Naisten arvokas osa Jumalan muinaisten palvelijoiden keskuudessa

”Jehova Jumala sanoi edelleen: ’Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.’” (1. MOOSEKSEN KIRJA 2:18, UM)

1. Miten eräässä Raamatun sanakirjassa kuvaillaan muinoin eläneiden naisten osaa?

”NAISILLE ei muinoin annettu missään Välimeren maassa eikä Lähi-idässä sellaista vapautta kuin heillä on nykyajan länsimaisessa yhteiskunnassa. Yleensä naiset olivat miesten alaisuudessa kuten orjat vapaiden ja nuoret vanhojen alaisuudessa. – – Poikalapsia arvostettiin enemmän kuin tyttölapsia, ja vastasyntyneet tytöt jätettiin joskus heitteille.” Näin eräässä Raamatun sanakirjassa kuvaillaan muinoin eläneiden naisten osaa.

2, 3. a) Millainen on erään selonteon mukaan monien naisten tilanne nykyään? b) Mitä kysymyksiä herätetään?

² Tilanne ei ole paljonkaan parempi monissa osissa maailmaa nykyään. Vuonna 1994 Yhdysvaltain ulkoministeriön vuotuisessa ihmisoikeuksia koskevassa selonteossa kiinnitettiin ensi kertaa huomio siihen, miten naisia kohdellaan. ”193 maasta saatujen tietojen mukaan päivittäinen syrjintä on todellisuutta”, otsikoi New York Times -lehti selontekoa koskevan kirjoituksen.

³ Jehovan kansan seurakuntien yhteydessä on kautta maailman paljon naisia, jotka ovat lähtöisin erilaisista kulttuureista, ja siksi herää joitakin kysymyksiä: Oliko Jumalan alkuperäinen tarkoitus se, että naisia kohdeltaisiin edellä kuvaillulla tavalla? Miten naisia kohdeltiin Jehovan palvojien keskuudessa Raamatun aikoina? Entä miten naisia tulee kohdella nykyään?

”Auttaja” ja ”täydennys”

4. Mitä Jehova totesi, kun ensimmäinen mies oli ollut jonkin aikaa yksin Eedenin puutarhassa, ja mitä Jumala sitten teki?

⁴ Kun Aadam oli ollut jonkin aikaa yksin Eedenin puutarhassa, Jehova totesi: ”Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.” (1. Mooseksen kirja 2:18, UM.) Vaikka Aadam oli täydellinen mies, tarvittiin jotain muuta, jotta Luojan tarkoitus olisi toteutunut. Täyttääkseen tuon tarpeen Jehova loi naisen ja vihki tuon ensimmäisen parin avioliittoon (1. Mooseksen kirja 2:21–24).

5. a) Miten raamatunkirjoittajat usein käyttävät ”auttajaksi” käännettyä heprealaista substantiivia? b) Mitä ilmaisee se, että Jehova sanoi ensimmäistä naista ”täydennykseksi”?

⁵ Ilmaisevatko sanat ”auttaja” ja ”täydennys”, että Jumalan naiselle määräämä osa oli alentava? Päinvastoin. Raamatunkirjoittajat soveltavat usein tämän ”auttajaksi” käännetyn heprealaisen substantiivin (ʽeʹzer) Jumalaan. Jehova osoittautuu esimerkiksi ”auttajaksemme ja kilveksemme”. (Psalmit 33:20; 2. Mooseksen kirja 18:4; 5. Mooseksen kirja 33:7; UM.) Hoosean 13:9:ssä (UM) Jehova jopa puhuu itsestään Israelin ”auttajana”. ”Täydennykseksi” käännetystä heprealaisesta sanasta (neʹged) eräs raamatunoppinut selittää: ”Kaivattu apu ei ole vain auttamista miehen jokapäiväisessä työssä tai lasten hankkimisessa – – vaan sitä keskinäistä tukea, jota toveruus tuo.”

6. Mitä sanottiin naisen luomisen jälkeen ja miksi?

⁶ Siinä, että Jehova kuvaili naista ”auttajaksi” ja ”täydennykseksi”, ei siis ole mitään alentavaa. Naisella oli oma ainutlaatuinen henkinen, tunneperäinen ja fyysinen rakenteensa. Hän oli miehelle sopiva, tyydytystä tuottava täydennys. Kumpikin oli erilainen, mutta silti kumpaakin tarvittiin ’täyttämään maa’ Luojan tarkoituksen mukaisesti. Jumala oli jo ilmeisesti luonut sekä miehen että naisen, kun hän ”katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää” (1. Mooseksen kirja 1:28, 31).

7, 8. a) Miten Eedenissä tapahtunut synninteko vaikutti naisen osaan? b) Mitä kysymyksiä herätetään 1. Mooseksen kirjan 3:16:n täyttymisestä Jehovan palvojien keskuudessa?

⁷ Synninteon jälkeen miehen ja naisen tilanne muuttui. Jehova lausui tuomion heille molemmille, koska he olivat syntisiä. ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat”, Jehova sanoi Eevalle puhuen sallimastaan mahdollisuudesta ikään kuin hän aiheuttaisi sen. Hän lisäsi: ”Kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva.” (1. Mooseksen kirja 3:16.) Monet aviomiehet ovat tuosta ajasta lähtien vallinneet usein ankarastikin vaimoaan. Sen sijaan, että heitä olisi arvostettu auttajina ja täydennyksinä, heitä on monesti kohdeltu pikemminkin palvelijoina tai orjina.

⁸ Mitä sitten 1. Mooseksen kirjan 3:16:n täyttyminen merkitsi naispuolisille Jehovan palvojille? Määrättiinkö heidät alistettuun ja nöyryyttävään asemaan? Kaukana siitä! Mutta entä kun Raamattu kertoo naisiin vaikuttaneista tavoista, joita voitaisiin joissakin nykyajan yhteiskunnissa pitää mahdottomina hyväksyä?

Raamatullisten tapojen ymmärtäminen

9. Mitkä kolme seikkaa meidän tulisi pitää mielessä, kun tarkastelemme Raamatun aikoina eläneisiin naisiin vaikuttaneita tapoja?

⁹ Jumalan palvelijoiden keskuudessa eläneitä naisia kohdeltiin Raamatun aikoina hyvin. Tarkastellessamme noiden päivien naisiin vaikuttaneita tapoja on tietysti hyvä pitää mielessä joitakin seikkoja. Ensinnäkin kun Raamatussa kerrotaan epämiellyttävistä tilanteista, jotka kehittyivät pahojen miesten itsekkään herruuden vuoksi, se ei merkitse sitä, että Jumala olisi hyväksynyt sellaisen naisten kohtelun. Toiseksi vaikka Jehova suvaitsi joitakin tapoja palvelijoidensa keskuudessa jonkin aikaa, hän säänteli niitä suojellakseen naisia. Kolmanneksi meidän täytyy varoa tuomitsemasta muinaisia tapoja nykyajan normien perusteella. Ennen vanhaan eläneet naiset eivät välttämättä pitäneet alentavina joitakin tapoja, jotka saattavat nykyään elävistä tuntua epämiellyttäviltä. Tarkastellaanpa joitakin esimerkkejä.

10. Miten Jehova suhtautui moniavioisuuteen, ja mikä ilmaisee, ettei hän koskaan hylännyt alkuperäistä yksiavioisuuden normiaan?

¹⁰ Moniavioisuus:a Jehovan alkuperäisen tarkoituksen mukaan vaimo ei jakaisi miestään toisen naisen kanssa. Jumala loi Aadamille vain yhden vaimon (1. Mooseksen kirja 2:21, 22). Eedenissä tapahtuneen kapinan jälkeen moniavioisuutta alettiin harjoittaa ensiksi Kainin sukuhaarassa. Lopulta se tuli tavaksi, ja jotkut Jehovan palvojat omaksuivat sen. (1. Mooseksen kirja 4:19; 16:1–3; 29:21–28.) Vaikka Jehova salli moniavioisuutta ja Israelin väkiluku lisääntyi sen ansiosta nopeammin, hän ilmaisi huomaavaisuutta naisia kohtaan sääntelemällä tuota tapaa turvatakseen vaimojen ja heidän lastensa aseman (2. Mooseksen kirja 21:10, 11; 5. Mooseksen kirja 21:15–17). Jehova ei myöskään koskaan hylännyt alkuperäistä yksiavioisuuden normiaan. Nooa ja hänen poikansa, joille käsky ’olla hedelmällisiä ja täyttää maa’ toistettiin, olivat kaikki yksiavioisia (1. Mooseksen kirja 7:7; 9:1; 2. Pietarin kirje 2:5). Jumala esitti itsensä yksiavioisena aviomiehenä puhuessaan vertauskuvallisesti suhteestaan Israeliin (Jesaja 54:1, 5). Lisäksi Jeesus Kristus vakiinnutti uudelleen Jumalan alkuperäisen yksiavioisuusnormin, ja sitä noudatettiin varhaiskristillisessä seurakunnassa (Matteus 19:4–8; 1. Timoteukselle 3:2, 12).

11. Miksi Raamatun aikoina maksettiin morsiamenhinta, ja alensiko se naisia?

¹¹ Morsiamenhinnan maksaminen: Eräässä Israelin muinaisia tapoja selostavassa kirjassa (Ancient Israel—Its Life and Institutions) sanotaan: ”Tämä velvollisuus maksaa jokin rahasumma tai jotakin vastaavaa tytön perheelle synnyttää selvästikin sellaisen ulkonaisen vaikutelman, että israelilaisavioliitossa olisi ollut kyseessä osto. Mutta – – [morsiamenhinta] näyttää olleen pikemminkin perheelle annettu korvaus kuin naisesta maksettu hinta.” (Kursivointi meidän.) Maksamalla morsiamenhinta naisen perheelle korvattiin siis hänen palvelustensa menetys ja ne vaivat ja kulut, jotka hänestä huolehtiminen oli aiheuttanut hänen perheelleen. Sen sijaan että se olisi alentanut naista, se siis vahvisti sen, että hän oli arvokas perheelleen. (1. Mooseksen kirja 34:11, 12; 2. Mooseksen kirja 22:16; ks. Vartiotornia 15.1.1989, s. 21–24.)

12. a) Miten naimisissa oleviin miehiin ja naisiin toisinaan viitattiin Raamatussa, ja loukkasivatko nämä termit naisia? b) Mitä kannattaa panna merkille termeistä, joita Jehova käytti Eedenissä? (Ks. alaviitettä.)

¹² Aviomiehet ”omistajina”: Eräs Aabrahamin ja Saaran elämässä noin vuonna 1918 eaa. sattunut tapaus osoittaa, että heidän aikaansa mennessä oli ilmeisesti tullut tavaksi pitää naimisissa olevaa miestä omistajana (hepreaksi baʹʽal) ja naimisissa olevaa naista omistettuna (hepreaksi beʽu·lahʹ) (1. Mooseksen kirja 20:3, UM). Näitä ilmauksia käytetään sen jälkeen Raamatussa aika ajoin, eikä mikään ilmaise, että ne olisivat olleet esikristillisten naisten mielestä loukkaavia (5. Mooseksen kirja 22:22, UM).b Vaimoja ei kuitenkaan ollut tarkoitus kohdella kuin omaisuutta. Omaisuutta tai varallisuutta voitiin ostaa, myydä ja myös periä, mutta ei vaimoa. ”Talo ja tavara peritään isiltä”, sanoo Raamatun sananlasku, ”mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.” (Sananlaskut 19:14; 5. Mooseksen kirja 21:14.)

Arvokas osa

13. Miten se, että jumalaapelkäävät miehet noudattivat Jehovan esimerkkiä ja tottelivat hänen Lakiaan, vaikutti naisiin?

¹³ Millainen osa naisilla sitten oli Jumalan palvelijoiden keskuudessa esikristillisinä aikoina? Miten heihin suhtauduttiin ja miten heitä kohdeltiin? Yksinkertaisesti sanottuna kun Jumalaa pelkäävät miehet noudattivat Jehovan omaa esimerkkiä ja tottelivat hänen Lakiaan, naiset säilyttivät arvokkuutensa ja nauttivat monista oikeuksista ja eduista.

14, 15. Mitä osoituksia on siitä, että naisia kunnioitettiin Israelissa, ja miksi Jehovalla oli oikeus odottaa, että hänen miespuoliset palvojansa kunnioittavat heitä?

¹⁴ Naisia oli määrä kunnioittaa. Jumalan Israelille antamassa laissa käskettiin kunnioittamaan sekä isiä että äitejä (2. Mooseksen kirja 20:12; 21:15, 17). ”Jokainen teistä peljätköön äitiänsä ja isäänsä”, sanotaan 3. Mooseksen kirjan 19:3:ssa. Kun Batseba kerran lähestyi poikaansa Salomoa, ”kuningas nousi ja meni häntä vastaan ja kumarsi häntä” osoittaen näin kunnioitusta (1. Kuningasten kirja 2:19). Juutalaisessa tietosanakirjassa (Encyclopaedia Judaica) sanotaan: ”Jumalan rakkautta Israelia kohtaan ja miehen rakkautta vaimoaan kohtaan voitiin verrata profeetallisesti toisiinsa ainoastaan sellaisessa yhteiskunnassa, jossa naisia kunnioitettiin.”

¹⁵ Jehova odottaa miespuolisten palvojiensa kunnioittavan naisia, koska hänkin kunnioittaa näitä. Tämän todistavat muun muassa raamatunkohdat, joissa Jehova havainnollistaa asioita naisten kokemuksilla ja vertaa omia tunteitaan naisten tuntemuksiin (Jesaja 42:14; 49:15; 66:13). Lukijoiden on näin helpompi ymmärtää, miltä Jehovasta tuntuu. On kiinnostavaa, että sanoja ”armo” tai ”sääli” vastaava heprealainen termi, jonka Jehova soveltaa itseensä, on läheistä sukua sanalle ”kohtu”, ja sitä voidaan kuvailla ”äidilliseksi tunteeksi” (2. Mooseksen kirja 33:19; Jesaja 54:7, UM).

16. Mitkä esimerkit osoittavat, että jumalisten naisten neuvoja arvostettiin?

¹⁶ Jumalisten naisten neuvoja arvostettiin. Kun Jumalaa pelkäävä Aabraham epäröi kerran noudattaa jumalisen vaimonsa Saaran neuvoa, Jehova sanoi hänelle: ”Kuule Saaraa kaikessa.” (1. Mooseksen kirja 21:10–12.) Eesaun heettiläisvaimoista ”tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru”. Lopulta Rebekka ilmaisi, millaista tuskaa hän tuntisi, jos heidän poikansa Jaakob menisi naimisiin jonkun heettiläisen kanssa. Miten Iisak reagoi? Kertomus kuuluu: ”Silloin Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi hänet; hän käski häntä ja sanoi hänelle: ’Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä.’” Vaikka Rebekka ei siis ollut esittänyt suoranaista neuvoa, hänen miehensä otti ratkaisussaan huomioon hänen tunteensa. (1. Mooseksen kirja 26:34, 35; 27:46; 28:1.) Myöhemmin kuningas Daavid välttyi verivelasta, koska hän kuunteli Abigailin vetoomusta (1. Samuelin kirja 25:32–35).

17. Mikä osoittaa, että naisilla oli jonkin verran valtaa perheessä?

¹⁷ Naisilla oli jonkin verran valtaa perheessä. Lapsia kehotettiin: ”Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta.” (Sananlaskut 1:8.) Sananlaskujen 31. luvun kuvauksessa kelpo vaimosta paljastuu, että työteliäs naimisissa oleva nainen paitsi hoiti taloutta, myös saattoi tehdä kiinteistökauppoja, hankkia tuottoisan pellon, hoitaa pientä liikeyritystä ja olla tunnettu viisauden sanoistaan. Kaikkein tärkeintä oli se, että ylistettävä vaimo tunsi kunnioittavaa pelkoa Jehovaa kohtaan. Ei ihme, että sellaisen vaimon arvo oli ”paljon suurempi kuin korallien” (UM)! Kallisarvoista punaista korallia arvostettiin suuresti korujen ja koriste-esineiden materiaalina. (Sananlaskut 31:10–31.)

Naisia jotka saivat Jumalan erikoissuosion

18. Miten joillekuille naisille osoitettiin erikoissuosiota Raamatun aikoina?

¹⁸ Jehovan arvostus naisia kohtaan ilmeni siinä, että hän osoitti erikoissuosiota joillekuille heistä Raamatun aikoina. Haagarin, Saaran ja Maanoahin vaimon luona kävi enkeleitä, jotka välittivät heille jumalallisia ohjeita (1. Mooseksen kirja 16:7–12; 18:9–15; Tuomarien kirja 13:2–5). Tabernaakkelissa oli ”naisia – – jotka toimittivat palvelusta”, ja Salomon hovissa naislaulajia (2. Mooseksen kirja 38:8; 1. Samuelin kirja 2:22; Saarnaaja 2:8).

19. Millä tavoin Jehova käytti toisinaan naisia edustamaan häntä?

¹⁹ Jehova käytti useita kertoja Israelin historiassa jotakuta naista edustamaan häntä tai puhumaan hänen puolestaan. Profeetta Deborasta kerrotaan: ”Israelilaiset menivät hänen luokseen oikeutta saamaan.” (Tuomarien kirja 4:5.) Kun Israel oli lyönyt kanaanilaiskuninkaan Jaabinin, Deboralla oli todella erikoislaatuinen etu. Hän sepitti ilmeisesti ainakin osan siitä voittolaulusta, joka lopulta sisällytettiin Jehovan henkeytettyyn kertomukseen.c (Tuomarien kirjan 5. luku.) Satoja vuosia myöhemmin kuningas Joosia kysyi neuvoa Jehovalta lähettämällä naisprofeetta Huldan luo lähetystön, johon kuului ylimmäinen pappi. Hulda saattoi vastata arvovaltaisesti: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala.” (2. Kuningasten kirja 22:11–15.) Tuossa tilanteessa kuningas käski lähetystöä menemään naisprofeetan luo, mutta tarkoitus oli saada ohjausta Jehovalta (vrt. Malakia 2:7).

20. Mitkä esimerkit osoittavat, että Jehova on kiinnostunut naisten tunteista ja hyvinvoinnista?

²⁰ Se että Jehova on kiinnostunut naisten hyvinvoinnista, ilmenee tapauksista, joissa hän toimi joidenkuiden naispuolisten palvojiensa hyväksi. Hän puuttui kahdesti tilanteeseen, jottei Aabrahamin kauniille vaimolle Saaralle olisi tehty väkivaltaa (1. Mooseksen kirja 12:14–20; 20:1–7). Jumala osoitti suosiota Jaakobin vähemmän rakastetulle vaimolle Leealle ’avaamalla hänen kohtunsa’, niin että hän synnytti pojan (1. Mooseksen kirja 29:31, 32). Kun kaksi Jumalaa pelkäävää israelilaista kätilövaimoa vaaransi henkensä varjellakseen heprealaisia poikalapsia lastenmurhalta Egyptissä, Jehova ilmaisi arvostusta heitä kohtaan siten, että hän ”antoi heille runsaasti perhettä” (2. Mooseksen kirja 1:17, 20, 21). Hän myös vastasi Hannan hartaaseen rukoukseen (1. Samuelin kirja 1:10, 20). Ja kun velkoja uhkasi ottaa erään profeetanlesken lapset velan maksuksi, Jehova ei jättänyt naista pulaan. Jumala antoi rakkaudellisesti profeetta Elisalle kyvyn moninkertaistaa lesken öljyvarastot, niin että tämä saattoi maksaa velkansa. Näin nainen säilytti perheensä ja arvokkuutensa. (2. Mooseksen kirja 22:22, 23; 2. Kuningasten kirja 4:1–7.)

21. Millainen tasapainoinen kuva naisten osasta esitetään Heprealaisissa kirjoituksissa?

²¹ Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei siis suinkaan kannusteta suhtautumaan naisiin väheksyvästi, vaan esitetään tasapainoinen kuva heidän osastaan Jumalan palvelijoiden keskuudessa. Vaikka Jehova ei suojellutkaan naispuolisia palvojiaan 1. Mooseksen kirjan 3:16:n täyttymiseltä, Jehovan esimerkkiä noudattavat ja hänen Lakiaan tottelevat jumaliset miehet kohtelivat naisia arvokkaasti ja kunnioittavasti.

22. Miten naisten osa oli muuttunut siihen mennessä, kun Jeesus oli maan päällä, ja mitä kysymyksiä esitetään?

²² Heprealaisten kirjoitusten valmistumista seuranneina vuosisatoina naisten osa muuttui juutalaisten keskuudessa. Siihen aikaan mennessä, kun Jeesus tuli maan päälle, rabbiiniset perinteet olivat rajoittaneet suuresti naisten uskonnollisia etuja ja yhteiskunnallista elämää. Vaikuttivatko nuo perinteet siihen, miten Jeesus kohteli naisia? Miten kristittyjä naisia tulisi kohdella nykyään? Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Mitä sanat ”auttaja” ja ”täydennys” osoittavat siitä osasta, jonka Jumala on määrännyt naiselle?

◻ Mitä meidän tulisi pitää mielessä, kun tarkastelemme Raamatun aikojen naisiin vaikuttaneita tapoja?

◻ Mikä osoittaa, että naisilla oli arvokas osa entisaikoina eläneiden Jumalan palvelijoiden keskuudessa?

◻ Millä tavoin Jehova osoitti erikoissuosiota naisia kohtaan esikristillisinä aikoina?