Onko ”tutkiva tuomio” Raamattuun perustuva oppi?

LOKAKUUN 22. päivä 1844 oli ajankohta, jota noin 50 000 ihmistä Yhdysvaltojen itärannikolla odotti innokkaasti. Heidän hengellinen johtajansa William Miller oli sanonut, että Jeesus Kristus palaisi tuona nimenomaisena päivänä. Milleriläiset, joiksi heitä sanottiin, odottivat kokouspaikoissaan pimeän tuloon. Sitten uusi päivä alkoi sarastaa, mutta Herra ei ollut tullut. He palasivat kotiin turhautuneina, ja jälkeenpäin he muistivat tuon päivän ”suurena pettymyksenä”.

Pettymys vaihtui kuitenkin pian toivoksi. Nuori nainen nimeltä Ellen Harmon sai pienen joukon milleriläisiä vakuuttumaan siitä, että Jumala oli paljastanut hänelle näyissä heidän aikalaskelmansa pitäneen paikkansa. Hän uskoi, että tuona päivänä oli tapahtunut jotain tärkeää: Kristus oli silloin astunut ”taivaallisen pyhäkön kaikkein pyhimpään”.

Toistakymmentä vuotta myöhemmin adventistisaarnaaja James White (joka oli avioitunut Ellen Harmonin kanssa) loi ilmauksen, joka kuvasi, millaista työtä Kristus teki lokakuusta 1844 lähtien. White sanoi Review and Herald -lehdessä 29.1.1857, että Jeesus oli aloittanut ”tutkivan tuomion”. Ja tämä on edelleen niiden noin seitsemän miljoonan ihmisen perususkonkäsityksiä, jotka kutsuvat itseään seitsemännen päivän adventisteiksi.

Jotkut adventtikirkon arvostetut oppineet ovat kuitenkin epäilleet, onko ”tutkiva tuomio” sittenkään Raamattuun perustuva oppi. Miksi he ovat tulleet toisiin ajatuksiin? Jos sinä olisit seitsemännen päivän adventisti, tämä kysymys koskisi sinua. Mutta mikä ensinnäkin on ”tutkiva tuomio”?

Mikä se on?

Keskeinen raamatunkohta, jota tämän opin tueksi lainataan, on Danielin 8:14. Siinä sanotaan: ”Hän sanoi minulle: kahteentuhanteen kolmeensataan päivään asti; sitten pyhäkkö puhdistetaan.” (Kuningas Jaakon käännös.) Ilmauksen ”sitten pyhäkkö puhdistetaan” vuoksi monet adventistit yhdistävät tämän jakeen 3. Mooseksen kirjan 16. lukuun. Siinä kuvaillaan, miten juutalainen ylimmäinen pappi puhdisti pyhäkön sovituspäivänä. He yhdistävät Danielin sanat myös Heprealaiskirjeen 9. lukuun, jossa kuvaillaan Jeesusta taivaassa olevana Suurena Ylimmäisenä Pappina. Eräs adventisteihin kuuluva oppinut sanoo tämän ajattelun perustuvan ”todistejaemenetelmään”. Löydetään ”jokin sana, esimerkiksi sana pyhäkkö Dan. 8:14:stä, sama sana 3. Moos. 16:sta, sama sana Hepr. 7, 8, 9:stä”, ja oletetaan, ”että ne kaikki puhuvat samasta asiasta”.

Adventistit päättelevät näin: Muinaiset israelilaispapit palvelivat päivittäin pyhäksi sanotussa temppelin osastossa, mikä johti syntien anteeksiantoon. Sovituspäivänä ylimmäinen pappi toimitti vuosittaisen palveluksen kaikkein pyhimmässä (temppelin sisimmässä huoneessa), mikä johti syntien pois pyyhkimiseen. He ajattelevat, että Kristuksen pappispalvelus taivaassa koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa alkoi, kun hän nousi taivaaseen ensimmäisellä vuosisadalla, päättyi vuonna 1844 ja johti syntien anteeksiantoon. Toinen eli ”tuomintaosa” alkoi 22. lokakuuta 1844, jatkuu edelleen ja johtaa syntien pois pyyhkimiseen. Miten synnit pyyhitään pois?

Sanotaan, että Jeesus on vuodesta 1844 lähtien tutkinut muistiinmerkintöjä kaikkien uskoviksi tunnustautuvien (ensiksi kuolleiden, sitten elävien) elämästä ratkaistakseen, ansaitsevatko he ikuisen elämän. Tämä tarkastus on ”tutkiva tuomio”. Sen jälkeen kun ihmiset on näin tuomittu, tämän kokeen läpäisseiden synnit pyyhitään pois muistikirjoista. Mutta niiden nimet, jotka eivät sitä läpäise, selitti Ellen White, pyyhitään pois elämän kirjasta. Silloin siis ”on jokaisen ihmisen kohtalo määrätty joko elämäksi tai kuolemaksi”. Tässä vaiheessa taivaallinen pyhäkkö on puhdistettu ja Danielin 8:14 täyttynyt. Näin seitsemännen päivän adventistit opettavat. Eräässä adventistien julkaisussa tosin myönnetään: ”Ilmausta tutkiva tuomio ei ole Raamatussa.” (Adventist Review.)

Puuttuva kielellinen yhteys

Tämä opetus on vaivannut joitakuita adventisteja. ”Historia osoittaa”, sanoo eräs havainnoitsija, ”että jotkut uskolliset johtajat riveissämme ovat kärsineet sielun tuskaa tarkastellessaan perinnäistä opetustamme tutkivasta tuomiosta.” Hän sanoo edelleen, että viime vuosina tuska on muuttunut epäilykseksi, kun oppineet ovat alkaneet ”kyseenalaistaa monia tukipilareita, joiden varassa tavanomainen pyhäkköselityksemme lepää”. Tutkitaanpa nyt kahta niistä.

Ensimmäinen tukipilari: Danielin 8. luku yhdistetään 3. Mooseksen kirjan 16. lukuun. Tätä perustetta heikentää kaksi pääasiallista ongelmaa: kieli ja tekstiyhteys. Tarkastellaanpa ensin kieltä. Adventistit uskovat, että Danielin 8. luvun ’puhdistettu pyhäkkö’ on 3. Mooseksen kirjan 16. luvun ’puhdistetun pyhäkön’ vastakuva. Vastaavuus näytti tyydyttävältä, kunnes kääntäjät tajusivat, että Kuningas Jaakon käännöksessä käytetty sana ”puhdistetaan” on virheellinen käännös heprealaisen verbin tsa·daqʹ (tarkoittaa ’olla vanhurskas’) eräästä muodosta, jota käytetään Danielin 8:14:ssä. Teologian professori Anthony A. Hoekema huomauttaa: ”On valitettavaa, että tämä sana käännettiin puhdistetaan, koska sitä heprean kielen verbiä, joka tavallisesti käännetään sanalla puhdistetaan [ta·herʹ], ei käytetä tässä ollenkaan.”a Sitä käytetään 3. Mooseksen kirjan 16. luvussa, jossa Kuningas Jaakon käännös kääntää sanan ta·herʹ eri muodot sanoilla ”puhdistaa” ja ”olette puhtaat” (3. Mooseksen kirja 16:19, 30). Näin ollen tri Hoekema tekee aivan oikean päätelmän: ”Jos Daniel olisi halunnut viitata samanlaiseen puhdistamiseen, joka suoritettiin sovituspäivänä, hän olisi käyttänyt sanaa taheer [ta·herʹ] sanan tsadaq [tsa·daqʹ] sijasta.” Mutta 3. Mooseksen kirjan 16. luvussa ei esiinny sanaa tsa·daqʹ eikä Danielin kirjassa sanaa ta·herʹ. Kielellinen yhteys puuttuu.

Mitä tekstiyhteys paljastaa?

Tarkastellaanpa nyt tekstiyhteyttä. Adventistit uskovat, että Danielin 8:14 on ”tekstiyhteyden kannalta kuin saari”, jolla ei ole mitään yhteyttä edeltäviin jakeisiin. Mutta saatko tällaisen vaikutelman, kun luet Danielin 8:9–14:n oheisesta laatikosta, joka on otsikoitu ”Danielin 8:14 tekstiyhteydessään”? Jakeessa 9 mainitaan hyökkääjä, pieni sarvi. Jakeissa 10–12 paljastetaan, että tämä hyökkääjä hyökkää pyhäkköön. Jakeessa 13 kysytään: ’Kuinka kauan hyökkäys jatkuu?’ Ja jakeessa 14 vastataan: ”Kahteentuhanteen kolmeensataan iltaan ja aamuun asti, ja pyhä paikka saatetaan oikeaan tilaansa.” Selvästikin jakeessa 13 herätetään kysymys, johon vastataan jakeessa 14. Teologi Desmond Ford sanoo: ”Kun Dan. 8:14 irrotetaan tästä huudahduksesta [”Kuinka kauan?”, jae 13], ollaan raamatunselitysopin kannalta kuin merellä ilman ankkuria.”b

Miksi adventistit irrottavat jakeen 14 tekstiyhteydestään? Välttääkseen erään kiusallisen päätelmän. Tekstiyhteyden mukaan jakeessa 14 mainitun pyhäkön saastuttaa pienen sarven toiminta. ”Tutkivaa tuomiota” koskevan opin mukaan pyhäkön saastutus johtuu kuitenkin Kristuksen toiminnasta. Hänen sanotaan siirtävän uskovien synnit taivaalliseen pyhäkköön. Mitä siis tapahtuu, jos adventistit hyväksyvät sekä tämän opin että tekstiyhteyden? Seitsemännen päivän adventisti ja SDA Bible Commentary -lehden entinen apulaispäätoimittaja, tri Raymond F. Cottrell kirjoittaa: ”Jos uskottelisimme itsellemme, että adventistien tulkinnassa otetaan huomioon Danielin 8:14:n tekstiyhteys, pieni sarvi olisi silloin Kristus.” Tri Cottrell myöntää rehellisesti: ”Emme voi pitää kiinni sekä tekstiyhteydestä että adventistien tulkinnasta.” Mitä tulee oppiin ”tutkivasta tuomiosta”, adventtikirkon edessä oli siksi valinta: hyväksyä joko tuo oppi tai Danielin 8:14:n tekstiyhteys. Valitettavasti se hyväksyi opin ja hylkäsi tekstiyhteyden. Kuten tri Cottrell sanoo, ei tarvitse ihmetellä, miksi valistuneet Raamatun tutkijat syyttävät adventisteja siitä, että nämä lukevat Raamatusta sellaista, mitä siinä ei sanota!

Vuonna 1967 tri Cottrell valmisti sapattikouluja varten Danielin kirjaa käsittelevän oppimateriaalin, joka lähetettiin adventtikirkoille kautta maailman. Siinä opetettiin, että Danielin 8:14 liittyy tekstiyhteyteensä ja että ’puhdistaminen’ ei viittaa uskoviin. On merkittävää, ettei oppimateriaalissa mainittu kertaakaan ”tutkivaa tuomiota”.

Merkille pantavia vastauksia

Missä määrin adventistit ovat selvillä siitä, että tämä tukipilari on liian heikko kannattamaan oppia ”tutkivasta tuomiosta”? Tri Cottrell kysyi 27 johtavalta adventistiteologilta, mitä sellaisia kielellisiä tai tekstiyhteyteen liittyviä syitä he voisivat esittää, jotka yhdistäisivät Danielin 8. luvun ja 3. Mooseksen kirjan 16. luvun toisiinsa. Mitä he vastasivat?

”Kaikki 27 vahvistivat, ettei ollut mitään kielellisiä eikä tekstiyhteyteen liittyviä syitä soveltaa Dan. 8:14:ää vastakuvalliseen sovituspäivään ja tutkivaan tuomioon.” Hän kysyi heiltä, oliko heillä yhdistämiseen mitään muita syitä. Useimmat adventisteihin kuuluvat oppineet sanoivat, ettei heillä ollut mitään muita syitä, viisi vastasi yhdistämisen syyn olevan heidän osaltaan se, että Ellen Whitekin teki niin, ja kaksi sanoi, että he perustivat opin kääntämisessä sattuneeseen ”onnelliseen sattumaan”. Teologi Ford huomauttaa: ”Tällaiset oppineittemme parhaimmiston esittämät päätelmät osoittavat oikeastaan, että perinnäistä opetustamme Dan. 8:14:stä on mahdotonta puolustaa.”

Apua Heprealaiskirjeestä?

Toinen tukipilari: Danielin 8:14 yhdistetään Heprealaiskirjeen lukuun 9. ”Kaikki aiemmat työmme ovat tukeutuneet voimakkaasti Hepr. 9. lukuun, kun on selitetty Dan. 8:14:ää”, sanoo teologi Ford. Tämä yhdysside syntyi vuoden 1844 ”suuren pettymyksen” jälkeen. Etsiessään ohjausta milleriläinen Hiram Edson pudotti Raamattunsa pöydälle siten, että se olisi avautunut. Miten kävi? Miehen edessä oli Heprealaiskirjeen 8. ja 9. luku. Ford kertoo: ”Mikä voisi olla sopivampaa ja symbolisempaa sen adventistien väitteen kannalta, että nämä luvut tarjoavat avaimen vuoden 1844 ja Dan. 8:14:n merkitykseen!”

”Tämä väite on seitsemännen päivän adventisteille erittäin ratkaiseva”, jatkaa tri Ford kirjassaan Daniel 8:14, the Day of Atonement, and the Investigative Judgment. ”Vain Hepr. 9. luvussa – – [on] yksityiskohtainen selitys – – meille niin tärkeän pyhäkköopin – – merkityksestä.” Heprealaiskirjeen 9. luku on tosiaan se ”Uuden testamentin” luku, jossa selitetään 3. Mooseksen kirjan 16. luvun profeetallinen merkitys. Mutta adventistit sanovat myös, että Danielin 8:14 on se ”Vanhan testamentin” jae, jossa tuo merkitys selitetään. Jos molemmat väitteet pitävät paikkansa, Heprealaiskirjeen 9. luvun ja Danielin 8. luvun välillä pitää samoin olla jokin yhteys.

Desmond Ford toteaa: ”Jotkin seikat ovat heti ilmeisiä, kun lukee Hepr. 9. lukua. Mitään selvää viittausta Danielin kirjaan ei ole, ei varsinkaan Dan. 8:14:ään. – – Koko luku on 3. Moos. 16. luvun sovellus.” Hän sanoo: ”Pyhäkköoppimme ei ole löydettävissä siitä ainoasta Uuden testamentin kirjasta, jossa pyhäkköpalvelusten merkitystä käsitellään. Tämän ovat myöntäneet tunnetut adventistikirjoittajat eri puolilla maailmaa.” Myös toinen tukipilari on siis liian heikko tukemaan tätä ongelmallista oppia.

Tämä päätelmä ei kuitenkaan ole uusi. Jo monia vuosia ”kirkon raamatunoppineet ovat olleet hyvin perillä raamatunselitysoppiin liittyvistä ongelmista, joita Danielin 8:14:n ja Heprealaiskirjeen 9. luvun perinnäinen selityksemme kohtaa”, sanoo tri Cottrell. Noin 80 vuotta sitten vaikutusvaltainen seitsemännen päivän adventisti E. J. Waggoner kirjoitti: ”Pyhäkköä koskeva adventistien opetus ’tutkiva tuomio’ mukaan lukien – – todellisuudessa kieltää sovituksen.” (Confession of Faith.) Tällaisia ongelmia esitettiin pääkonferenssille, adventtikirkon johdolle, yli 30 vuotta sitten.

Ongelmia ja umpikuja

Pääkonferenssi nimitti ”Danielin kirjan ongelmia selvittävän komitean”. Sen tarkoitus oli valmistaa selvitys siitä, miten Danielin 8:14:ään keskittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista. Komitean 14 jäsentä tutkivat kysymystä viisi vuotta, mutta eivät pystyneet esittämään yksimielistä ratkaisua. Vuonna 1980 komitean jäsen Cottrell sanoi, että useimmat komitean jäsenet olivat sitä mieltä, että adventistien selitys Danielin 8:14:stä voitiin ”perustella tyydyttävästi” sarjalla ”oletuksia” ja että ongelmat ”tulisi unohtaa”. Hän lisäsi: ”On hyvä muistaa, että komitean nimi oli Danielin kirjan ongelmia selvittävä komitea, ja enemmistö ehdotti, että unohtaisimme ongelmat emmekä puhuisi niistä mitään.” Se olisi merkinnyt sen ”myöntämistä, ettei meillä ollut vastauksia”. Siksi vähemmistö kieltäytyi tukemasta enemmistön näkemystä eikä virallista selvitystä laadittu. Nämä oppikysymyksiä koskevat ongelmat jäivät ratkaisematta.

Tri Cottrell kommentoi tätä umpikujaa sanomalla: ”Danielin 8:14:ää koskeva kysymys on edelleen ilmassa, koska olemme tähän mennessä olleet haluttomia kohtaamaan sitä tosiasiaa, että eräs hyvin todellinen eksegeettinen ongelma on olemassa. Kysymys pysyy ratkaisemattomana niin kauan kuin uskottelemme, ettei mitään ongelmaa ole, niin kauan kuin pidämme, yksilöinä ja joukkona, päämme ennakkokäsitystemme pensaassa.” (Spectrum, Association of Adventist Forumsin julkaisema lehti.)

Tri Cottrell kehottaa adventisteja ”tutkimaan uudestaan huolellisesti niitä perusolettamuksia ja raamatunselitysopin periaatteita, joille olemme perustaneet tulkintamme tästä – adventismin kannalta – korvaamattoman tärkeästä raamatunkohdasta”. Haluaisimme kannustaa adventisteja tutkimaan oppia ”tutkivasta tuomiosta”, jotta he näkisivät, ovatko sen tukipilarit vankasti raamatullisella perustalla vai onko ne pystytetty epävakaalle perinteiden hietikolle.c Apostoli Paavali kehotti viisaasti: ”Varmistautukaa kaikesta; pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää.” (1. Tessalonikalaisille 5:21.)

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 27]

Danielin 8:14 tekstiyhteydessään

DANIEL 8:9 ”Ja yhdestä niistä tuli esiin vielä yksi, pieni sarvi, ja se tuli jatkuvasti paljon suuremmaksi kohti etelää ja kohti auringonnousua ja kohti Kaunistusta. 10 Ja se tuli jatkuvasti suuremmaksi aina taivaiden armeijaan asti, niin että se pudotti armeijasta muutamia ja tähdistä muutamia maahan, ja se tallasi niitä. 11 Ja armeijan Ruhtinaallekin se pöyhkeili, ja häneltä otettiin pois vakituinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä pysyvä paikka syöstiin maahan. 12 Ja armeijakin annettiin vähitellen alttiiksi, kuten vakituinen uhrikin, rikkomuksen tähden, ja se heitti totuuden jatkuvasti maahan, ja se toimi ja menestyi.

13 Ja minä sain kuulla erään pyhän puhuvan, ja toinen pyhä sanoi sille, joka puhui: ’Kuinka kauan kestää näky vakituisesta uhrista ja autioittavasta rikkomuksesta, niin että sekä pyhä paikka että armeija annetaan tallattavaksi?’ 14 Niin hän sanoi minulle: ’Kahteentuhanteen kolmeensataan iltaan ja aamuun asti, ja pyhä paikka saatetaan oikeaan tilaansa.’” (Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös.)