Voidaanko pulma ratkaista?

VOIDAANKO Yhdysvaltain maksutasevajaukset korjata? Mitä tulevaisuudella on tarjottavana maailman valuuttajärjestelmille?

Vajauksen korjaamiseksi Yhdysvaltain olisi tehtävä elintavassaan perusteellisia muutoksia. Siihen sisältyisi sotilasmenojen jyrkkä vähentäminen. Se merkitsisi joukkojen keskittämisen vähentämistä kautta maailman tai ainakin sitä, että muut maat saataisiin maksamaan niistä. Mutta kumpikin on vaikea toteuttaa.

Toukokuussa 1971 tehty ehdotus, että Euroopassa olevien Yhdysvaltain yli 300000 sotilaan ja 200000 muun avustettavan määrää olisi supistettava, synnytti hallituksessa jyrkkiä vastalauseryöppyjä. Poliittiset näkökohdat voittivat. Suuresta dollarivuodosta huolimatta sotajoukot ja avustettavat pysyivät nykyisellään.

Eräs alue, missä supistuksia tehdään, on Aasia ja Tyynenmeren alue. Joukkoja kotiutetaan sieltä monilta alueilta, myös Vietnamista.

Vaikea pulma

Merkittävien sotilaallisten supistusten lisäksi Yhdysvaltain täytyisi vähentää inflaatiota, jotta hinnat eivät nousisi jatkuvasti. Alhaisemmat hinnat tekisivät sen tuotteista maailmankaupassa kilpailukykyisempiä.

Mutta sen tekeminen johtaa usein talouselämän taantumiseen ja työttömyyden lisääntymiseen. Siten tapahtui vuonna 1970, kun inflaatiokierrettä yritettiin heikentää. Korkokantaa nostettiin rahan saannin vaikeuttamiseksi. Hallituksen ja yritysten kulutusta supistettiin jonkin verran. Tämä kaikki edisti vain laskukauden ja suuren työttömyyden syntymistä. Mikään vallassa oleva poliittinen puolue ei halua sitä.

Yhdysvallat on siksi vaikean pulman edessä. Dollarien maasta virtaamisen ja maksutaseen vajauksen supistamiseksi sen täytyy korjata maassa vallitseva inflaatio. Mutta se hidastaa talouselämää ja tekee miljoonista yhdysvaltalaisista vihaisia. Siksi laskukautta pidetään poliittisesti suurempana pahana kuin toisten maiden suututtamista. Nuo maat eivät äänestä Yhdysvaltain vaaleissa.

Yhdysvaltain liike-elämän elvyttäminen laskukauden välttämiseksi tai korjaamiseksi tavallisesti toisaalta kiihdyttää inflaatiota. Korkokantaa lasketaan, niin että rahaa lainataan ja käytetään enemmän. Hallituksen ja liikeyritysten kulutus kasvaa. Kun rahaa on helpompi saada, ihmiset kuluttavat enemmän. Siten tavaroiden kysyntä lisääntyy, mikä edellyttää tuotannon lisäämistä, ja se taas merkitsee useampia työpaikkoja. Mutta silloin hinnat pyrkivät kohoamaan, mikä tekee yhdysvaltalaisista tuotteista kalliimpia, maailmankaupassa kilpailukyvyttömämpiä.

Suuremman vaurauden aikana ihmiset tavallisesti kuluttavat enemmän rahaa kaikkeen, myös ulkomaisiin tuotteisiin. Lisäksi he todennäköisemmin viettävät lomansa ulkomailla. Tämä kaikki heikentää maksutasetta. Tämän vaikean pulman vuoksi keskuspankin puheenjohtaja Arthur Burns huomautti Yhdysvaltain rahatilanteen olevan niin heikko, että hän epäilee, voisiko se kestää toista liike-elämän nousukautta juuri nyt.

Tulevaisuuden toiveet

Mitä toiveita on maksutasevajausten lopettamisesta? Joillakin hallituksen virkamiehillä on taipumus olla optimistisia.

Monet yksityiset taloustieteilijät eivät kuitenkaan ole. Pankkiirien yhdistyksen päätaloustieteilijä tri Roy Reierson esittää: ”Yhdysvaltain täytyy pienentää maksutasevajaustaan, niin että dollarien määrä lähentelee yksityisten ja julkisten ulkomaisten haltijoiden dollareihin kohdistamaa kysyntää. Yhdysvallat ei ole tehnyt siten, eikä ole juuri odotettavissa, että se tekeekään.”

Eräs taloustieteilijä huomautti, että peräkkäiset menneet valtiovarainministerit ovat luvanneet lopettaa vajaukset muutamassa vuodessa, mutta he eivät ole koskaan pitäneet lupauksiaan. Vajaukset ovat sen sijaan kasvaneet nopeasti. Niinpä länsimaiden ja Yhdysvaltain välistä tasapainoista toimintaa koskeva perusongelma on tällä hetkellä edelleen ratkaisematta.

Tämän vuoksi Kanadan Myers’ Finance Review varoittaa: ”Maailma lähestyy valuuttakriisiä, joka tulee nielaisemaan jokaisen olemassa olevan valuutan.” Ja eräs eurooppalainen pankinjohtaja sanoo: ”Me saattaisimme päätyä pahimpaan valuuttahäiriöön 30-luvun jälkeen.”

Vaikka arvossa pidetty ranskalainen taloustieteilijä Jacques Rueff oli myötätuntoinen Yhdysvaltain dollarin vaikeuksia kohtaan, hän todellakin selitti: ”Pelkään, että pulma on jo riistäytynyt käsistä ja että maksutaseen korjaa entiselleen vain pakollinen vakauttaminen – ts. vararikko – kuten vuonna 1931.”

Vaikka väliaikaista edistymistä tapahtuisikin, millaiset ovat pitkän tähtäimen tulevaisuudentoiveet? Voisiko 1930-luvun suuren lamakauden kaltainen valuuttahäiriö jälleen vallata maailman?

Todellisuudessa paljon suurempi häiriö on varmasti tuleva! Mikä tahansa itsekkäille eduille perustettu järjestelmä kylvää oman tuhonsa siemeniä. Jos nykyinen kansakuntien ja yksilöiden itsekkäille eduille perustuva maailman talousjärjestelmä saisi riittävästi aikaa, se romahtaisi, kuten historia osoittaa monille muille järjestelmille tapahtuneen.

Nykyisten taloudellisten järjestelmien loppu ei kuitenkaan tule pelkästään niiden ahneuden vuoksi. Niiden loppu tulee Jumalan väliintulon vuoksi! Raamatun ennustus selittää meidän päivistämme: ”Niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” – Dan. 2:44.

Kaikki nykyiset hallitukset ja niiden taloudelliset järjestelmät tulevat näin ollen piakkoin muserretuiksi olemattomiin Jumalan voimalla. Ihmisen asioita eivät enää silloin ohjaa itsekkäät poliittiset ja taloudelliset edut. Niitä ohjaa vanhurskas hallinto, Jumalan taivaallinen hallitus, joka tulee tavoittelemaan ihmiskunnan pysyvää etua kaikilla aloilla, myös talouselämässä. Jumala on luvannut pystyttää sellaisen hallinnon kaikkien vanhurskautta rakastavien pysyväksi siunaukseksi. – Ef. 1:8–10.

Tuletko sinä hyötymään siitä hallinnosta? Se riippuu suuressa määrin siitä, mitä sinä teet nyt oppiaksesi siitä ja saattaaksesi elämäsi sopusointuun Jumalan, sen Luojan, vaatimusten kanssa.