa leikkauksissa, potilas, joka on Jehovan todistaja, ei ole oikeastaan mikään erikoistapaus; ja me voimme mukautua hänen vaatimuksiinsa huolestumatta aiheettomasti. Olemme havainneet, ettei verensiirtoa välttämättä tarvita verisuonileikkauksissa, ja että siitä on todellakin tiettyä haittaa, kuten keltatautivaara.”