Ernst Glückin valtava urakka

YLI 300 vuotta sitten Ernst Glück ryhtyi tehtävään, johon historian kuluessa vain harva on rohjennut tarttua. Hän päätti kääntää Raamatun kielelle, jota hän ei osannut.

Glück syntyi vuoden 1654 tienoilla Saksassa Wettinin pikkukaupungissa lähellä Hallea. Hänen isänsä oli luterilainen pappi, ja kodin uskonnollinen ilmapiiri sai nuoren Ernstin kiinnostumaan hengellisistä asioista. Hän päätti teologian opintonsa Saksassa 21-vuotiaana ja muutti alueelle, joka nykyisin on Latviaa. Noihin aikoihin paikallisväestöstä vain ani harva sai käydä koulua eikä latvian kielellä ollut saatavana montaakaan kirjaa. Glück kirjoitti: ”Kun tulin tähän maahan nuorena miehenä, silmiini pisti ensimmäisenä se, ettei Latvian kirkolla ollut Raamattua – – Tämä sai minut päättämään Jumalan edessä, että opiskelisin tätä kieltä niin että hallitsisin sen täydellisesti.” Hänen vakaana aikomuksenaan oli antaa latvialaisille Raamattu heidän omalla kielellään.

Alkuvalmisteluja

Alue, jolle Glück asettui, tunnettiin tuolloin Liivinmaana, ja se oli Ruotsin vallan alaisuudessa. Ruotsin kuningasta edusti Johannes Fischer, joka halusi parantaa liivinmaalaisten koulutusta ja lisäksi kartuttaa omaa varallisuuttaan. Glück kertoi hänelle aikeestaan kääntää Raamattu latviaksi. Fischer omisti kirjapainon pääkaupungissa Riiassa. Jos hän saisi latviankielisen Raamatun painaakseen, hän voisi edistää koulutusta ja toivon mukaan siinä sivussa ansaita sievoisen summan. Fischer pyysi Ruotsin kuninkaalta Kaarle XI:ltä lupaa kääntämiseen. Kuningas antoi hankkeelle siunauksensa ja tarjosi myös rahoitusta. Virallinen lupa saatiin 31. elokuuta 1681, ja työ saattoi alkaa.

Tällä välin Glück valmistautui urakkaan omalla tahollaan. Koska hän oli saksalainen, hän olisi voinut käyttää pohjana Martti Lutherin käännöstä. Mutta hän halusi käännöksestään parhaan mahdollisen ja päätteli, että hänen olisi tehtävä se alkukielistä hepreasta ja kreikasta. Hän ei kuitenkaan osannut niitä tarpeeksi hyvin ja matkusti siksi Hampuriin hankkimaan lisäoppia. Siellä hän sai todennäköisesti apua liivinmaalaiselta papilta Jānis Reitersilta, joka opetti hänelle latviaa ja Raamatun kreikkaa.

Aherruksen ja odotuksen vuodet

Päätettyään kieliopintonsa vuonna 1680 Glück palasi Latviaan ja alkoi toimia pappina. Kohtapuoliin hän pääsi aloittamaan käännöstyön. Vuonna 1683 hän sai uuden papinviran suuresta seurakunnasta Alūksnesta, kaupungista johon hänen käännöksensä sittemmin liitettäisiin erottamattomasti.

Latvian kielessä ei tuolloin ollut sanoja monille Raamatun ilmauksille ja käsitteille, minkä vuoksi Glück käytti käännöksessään joitakin saksankielisiä sanoja. Hän teki silti parhaansa kääntääkseen Jumalan sanan latviaksi, ja asiantuntijat ovatkin yhtä mieltä hänen käännöksensä korkeatasoisuudesta. Glück jopa keksi uusia sanoja, joista monet ovat yhä käytössä latvian kielessä. Näitä ovat muun muassa latvialaiset vastineet sanoille ”esimerkki”, ”jättiläinen”, ”pidot”, ”todistaa” ja ”vakoilla”.

Käännöstyön edetessä Johannes Fischer piti Ruotsin kuninkaan tilanteen tasalla, ja heidän kirjeenvaihdostaan käy ilmi, että Glück oli kääntänyt Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset vuoteen 1683 mennessä. Koko Raamattu valmistui vuonna 1689, joten hän oli saanut valtavan urakkansa päätökseen vain kahdeksassa vuodessa.a Käännöksen julkaiseminen lykkääntyi, mutta vuonna 1694 Glück saavutti tavoitteensa: latviankielinen Raamattu saatiin vihdoinkin julkiseen levitykseen.

Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet sen, käänsikö Glück koko Raamatun itse. Hän käytti epäilemättä apunaan Lutherin käännöstä ja sisällytti tekstiinsä sellaisia katkelmia Raamatusta, jotka oli jo käännetty latviaksi. Niistä muodostuu kuitenkin vain pieni osa koko tekstistä. Oliko työssä mukana muita kääntäjiä? Glückillä oli kyllä avustaja, ja jotkut toiset tarkastivat käännöksen kieliasun, mutta vaikuttaa siltä, että he eivät auttaneet varsinaisessa kääntämisessä, vaan siitä Glück huolehti yksin.

Sen lisäksi että Glückin käännös edisti merkittävästi latvian kirjakielen kehitystä, sillä oli vielä kauaskantoisempi seuraus. Viimeinkin latvialaiset saattoivat lukea Jumalan sanaa äidinkielellään ja omaksua sen opetuksia, jotka merkitsevät elämää. He eivät ole unohtaneet, mitä Ernst Glück teki heidän hyväkseen. Yli 300 vuoden ajan Alūksnessa on hoidettu kahta tammea, joille on annettu nimeksi Glika ozoli, Glückin tammet. Glück istutti ne muistoksi latviankielisen Raamatun kääntämisestä. Kaupungissa on myös pieni museo, jossa on näytteillä eri raamatunkäännöksiä, myös yksi kappale Glückin käännöksen ensipainoksesta. Lisäksi Alūksnen vaakunakilvessä on Raamattu ja vuosiluku 1689, jolloin Glück sai työnsä päätökseen.

Myöhemmät työt

Pian Latviaan tulonsa jälkeen Glück oli alkanut opiskella venäjää. Vuonna 1699 hän kirjoitti, että hänen toinenkin toiveensa oli toteutumassa: hän käänsi Raamattua venäjäksi. Eräässä vuonna 1702 päivätyssä kirjeessään hän kertoi ryhtyneensä tarkistamaan latviankielistä Raamattua. Raamatunkäännöstyölle suotuisat olosuhteet olivat kuitenkin väistymässä. Vuosia kestäneen rauhan jälkeen Latvia muuttui taistelutantereeksi. Venäjän armeija löi Ruotsin joukot vuonna 1702 ja valtasi Alūksnen. Glück perheineen karkotettiin Venäjälle.b Noiden aikojen myllerryksessä Glückiltä katosivat niin latviankielisen tarkistetun raamatunkäännöksen kuin venäjänkielisen käännöksenkin käsikirjoitukset. Hän kuoli Moskovassa vuonna 1705.

Näiden myöhempien käsikirjoitusten katoaminen oli suuri menetys. Mutta vielä nykyäänkin jokainen latviankielistä Raamattua lukeva hyötyy Glückin alkuperäisestä käännöksestä.

Ernst Glück on vain yksi niistä monista, jotka ovat ryhtyneet mittavaan urakkaan ja kääntäneet Raamatun kansankielelle. Tämän ansiosta lähes kaikkiin kieliryhmiin kuuluvat ihmiset voivat lukea Jumalan sanaa ja ammentaa siten sen kallisarvoisia totuuden vesiä. Yli 2000 kielellä julkaistujen raamattulaitosten välityksellä Jehova tosiaankin tekee itseään tunnetuksi ihmisille kaikkialla maailmassa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 13]

Glückin raamatunkäännös.

[Kuva s. 14]

Jehovan todistajat opettavat Raamatun totuutta kaupungissa, jossa Glück teki käännöksensä.