”Trierin Pyhä ihokas”
TRIER, jonka historia ulottuu 2 000 vuoden päähän, on Saksan vanhin kaupunki.a Sillä on satojen vuosien ajan ollut vahvat siteet katoliseen kirkkoon. Vuonna 1996 Trierin katedraali pani näytteille pyhäinjäännöksen, jonka uskotaan olevan melkein yhtä vanha kuin kaupunki itse. Se on nimeltään ”Trierin Pyhä ihokas”.
Ihokas on 1,57 metriä pitkä ja 1,09 metriä leveä, ja siinä on puolipitkät hihat. Se on puuvillaa, ja Hans-Joachim Kannin kirjoittaman kirjan ”Trierin ja sen ympäristön pyhiinvaellusopas” (Wallfahrtsführer Trier und Umgebung) mukaan sitä käytettiin luultavasti päällysvaippana. Joidenkin arvioiden mukaan alkuperäinen vaate – josta suurta osaa on vuosisatojen saatossa korjailtu ja vahvistettu muilla kankailla – on 100-luvulta tai jopa ensimmäiseltä vuosisadalta. Jos tämä pitää paikkansa, kyseessä on harvinaislaatuinen vaatekappale, kiinnostava museoesine.
Jotkut kuitenkin väittävät, että tuo vaate ei ole pelkästään harvinainen vaan myös pyhä – siitä sen nimi ”Pyhä ihokas”. Tämä johtuu siitä, että siinä ei ole saumoja, kuten ei ollut Jeesuksen Kristuksen käyttämässä aluspukineessakaan (Johannes 19:23, 24). Jotkut sanovat, että ”Pyhä ihokas” on todellisuudessa kuulunut Messiaalle.
On epävarmaa, miten ihokas on kulkeutunut Trieriin. Eräässä hakuteoksessa sanotaan, että ”keisarinna Helena, Konstantinus Suuren äiti, lahjoitti sen kaupungille”. Kann huomauttaa, että ensimmäinen luotettava tieto siitä, että ihokas oli Trierissä, on vuodelta 1196.
Ihokas, jota säilytetään katedraalissa, on pantu näytteille epäsäännöllisin väliajoin 1500-luvulta lähtien. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 1655, pian kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen, joka oli tullut Trierille hyvin kalliiksi. Pyhiinvaellukseen liittyvien muistoesineiden myynti on ajoittain tuottanut hyvin.
Tällä vuosisadalla on ollut kolme ”Pyhän ihokkaan” pyhiinvaellusta: vuosina 1933, 1959 ja 1996. Vuonna 1933 pyhiinvaelluksesta ilmoitettiin samana päivänä kuin Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi. Kann sanoo, että näiden kahden tapahtuman sattuminen samalle päivälle korostaa tuon pyhiinvaelluksen aikaisia olosuhteita. Univormupukuiset kansallissosialistien joukot muodostivat kunniavartion pyhiinvaeltajille katedraalin ulkopuolella. Tuona vuonna ihokasta kävi katsomassa kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä.
Herbert, Trierin monivuotinen asukas, vertasi keskenään vuosien 1959 ja 1996 pyhiinvaelluksia. ”Vuonna 1959 kadut olivat tungokseen asti täynnä ja lähes joka kadunkulmassa oli matkamuistokojuja. Tänä vuonna koko tapahtuma on paljon vaisumpi.” Vuonna 1996 ihokasta kävikin katsomassa vain 700 000 henkeä – miljoona vähemmän kuin vuonna 1959.
Miksi he menevät katsomaan ihokasta?
Kirkko tähdentää, että ihokasta ei tulisi pitää uskonnollisen kunnioituksen kohteena. Saumattoman ihokkaan katsotaan olevan kirkon ykseyden vertauskuva. Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdessä kerrottiin, että kun pyhiinvaelluksesta ilmoitettiin, piispa Spital sanoi: ”Maailmamme epätavallinen tilanne haastaa meidät kristityt antamaan epätavallisia vastauksia. Meidän täytyy vastustaa vihan, raakuuden ja väkivallan hyökyaaltoa.” Piispa selitti, että ihokkaan näkeminen muistuttaisi ykseydestä.
Mutta miksi kukaan tarvitsee ”Pyhää ihokasta” muistuttamaan kirkon ykseydestä? Entä jos tuo vaate vahingoittuisi tai hajoaisi alkutekijöihinsä tai sen osoitettaisiin olevan väärennös? Olisiko kirkon ykseys silloin vaarassa? Entä ne ihmiset, jotka eivät pysty tekemään pyhiinvaellusta Trieriin? Ovatko he vähemmän tietoisia jostakin kirkon sisäisestä ykseydestä?
Raamatussa ei mainita mitään siitä, että varhaiskristityt olisivat tarvinneet esineitä muistuttamaan heitä kristillisen ykseyden tarpeellisuudesta. Apostoli Paavali kannustikin kristittyjä sanoen: ”Me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” (2. Korinttilaisille 5:7.) Tosi kristittyjen ykseyttä kuvaillaan sen tähden ’uskon ykseydeksi’ (Efesolaisille 4:11–13).
[Alaviite]